VVO:lta raju tarjous rakentajille: Tehkää vuokra-asuntoja 100 miljoonalla eurolla
VVO on lähettänyt rakennusliikkeille sadan miljoonan euron tarjouspyynnön vuokra-asuntojen rakentamisesta lähinnä pääkaupunkiseudulle. Kysymyksessä on niin sanottu ranskalainen urakka, eli yhtiö tarjoaa rakennusliikkeille tietyn rahasumman ja kysyy, mikä rakentaja tekee houkuttelevimman tarjouksen. ”Haluamme nähdä, mitä rakennusliikkeet pystyvät tarjoamaan sadalla miljoonalla eurolla”, VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen sanoo.
Tarjouspyyntö koskee rakennusliikkeiden tonteille tehtäviä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Tuotannon painopiste on vahvasti pääkaupunkiseulla, sillä puolet on tultava Helsinkiin ja lopusta valtaosan Espooseen ja Kauniaisiin. Pieni osa tuotannosta voi tulla Vantaalle, Helsingin kehyskuntiin tai ruutukaava-alueelle Tampereelle, Jyväskylään, Lahteen tai Kuopioon.
Niemisen mukaan on selvää, että vain isot rakennusliikkeet pystyvät toteuttamaan näin ison kokonaisuuden. Siksi tarjouspyyntö koskee myös työyhteenliittymiä. VVO:n tavoitteena kuitenkin on, että koko tuotannon tekee yksi toimija eli yksittäinen rakennusliike tai työyhteenliittymä.
”Haluamme näyttää, että VVO:n kokoinen toimija investoi todella paljon vuokra-asuntotuotantoon. Haluamme myös tarjota rakennusliikkeille yhteistyötä ja mitata niiden halukkuutta vuokra-asuntojen rakentamiseen. Mahdollisen työyhteenliittymän myötä rakennusliikkeet pääsevät tekemään yhteistyötä.”
Niemisen mukaan tämän kokoluokan tuotannolla on merkittävä työllisyysvaikutus. ”Mutta ennen kaikkea haluamme kantaa kortemme kekoon pääkaupunkiseudun isossa asuntopulassa.”
Välitön aloitusvalmius
Tarjouspyynnön mukaan asuntojen keskipinta-ala on 55 neliötä. ”Haluamme laittaa painetta kaavoituksesta käytävään keskusteluun. Haluam-me myös nähdä, onko tämänkokoisten vuokra-asuntojen rakentamiseen tarjolla tontteja, jos joku haluaa sijoittaa vuokra-asuntoihin sata miljoonaa euroa”, Nieminen sanoo.
Hänen mukaansa keskipinta-alan rajaaminen 55 neliöön on perusteltua, sillä lähes 80 prosenttia yhtiön vuokra-asuntojen hakijoista hakee yksiöitä ja kaksioita. ”Meidän täytyy vastata siihen, mitä asukkaat haluavat.”
Tarjouspyynnön myötä VVO hakee uusia tapoja tuottaa vuokra-asuntoja. ”Haemme isoja kokonaisuuksia, sillä haluamme tuottaa vuosittain tuhat uutta vuokra-asuntoa.”
Yhtiöllä on valmiudet käynnistää vuokratuotannon rakennuttaminen välittömästi. ”Pyrimme nopeaan toteutukseen. Meillä on valmius kohdentaa sata miljoonaa euroa vuokra-asuntojen rakentamiseen heti. Viime vuonnakin investoimme vuokra-asuntoihin 220 miljoonaa euroa.”
Suuruusluokkana voi arvioida, että sadalla miljoonalla eurolla voidaan rakentaa 400–500 asuntoa.
Tarjouspyyntö koskee vain vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Ara-tuotannon osalta Nieminen odottaa, millaiseksi vielä valmisteilla oleva 20 vuoden korkotukimalli muotoutuu.
Tätä artikkelia on kommentoitu 27 kertaa
27 vastausta artikkeliin “VVO:lta raju tarjous rakentajille: Tehkää vuokra-asuntoja 100 miljoonalla eurolla”
Asuntomarkkinat muuttuivat viime kesänä, kun rakennusliikkeet ryhtyivät kysynnän sakattua tyrkyttämään grynditonttejaan vuokra-asuntotuotantoon. Hintoja ei tarvinnut tiputtaa paljokaan, koska asuntosijoitusrahastot kilpailivat kohteista. Syykin on selvä, sillä viimeiset 5-6 vuotta asunnoista on saatu parempaa tuottoa kuin muista kiinteistöistä.Varsinkin toimistot ovat olleet huonoja sijoituskohteita.
