Asumistukeen tulossa muutoksia
Yleiseen asumistukeen on tulossa vuokrien nousua vastaava korotus. Valtioneuvoston 29. marraskuuta antaman asetuksen arvion mukaan keskimääräinen asumistuki nousee 288 euroon vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuoden 2012 lopussa keskimääräinen asumistuki on 280 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna asumistukea maksetaan arviolta 604 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 asumistukimäärärahan tarve on arviolta 655,8 miljoonaa euroa.
Yleiseen asumistukeen on tulossa vuokrien nousua vastaava korotus. Valtioneuvoston 29. marraskuuta antaman asetuksen arvion mukaan keskimääräinen asumistuki nousee 288 euroon vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuoden 2012 lopussa keskimääräinen asumistuki on 280 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna asumistukea maksetaan arviolta 604 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 asumistukimäärärahan tarve on arviolta 655,8 miljoonaa euroa.
Tulorajoja korotetaan 25 eurolla kuukaudessa. Korotuksen jälkeen täysimääräiseen asumistukeen oikeuttava tuloraja on yksin asuvalla 700 euroa kuukaudessa. Vastaavasti korkein yksin asuvan asumistukeen oikeuttava tulo nousee Helsingissä 1 785 eurosta 1 855 euroon kuukaudessa.
Lisäksi asumismenojen omavastuuosuuksiin tehdään inflaatiotarkistus, jotta tuen reaalitaso säilyisi ennallaan. Hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja ollaan korottamassa 0,40 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa, mikä nostaisi keskimääräistä asumistukea noin 5,5 eurolla kuukaudessa.
Asumistukea saa ennakkotietojen mukaan tämän vuoden lopussa 177 000–178 000 taloutta, mikä on noin 9 000 taloutta edellisvuotta enemmän. Vuoden 2013 lopussa tuensaajia on arviolta 180 000–181 000 taloutta.
Tuensaajista työttömiä talouksia on 61 prosenttia, opiskelijoita noin 8 prosenttia ja ansiotuloja saavia noin 31 prosenttia.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Asumistukeen tulossa muutoksia”
Aika raju epäsuhta. Opiskelijoiden opintotuen asumislisä on korkeintaan 201,60 ja silloin saa tienata enintään 660 e/kk.
”Aika raju epäsuhta. Opiskelijoiden opintotuen asumislisä on korkeintaan 201,60 ja silloin saa tienata enintään 660 e/kk.”
Joo, tosin vain jos nostaa tukea peräti 12 kuukautta vuodesta. Ja tuolloin siis tuloihin ei lasketa opintotukea ja asumislisää, eli tosiasiassa tienata saa silloinkin noin 500 euroa enemmän kuussa, eli noin 1160 euroa kuussa. Tuettomina kuukausina saa opiskelija tienata 1970 euroa, ennen kuin tulot alkavat vaikuttaa opintotukea pienentävästi.
Tosiasiassa opiskelijan etuudet ovat Suomessa erittäin huomattavat. Suorastaan käsittämättömän huomattavat, kattaen opintorahan ja asumislisän sekä puoli-ilmaisen lainansaannin lisäksi mm. puoli-ilmaiset ateriat, opiskelija-alennukset busseissa, junissa, ravintoloissa, museoissa, parturissa, kelloliikkeissä ja ties missä.
Professori Viren on aivan syystä kommentoinut aihepiiriä, hämmästellen sitä, miten erioikeutetussa asemassa Suomessa opiskelijat ovat esimerkiksi siivoojiin nähden, joiden käteen jäävät tulot voivat olla samaa luokkaa (opintotuki on käytännössä vieläpä verotonta, koska sen yhteyteen on rakennettu verovähennysmekanismi), mutta jotka eivät saa halpaa lainaa, eivät puoli-ilmaisia aterioita, eivät matkustaa busseissa puoleen hintaan, eivät paikallisbusseissa saa alennuslippuja, eivät saa ravintoloissa alennuksia, eivätkä muissakaan kaupoissa jne. Aiheesta voi lukea lisää täältä:
http://www.stakes.fi/yp/2011/3/viren.pdf
Opiskelijamaailman ja sen edut hyvin tuntevan professori Virenin provosoivassa kirjoituksessa on myös mm. tällaisia ajatuksia herättäviä kohtia:
”Perinteiset poliittiset nuorisojärjestöt ovat aikoja sitten kuolleet ja tie politiikkaan kulkee yliopistomaailman kautta. Poliitikkojen perspektiivistä nuoriso ”samaistuu” yliopisto-opiskelijoihin, vaikka heitä on vain murto-osa koko vuosiluokasta. Samalla hämärtyy se tosiasia, että yliopisto-opiskelijat ovat – ei suinkaan kaikkein köyhimpiä – vaan kaikkein etuoikeutetuimpia koko yhteiskunnassa. Heillä vaan ei satu olemaan mitään vastavoimaa poliittisessa kentässä – ei olemassa mitään ”huonosti koulutettujen nuorten liittoa”. Siksi vain harva poliitikko rohkenee ehdottaa mitään, joka olisi vastoin opiskelijajärjestöjen kantaa.”
”Joka tapauksessa valtio antaa ylemmän korkeakoulututkinnon yliopisto-opiskelijalle yli 60 000 euroa. Lääketieteessä summa on jo lähellä sataa tuhatta. Nämä ovat isoja lukuja, mutta muutokset ansioissa ovat vielä paljon suurempia. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut saa vuodessa keskimäärin 17 000 euroa enemmän palkkaa kuin keskiasteen koulutuksen läpikäynyt”
Tuo varmaan oikeasti pätee aika monessakin maassa. Huonosti koulutetut ovat järjestäytymättömiä, eikä heidän etuaan aja kukaan. Hyvin koulutetut ja korkeammassa koulutuksessa olevat ovat myös hyvin järjestäytyneitä, ja aktiivisia vaikuttamaan omien etujensa edistämiseksi. Ja voi olla tosiaan, että poliitikon silmissä esim. nuoret aikuiset ja näiden etu samaistuvat yliopisto-opiskelijoiksi, vaikka näitä on nuorista aikuisista vain murto-osa.