Tampere esittää kaksi maankäyttövaihtoehtoa Ratapihankadun pohjoisosaan
Tampereen keskustaan rakennettavan Ratapihankadun pohjoispään alueesta on tehty uudet maankäyttö- ja kaupunkikuvavaihtoehdot, joiden maankäyttö perustuu Ratapihankadun linjaukseen suoraan radan varressa. Alueelle on laadittu kaksi alustavaa maankäyttövaihtoehtoa, joista toisessa on selvästi enemmän kerrosalaa ja se painottaa myös uutta rakentamista, toinen taas on säilyttävämpi.

Tampereen keskustaan rakennettavan Ratapihankadun pohjoispään alueesta on tehty uudet maankäyttö- ja kaupunkikuvavaihtoehdot, joiden maankäyttö perustuu Ratapihankadun linjaukseen suoraan radan varressa. Alueelle on laadittu kaksi alustavaa maankäyttövaihtoehtoa, joista toisessa on selvästi enemmän kerrosalaa ja se painottaa myös uutta rakentamista, toinen taas on säilyttävämpi.
Ratapihankatu on uusi pohjois-eteläsuuntainen kaupungin ydinkeskustan kehäväylä. Sen eteläosa on jo rakennettu lähes valmiiksi Viinikankadusta Åkerlundinkatuun saakka ja suunnitelmat siitä eteenpäin Itsenäisyydenkatuun saakka ovat toteuttamista vaille valmiina. Suunnitelmien mukaan aikanaan Ratapihankatua pääsee Viinikan liittymästä Kekkosentielle asti.
Suunnittelualue sijaitsee rautatiestä itään rajoittuen Tammelan suuntaan linjalle Murtokadun jatke–Peltokatu. Etelässä aluetta rajaa Itsenäisyydenkatu ja pohjoisessa Ainonkatu ja Siltakadun eteläkärki.
Erittäin keskeisellä paikalla olevalle alueelle voidaan sijoittaa merkittävä määrä keskustaa täydentäviä rakennuksia. Uusi rakentaminen painottuu toimistotiloihin, mutta alueelle on mahdollista saada myös jonkin verran uusia asuntoja. Alueen vanhoja rakennuksia pyritään suojelemaan asemakaavoituksen yhteydessä. Alueelta on tehty laajasti selvityksiä muun muassa rakennushistoriaan ja ympäristöön liittyen.
Nyt nähtävillä olevat kaksi maankäyttövaihtoehtoa perustuvat Ratapihankatuun, jossa ei ole aiemmissa suunnitteluvaiheissa mukana ollutta mutkaa vanhan tavara-aseman kohdalla. Suunnittelussa todettiin jo aiemmin, että ajoneuvotunnelista Satakunnankadun jatkeena voidaan luopua.
Kaksi alustavaa vaihtoehtoa
Vaihtoehdoissa on haettu alueen maankäytön suunnittelulle tietoiset täysin erilaiset, jopa ääripäitä edustavat vaihtoehdot, joita kumpaakaan ei ole tarkoitus toteuttaa sellaisenaan. Ratapihankadun alueen asemakaavoitukseen liittyy paitsi liikennealueen myös kadun ympäristön suunnittelu. Ratapihankadun ympäristöön tehdyt kaksi maankäyttövaihtoehtoa eroavat toisistaan muun muassa rakentamisen määrän ja rakennusten korkeuden suhteen. Molemmissa vaihtoehdoissa radan varteen muodostuu selkeä, keskustamainen rakennusrintama.
Vaihtoehto A on toimistopainotteisempi ja siinä on selvästi enemmän kerrosalaa, noin 50 000 kerrosneliömetriä. Vaihtoehdossa B olisi noin 40 000 kerrosneliömetriä. Molempiin vaihtoehtoihin sisältyy PMK:n talon pohjoispäähän esitetty tornirakennus, jonka kerrosala olisi noin 7 000 kerrosneliömetriä.
Vaihtoehto A painottaa uutta rakentamista ja edellyttää vanhojen rakennusten purkamista, jolloin alueelle on mahdollista suunnitella uusi mittakaava ja käyttää myös suurempaa aluetta uudisrakennusten sijoittamiseen. Vaihtoehto mahdollistaa kokonaan uuden kaupunkirakenteen luomisen.
Vaihtoehto B on säilyttävämpi, jolloin uudisrakennusten mittakaava ja arkkitehtuuri on sopeutettava ympäristöön. Vanhoja rakennuksia säilyttävä vaihtoehto jättää alueelle ajallisia kerrostumia, jotka pyritään liittämään uudistettuun kaupunkirakentamiseen. Uutta voidaan rakentaa tässä vaihtoehdossa vähemmän.
Vaihtoehdossa A radanvarren rakennukset olisivat 8-kerroksisia ja Rongankadun alikulun sisäänkäynnin yhteydessä olisi 15–16-kerroksinen tornirakennus. B-vaihtoehdossa radanvarren kerrostalorintama olisi 5-6-kerroksinen. Sitä rytmittäisivät 15–16-kerroksiset tornirakennukset.
Katusuunnittelussa yksi keskeinen kohta on Rongankadun tunnelista tulevan kevyen liikenteen väylän jatkaminen Tammelan suuntaan. Molemmissa vaihtoehdoissa Rongankadun alikulkutunneli liittyy Tammelaan aukion kautta. Kevyen liikenteen linjauksissa yleissuunnitelmassa on vielä kaksi vaihtoehtoa.
Seuraavassa vaiheessa asemakaavaluonnos
Nähtävillä olevat maankäyttö- ja kaupunkikuvavaihtoehdot valmistellaan nähtävillä olon ja siitä saadun palautteen käsittelyn jälkeen asemakaavaluonnokseksi, jossa suunnitelmia tarkennetaan.
Ratapihankadun pohjoisosan maankäytön suunnitteluun ovat vaikuttaneet muut hankkeet, muun muassa Rantaväylän tunnelin suunnittelu ja Itsenäisyydenkadun tuntumassa olevat rakennushankkeet. Murtokadun ja Itsenäisyydenkadun kulmaan valmistuvaa hotellia ympäristöineen suunniteltiin erillisellä asemakaavalla.
Ratapihankadun pohjoisosan asemakaavaluonnos on tarkoitus valmistella nähtäville keväällä 2012. Luonnos asetetaan nähtäville, jolloin siitä on mahdollista taas jättää mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksen jälkeen valmistellaan asemakaavaehdotus.
Nyt valmistuneet alustavat maankäyttövaihtoehdot ovat nähtävillä 2. helmikuuta saakka.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tampere esittää kaksi maankäyttövaihtoehtoa Ratapihankadun pohjoisosaan”