Eurokoodeihin tuli taas aikalisä
Eurokoodeja ei saatu talonrakentamiseen 2010 eikä niitä saada 2011 eikä 2012 vaan vasta 1.7.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä ilmoitti, että vaikka rakentamismääräysten B-osan uusiminen saatiin teknisesti jo valmiiiksi, niin ensi vuonna niille pitää tehdä vielä rakenteellinen uudistus.
Sekä ympäristömininisteriöllä että liikennevirastolla oli tavoitteena, että EU:n yhteiset eurokoodit olisivat olleet ainoa ainoa käytössä oleva suunnittelujärjestelmä 1.6.2010 lähtien. Vain liikennevirasto pystyi siltojen suunnittelun osalta tähän, kun taas ympäristöministeriö on joutunut toistuvasti ilmoittamaan aikataulun venymisestä talonrakentamisen suunnittelussa.
Opiskelijoille on opetettu eurokoodit, mutta työelämässä pitäisikin osata vanhentunut, poistuva suunnittelujärjestelmä. Ainakaan betonirakentamisessa yhtään kohdetta ei ole vielä kokonaan suunniteltu eurokoodeilla ja siltojakin toistaiseksi vain kymmenkunta.
Ehdottomana takarajana yksinomaan eurokoodien käyttöön siirtymiselle on pidetty hetkeä, jolloin rakennustuotteiden pakollinen CE-merkintä rakennustuoteasetuksen myötä astuu voimaan EU-alueella 1.7.2013. Sen myötä EU:n sisämarkkinoiden pitäisi vihdoin toteutua, mihin 1998 hyväksytyllä rakennustuotedirektiivillä ei koskaan päästy, kun Suomi monien muiden mukana halusi poikkeuksia ja vapaalle kaupalle teknisiä esteitä.
Joulukuussa pidetyssä eurokoodiseminaarissa Teppo Lehtinen ilmoitti, että tämä on nyt myös ministeriön uusi aikataulu, sillä rakentamismääräysten B-osien valmistumiseen on jouduttu ottamaan taas uusi aikalisä vuosi sitten jo otetun perään.
”Viime seminaarissa 11/2010 arvioitiin, että uusi B -sarja tulisi voimaan aikaisintaan 1.1.2012 ja siirtymäaika olisi1.7.2013 asti”, hän sanoi ja totesi, että uusi viive tarkoittaa sitä, että siirtymäaikaa ei tule.
Tekninen ehdotus B-sarjan uudistamiseksi valmistui sovitusti, mutta 2011 ilmeni, että rakentamismääräyskokoelman säädösteknistä rakennetta tulee muuttaa. Eurokoodeihin liittyvät velvoittavat kansalliset liitteet annetaan asetustasoisina, joka tarkoittaa uudessa B-osien säädösteknisessä rakenteessa muutoksia nykyiseen esitystapaan. Tämä tehdään vuoden 2012 aikana.
Heinäkuu 2013 tulee niin pian, että Lehtinen ei takaa, että kaikki valmistelutyö olisi valmis edes siihen mennessä. Kovin kiire on sillä teollisuudella, jolla pitää olla CE-merkintä kunnossa tuona päivänä. Muuten tuotteen myyntipäivä loppuu.
Lisätietoa tammikuun Rakennuslehdessä tai eurokoodiseminaarista www.eurocodes.fi
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Eurokoodeihin tuli taas aikalisä”
Missä vaiheessa tämä koodistus on Saksassa, Ranskassa tai Italiassa ?
Kerro se meille, Terppo, jos tiedät.
mitä tuo tarkoittaa, että yhtään kohdetta ei olisi suunniteltu EC 2 :lla? Itse olen ollut päärakennesuunnittelijana jo kolmessa kohteessa, siis täällä Savossa.
Tuo betonirakentamista koskeva maininta on poimittu Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkasen Jukka Ala-Ojalan esitelmästä eurokoodiseminaarissa. Teräs- ja puupuolella tilanne voi olla toinen, sillä teräspuoli on betonia pidemmällä eurokoodien käytössä.
”EUROKOODIEN KÄYTÖN NYKYTILANNE TALONRAKENNUKSEN
BETONIRAKENTEIDEN RAKENNESUUNNITTELUSSA
– Eurokoodi on käytännössä käytössä laajasti vain
jännebetonituotteissa, ontelolaatat ja palkit (elementtitoimittajan
suunnittelu)
– Kokonaisia isoja kohteita ei täysin eurokoodilla ole suunniteltu.”
Tere.
Itse suunnittelen nyt lähes kaiken betonistakin eurokoodeilla, lävistysmitoitus vielä SRMK:n mukaan. Eli tässä on kyllä virheellistä tietoa. Eurokoodien opettelusta opiskeluaikana on enemmän hyötyä kuin SRMK:n, koska se on tätä päivää. Vanhat henkilöt, jotka eivät jaksa enää opetella uutta standardia, silti liputtavat SRMK:n puolesta. Näihin lukeutuu monet 60-v. vastaavat suunnittelijat ja esim. Ralf Lindberg. Perusteluja ei varsinaisesti ole muuta kuin se, että vanhassa vara parempi..
Tammikuun ensimmäisessä numerossa ollutta juttua lukiessa jouduin ihan ääneen pohtimaan, että mistä ihmeestä koko tarinassa on kysymys. Että ei muka Eurokoodeja käytettäisi suomalaisissa insinööritoimistoissa? Tämä on kyllä täysin virheellisesti sanottu, johtaa jutun lukijoita harhaan ja kaipaa mielestäni oikaisun johonkin seuraavaan numeroon.
Olen suuressa insinööritoimistossa suunnittelijana ja käytämme juurikin Eurokoodeja niin betoni- kuin teräsmitoituksessakin. Koulussa opitut Eurokoodi-asiat ovat nimenomaan olleet hyödyksi työelämässä – ei pelkkä RakMK:n osaaja ole missään etulyöntiasemassa vaan päinvastoin.
Suuresti ihmettelen tätä virheellistä artikkelia, tai ainakin tulkintoja joita toimittaja on tehnyt ja kaipaisin oikaisujuttua.