VVO ei ole tässä huutokaupassa pärjännyt. Se rakennuttaa pitkäjänteisesti omaan omistukseensa eikä nopeiden voittojen kautta, kuten muutamat rahastot. Odotettavissa onkin, että rahastojen kohteita tulee 5-10 vuoden sisällä myyntiin samalla tavalla, kun välimallin asuntoja on pistetty jo rahoiksi ja kääritty pikavoitot kotiin.
Toisaalta gryndituotantoon tehdyt suunnitelmat eivät aina istu kovin hyvin vuokra-asunnoiksi. Vuokra-asunnoiksi halutaan pienempiä asuntoja ja usein vielä ilman saunaa.Kilpailuttamalla rakennusliikkeitä VVO saa suunnittelutettua mieleisiään asuntoja. Sellainen rajaus VVO:lla nykyisin on, että se haluaa vain kerrostaloja, koska rivitaloissa on liiaksi huolto-ongelmia.
Rahastojen merkitystä ei pidä liioitella asuntomarkkinoilla. Ne ostivat viime vuonna reilut tuhat asuntoa eli saman verran mitä VVO yksin rakennuttaa.
Kataisen hallituksen kehyspaketti on valtion sosiaaliseen asuntotuotantoon alunperin tarkoitetun aravarahoituksen lopullinen konkurssi.
http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164214-hallituksen-kehyspaketti-kiihdyttaa-valtion-asumistuen-vaarinkayttoa
Jukka Kilpi on ollut itse pääveturi sosiaalisen asuntotuotannon alasajossa. Hän on ensin omilla toimillaan ajanut ASO-tukiehdot ja rahoituksen alas. Sen jälkeen saanut kohtuuttomilla vuokratuotantoon kohdistuvilla vaatimuksillaan muut etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja asuntuotannon elvyttämiseksi.
Olen vaatinut, että
– ARA rahoitettujen talojen vastikkeissa ja vuokrissa noudatetaan kohtuuhintaisuutta ja omakustannusperiaatetta. Kuten laki edellyttää – eikä tehdä 30% voittoa kuten VVO ja SATO.
– että ARA-rahoitus avataan kilpailulle: se saa rahat joka sitoutuu edullisimpaan vuokratasoon. Eikä VVO ja SATO, joilla on etuoikeus rahoihin muka-yleishyödyllisyyden savuverhon takana.
– että ARA-rahoitus avataan myös tavallisen ihmisen omistusasunnon ostoa helpottamaan.
– että asumisoikeusasukkaat saavat heille pääomasijoittajina kuuluvan äänioikeuden yhtiökokouksessa.
Jos nämä vaatimukset ajavat alas nykyisen läpimädän ARA-rahoituksen, on se loistava yhteiskunnallinen parannus!
Kruunuasuntojen emoyhtiön voittoprosentti vuonna 2011 on ollut 17,9 % (viimeisin tilinpäätös jonka löysin googlaamalla).
Kuten Kiplikin hyvin tietää tästä summasta ei ole vähennetty vielä rahoituskuluja.
Lainojen takaisinmaksut on tilinpäätölksen kaavassa vähennetty poistoina. Tämä vastaa kassasta maksettavia lainojen lyhennyksiä jos sekä poistojen että lyhennysten aika on määritetty samaksi. Kiinteistöjen poistoajat ovat luokkaa 65 vuotta ja lainat ovat harvoin näin pitkiä, tämä jaksotusten ero kasvattaa myöskin tulosta..
ARA kohteissahan konsepti on seuraava.
SATO, VVO, Kruunuasunnot, HEKA, Espoon asunnot jne…ovat laittaneet omia varoja 15 % ja loput 85 % tulevat lainana jolle valtio antaa korkokaton..
Ikävä kyllä lainat on pääsääntöisesti maksettava takaisin.
Tilinpäätöksen kaavan johdosta on kiva kärjistää laskelman väliriveiltä napatuilla prosenteilla.
Omistusasunnossa tuon %-opin mukaan kuluiksi ei pitäisi laskea kuin talon laskennallinen arvonalenema, kiinteistövero, palovakuutus, lämmitys, ulkovalojen sähköt, jäte- ja vesimaksut.
Vertailuvut 100 m2 asunnossa muodostuvat seuraavasti
Omistusasunto 5,60 €/m2 = 560 € ja ASO 14 €/m2 1400 euroa.
