Vuokra-asuntosijoittajien investointihalut kasvaneet

Kuntien asuntoyhtiöitä edustavista vastaajista viidennes ilmoittaa, että ne aloittavat varmasti uusia hankkeita hallituksen kaavaileman korkotukilainojen omavastuukoron puolituksen turvin, ja toinen viidennes pitää tätä todennäköisenä.

Myös yksityisen sektorin toimijoista jopa 40 prosenttia ilmoittaa joko varmasti tai todennäköisesti aloittavansa asuntohankkeita. Lähes yhtä moni pitää omavastuukoron puolittamisen turvin aloitettavia hankkeita kuitenkin joko epätodennäköisenä tai mahdottomana. Noin joka viides vastaaja ei osaa vielä arvioida tulisiko tätä mahdollisuutta käyttämään.

Lievä enemmistö barometrin vastaajista uskoo edelleen vuokra-asuntojen tarjonnan kasvavan. Tarjonnan kasvuun uskovien määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 2009 asti, nyt lähes 20 prosenttiyksikköä puolen vuoden takaisesta tilanteesta.

Hallitukselta kaivataan myös muita toimia

Vaikka monet vuokra-asuntosijoittajat aikovat hyödyntää korkotukilainojen omavastuukoron puolitusta, toimenpide kuitenkin jakaa mielipiteitä. Yksityiset asuntosijoittajat arvioivat toimenpidettä vaikutuksiltaan hieman vähäisemmäksi kuin kunnalliset asuntoyhtiöt.

Raklin Asunnot-toimialan johtajan Aija Tasan mukaan hallitusohjelma tukee pitkäaikaiseen vuokra-asuntokäyttöön tarkoitettujen kohtuuhintaisten asuntojen aikaansaamista, mutta valtiovarainministeriön talousarvioesitys vuodelle 2012 ei tue näitä kirjauksia.

”Omavastuukoron puolittamisen tehokkuuteen vaikuttaa se, minkälainen korkotukilainojen hyväksymisvaltuutus talousarviossa annetaan. Valtiovarainministeriö on talousarvioesityksessään vuodelle 2012 pienentänyt merkittävästi korkotukivuokra-asuntojen uudistuotannon hyväksymisvaltuutta ympäristöministeriön esittämästä. Asuntoaloituksina tämä tarkoittaa noin 2 000 asuntoa. Lisäksi on huomattava, että omavastuukoron puolittamisen todellinen vaikutus riippuu useista tekijöistä, kuten korkotasosta”, Tasa sanoo.

”Rakli pitää tärkeänä myös sellaisia vuokratuotannon edistämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, jotka eivät suoraan aiheuta kustannusvaikutuksia valtiolle ja jotka koskevat sekä vapaarahoitteista että tuettua vuokra-asuntotuotantoa”, Tasa jatkaa.

Myös vuokra-asuntobarometrin vastaajat nostivat korkotuen sijaan ja rinnalle näitä toimenpiteitä, muun muassa kaavoituksen järkeistämisen, tonttitarjonnan lisäämisen, rakennusmääräysten rajoitusten lieventämisen sekä yleishyödyllisyyssäännöstön ajanmukaistamisen ja rajoitusaikojen lyhentämisen.

Ylläpitokustannusten odotetaan jatkavan nousuaan

Ylläpitokustannuksiin barometrin vastaajat ennakoivat selkeää nousua. Yli 60 prosenttia vastaajista arvioi energiakustannusten nousevan enemmän kuin viisi prosenttia tulevan vuoden aikana. Muiden ylläpitokustannusten nousuodotukset ovat hieman lievempiä, joskin lähes kaikki vastaajat uskovat myös niiden jatkavan nousuaan lähitulevaisuudessa. Barometrin vastaajista yli 80 prosenttia ennakoi rakentamiskustannusten nousevan tulevan vuoden aikana, ja lähes 30 prosenttia ennakoi nousuvauhdin ylittävän viisi prosenttia. Suurinta nousua ennakoidaan työvoima- ja tarvikekustannuksiin.

Vuokra-asuntojen kysyntä ylläpitää vuokratasojen nousua. Etenkin Helsingin yksiöiden ja kaksioiden uusien sopimusten vuokrien ennakoidaan jatkavan nousuaan, ja noin joka toinen vastaaja arvioi nousuvauhdin ylittävän viisi prosenttia tulevan vuoden aikana. Pienten asuntojen vuokriin odotetaan selkeää nousua kaikissa kasvukeskuksissa, kun taas suurten asuntojen vuokranäkymät ovat edelleenkin selkeästi maltillisempia. Oulu erottuu edelleenkin muista kasvukeskuksista selkeästi negatiivisemmilla näkymillään.

Raklin vuokra-asuntobarometri toteutettiin elokuussa 2011 kuudetta kertaa ja siihen vastasi 92 vuokra-asuntomarkkinoiden asiantuntijaa. Vastaajista 35 prosenttia edustaa yksityisen sektorin asuntosijoittajia, 22 prosenttia kunnallisia vuokrataloyhtiöitä ja 21 viranomaistahoja. Yhteensä kyselyyn vastanneet tahot omistavat ja hallinnoivat yli 300 000 vuokra-asuntoa. Barometrikyselyn toteutti Raklin toimeksiannosta KTI Kiinteistötieto Oy.