Ei Kruunuasunnotkaan vuokraa 6 eurolla asuntoja. 2011 tilinpäätöksessä näkyy 27,7 miljoonan liikevaihto ja 5 miljoonan liikevoitto. Lainoihin Kruunulla oli mennyt vain 0,7 milj ja voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 4,4 miljoonaa (16 %). Jos tekevät uusia kohteita tuota voittoa voi käyttää omarahoitusosuutena kohteiden lainoihin.
Onkä tämä sitten riistoa jos uusia asuntoja tarvitaan ja kruunuasunnot kerää kiinni oleville pääomille vuokratuottoja jotka mahdollistavat kasvun.
Netto netto omakustannusperiaatehan tarkoittaisi että jokainen yhtiö tekisi vain yhden ja ensimmäisen vuokrakohteen, seuraavaan omat varat ei riittäisi.
Olen Espoon Asunnot Oy:n hallituksen jäsen. Tämä kaupungin yhtiö omistaa 15 000 asuntoa. Se ei saa kaupungilta mitään tukea. Sen rahoitus ja tonttien ehdot ovat samaa ARA-rahoitusta kuin VVOlla ja muka-yleishyödyllisillä voitontakojilla.
Nämä VVOt ottaavat samoilla ehdoilla Espooseen rakennetuista samantasoisista kodeista ainakin 30% enemmän vuokraa kuin Espoon Asunnot. Tällä rahastuksella, Antti Rinteen johdolla, VVO rikkoo karkeasti ARA-lakien edellyttämää omakustannusperiaatetta. Seuraukset näkyvät tilinpäätöksissä: Espoon Asuntojen voitto rahoituskulujen jälkeen on n. 10% liikevaihdosta, VVO:n voitto ainakin kaksinkertainen!
Hyvä Jukka! Kerrankin täyttä asiaa eli faktaa. VVO:n kanssa on täsmälleen sama tilanne kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. SATO ja KAS ovat hinnoittelussaan olleet VVO:n perässähiihtäjiä.
2012 tilinpäätöksen mukaan Espoon asunnot myi omistamiaan huoneistoja saadakseen omat varat uusiin hankkeisiin.
Tälle 15 % rahoitusosuudelle tilinpäätöksessä ei tietääkseni näytetä korkotuloa eikä sitä lyhennetä.
Moniko omistusasunnossa asuva Espoolainen saa kaupungilta korotonta ikuista lainaa 15 % osuudelle asuntonsa arvosta ?
…..Espoon Asuntojen voitto rahoituskulujen jälkeen on n. 10% liikevaihdosta, ….
Espoon asuntojen tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2012 liikevoitto-% on ollut 27,5 %, 2011 32 % ja 2010 34,9 %.
Viestissä mainittua 10 % ei toimitakertomuksesta saa irti koska tuloslaskelma päättyy em. riviin.
Vuoden 2013 julkaisua odotellessa tässä mainitut luvut voi käydä tarkistamasta seuraavasta linkistä.
http://espoo05.hosting.documenta.fi/kokous/2013267462-10-1.PDF
Veronmaksajan tilinpäätösanalyysitaidot ja ARA-rahoituksen tuntemus ovat sillä tasolla, ettei tässä kannata syvempään keskusteluun Espoon Asunnot Oy:n tilinpäätöksestä mennä. Pari huomautusta kuitenkin:
Espoon Asunnot Oy:n kassa on n. 100 miljoonaa. Yhtiön ei tarvitse myydä yhtään asuntoa omarahoitusosuutensa kattamiseksi. Tosin yhtiö omistaa hajanaisia vapaarahoitteisia osakehuoneistoja ympäri kaupunkia, jotka suuressa yhtiössä on järkevää myydä pois. Tänä vuonna EA aloittaa 400 uuden vuokra-asunnon rakentamisen. Kuten VVO, ei EA:n tarvitse sijoittaa omia varoja vuokrataloon viittätoista prosenttia. VVO – ja muut ”yleishyödylliset” toimijat – tosin ovat alkaneet sijoittaa niihin myös omia varojaan enemmän kuin vaaditun minimin, koska laki sallii niiden nylkevän asukkailta 8% vuotuisen tuoton noille omille varoille!
kaikkien tiedossa on että Sato eikä VVO tee lainkaa Ara asuntoja. Eipä siellä ole juuri muitakaan yleishyödyllisiä aktiivisia toimijoita jäljellä. Kunnat vähässä määrin tekevät yksittäisiä hankkeita. Tällaita omilla varoilla rahastusta ei taida olla olemassakaan. Omien varojen saanti yh toimintaan on ylipäänsä lähes loppunut.Ei ole asiallista leimata ja levittää alaa yleistäviä hevosmiesten juttuja.
Väärän informaatiokampanjan ansiosta ala on jo saanut pahasti siipeensä. Juuri kukaan toimija ei enää tuota ara asuntoja koska ei halua leimautua julkisuudessa väärintekijäksi ja kärsiä imagotappioita vain sen vuoksi että muutamat äänekkäät alaa ymmärtämättömät ovat saaneet pilattua alan maineen ja yhtiöiden toimintaedellytykset niin tehokkaasti.
Arvoisa nimimerkki. Sinä et ole ”kaikki”. Jos et tiedä tosiasioita, ei se tarkoita etteivätkö muut tietäisi. VVO ja SATO tekevät suuren osan tukloksestaan ARA-kiinteistöistä. Ne ovat rajoittaneet tuotantoaan viime aikoina painostaessaan hallitusta vielä avokätesempiin ehtoihin. Nyt ne ovat saaneet tahtonsa läpi. ”Yleishyödyllisiä” toimijoita on lukuisia, ja itsekin kerran kuussa olen kokouksessa antamassa lausuntoa niiden lainahakemuksista ARA:lle. Joissa ne kertovat aikovansa periä kohteista 17 euroa neliöltä vuokraa, kun todellisella omakustannushinnalla toimiva Espoon Asunnot Oy perii aivan vastaavista uudiskohteista 12-13 euroa neliöltä! Toivottavasti ”kaikki” saavat tämänkin tietoonsa 🙂
Aran selvitys 3/2013 mukaan Espoossa on tehty vuosina 2008-2012 aikana 1294 korkotuettua vuokra-asuntoa josta määrästä 885 asuntoa on Espoon kaupungin oman yhtiön vuokra-asuntoa, eli 68 prosenttia. Loput 409 asuntoa – jotka siis edustavat 5 vuoden tuotantoa – lienevät pääasiassa TA-yhtymän ja Asuntosäätiön asuntoja. Kuukautta kohti tästä siis tulee vajaat 7 asuntoa. Niin pieniä kohteitä tuskin tekevät. Eli tuskin joka kuukausi olet lausuntoa antamassa.
Toiseksi ajanmääreesi ”viime aikoina” ei pidä paikkaansa sillä esim Sato ei ole tehnyt pitkän korkotuen kohteita noin 13-14 vuoteen.
Kolmanneksi, jos olet antamassa lausuntoa lainahakemuksiin jotka asumiskulujen osalta ovat mielestäsi liian kalliita, miksi et esitä hankkeiden epäämistä. Jokainen Ara hanke tarvitsee kunnan puollon että niiden käsittelyä on ylipäänsä mahdollista Arassa viedä eteenpäin? Eli löytyykö Espoosta kokouspöytäkirjoista maininta että olet vastustanut näitä 17 e per neliö per kk hankkeita?
Olen esittänyt kohtuuttomaan vuokra- ja vastiketasoon perustuvia lainahakemuksia hylättäväksi. Niin tulen tekemään jatkossakin. Demarit, Kokoomus ja Vihreät eivät piittaa siitä millaista vuokraa tai vastiketta valtion rahoilla tuotetuissa asunnoissa peritään. Siksi hylkäysesitykseni ovat rauenneet kannattamattomina (olen jaostossa ainoa perussuomalainen – toistaiseksi 🙂
http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames
http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames
Oikoluku ei kummoisia tilinpäätöstaitoja vaadi.
Espoon asuntojen vuosikertomuksen sivulla 4 lukee seuraavasti.
”Yhtiön omistamia erillisiä asunto-osakeyhtiöhuoneistoja myytiin, jotta yhtiön uudistuotanto varten saatiin kerättyä rakennuttamisen omat varat”.
Kaupungin omistamia asuntoja myydään ja omille varoille ei peritä korkoa eikö tämä ole vuokra-asumisen piilotukea kaupungin kassasta.
Kaikilla toimialoilla kunnallisten yhtiöiden pitäisi toimia läpinäkyvästi, mitään piilotukia ei saa olla ja kaikki tukien kohdistamisen pitää kulkea poliittisten päättäjien kautta eikä yhtiöihin piilotettuna.
Espoon asunnot saa kyllä kaupungilta tukea: Kaupunki ei peri korkoa yhtiölle lainaamistaan lainoista, vaikka ARA-sääntöjen mukaan omien varojen kokro voisi olla 8 % vuodessa.
Espoon Asunnot ei saa kaupungilta lainaa.
Hienoa, että valmiutta tehdä isoja investointeja Suomeen! Rakennusfirmat on valitellut että työnäkymät heikot. Ny on keikkaa tarjolla ja meille työtä.
Jatkakaa tuota ikuista asumisoikeusjuttelua jossain muualla, ei sitä tarvii työntää jokaisee keskusteluun.
Nyt sitten näyttöjä VVO ettei jää markkinointimiesten keksimäksi mainoskikaksi. Tämän tarjouspyynnön etenemistä seurataan…
Kuntien omistamien vuokrataloyhtiöiden omat varat ovat alunpitäen useimmiten tulleet kuntien sijoituksina tai lainoina. Näin kunnat ovat subventoineet sosiaalista asuntotuotantoa ja vuokrien kohtuullisuutta. Viimevuosina kunnat ovat luopuneet tästä ”mahdollisuudesta” ja vuokrataloyhtöt ovat hankkineet muulla tavoin omiapääomia (5-20%) uusiin hankkeisiin mm. myymällä vapaarahoitteisia asuntoja. Subventiota vai ei, mutta näin saadaan asuntoja tarvitseville. Kilpi ei tunnu ymmärtävän tätäkään logiikkaa. VVOn esimerkki on myös hyvä ja toivottavasti näin saadaan kohtuuhintaista vapaarahoitteista tuotantoa liikkeelle. Ja joiden vuokria ei tarvitse tasata.
Siis Kilpi kun toisaalla täällä kehuskelet miten olet ollut päättämässä muiden yh yhteisöjen ARA hankkeiden puollosta , joiden vuokrataso on 17 e/m2 ja toisaalla täällä lehden palstalla kiellät sen. Miten tämä asia tulisi nähdä?
Olen ollut läsnä kunnallisen luottamuselimen kokouksessa sen jäsenen ominaisuudessa päättämässä lainahakemuksen puollosta, ja asian käsittelyssä esittänyt ettei ko. lainahakemusta puolleta. Siteeraamastani kommentista päätellen kaikkien keskustelijoiden sisälukutaito ei riitä tämän asian ymmärtämiseen. Varmaan on aika päättää keskustelu – minkä omalta osaltani tämän ketjun puitteissa nyt teenkin.
Seuraavaksi kysyisin, että onko kaikkien hankkeiden osalta toimittu samoin ja, että onko kaikissa hankkeissa ollut esillä paitsi kohteen alkuvuokrataso myös tuleva tasattu vuokrataso (joka usein on korkeampi sillä vanhankannan hoito ja pääomamenot ovat korkeammat)? EI kannata vielä hermostua.
Palataanpa tässä keskusteluketjussa itse asiaan eli siihen, että yritys tarjoaa 100 miljoonaa ranskalaisena urakkana vuokra-asuntojen rakentamiseen. Millaisena te lukijat näette tämän menettelyn? Löytyykö rakentajilta tontteja ja halukkuutta kyseiseen menettelyyn vai tekevätkö ne mieluummin kohteita asuntorahastoille?
Ehdot tarjouspyynnössä olivat sen kaltaiset, että epäilen ettei yhtään kohdetta lähde käyntiin. Kukapa myisi alihintaan taloa joka menee gryndinäkin?
Mitä Kortelainen tarkoittaa asuntorahastoilla? Mikä on Kortelaisen oma näkemys ”ranskalaisista urakoista”?
Oletan, että Mikko Korhonen tarkoittaa ranskalaisella urakalla sitä, että tarjouspyynnössä ilmoitetaan hankintahinta etukäteen, jolloin ”hinnan voi jättää vertailukriteereistä kokonaan pois ja keskittyä laatuseikkoihin, kuten osaamisen, ideoiden ja referenssien vertaamiseen.
Oletan, että Mikko Korhonen tarkoittaa asuntorahastoilla Oravan yms. kaltaisia – ei siis Valtion asuntorahastoa, josta sosiaalista asuntotuotantoa tulisi tukea.
Uskon, että VVO:n idea kiinnostaa rakennusmaan omistajia ja rakentajia.
VVO tuo riskinhallintaan oman elementtinsä: onhan se kasvattanut pääomansa valtaisalla aravatuotannolla ja ottaa siitä kaiken irti. VVO ei voi mennä konkkaan, koska sen vakuuksiin siirtyy aravapuolelta koko ajan sääntelystä vapautuvia taloja. Sääntelyistä vapautuneilla entisillä aravataloilla saa keinotella, mutta VVO:n joukkovelkakirjalainoista kokoamat 100 M€ tekevät keinottelun tarpeettomaksi.
VVO rikastui valtion tukituotannolla, mutta on markkinataloudessa keksinyt varsinaisen sammon.