Kauppalehti julkaisi vihapuheita virolaisrakentajista

Kauppalehden juttu virolaisrakentajien laatuvirheistä on aiheuttanut vilkasta keskustelua. Lehden lähteenä on peräti yksi nimetön lähde, joka parjaa lehden arvovallalla kokonaista kansakuntaa unohtaen, että Suomessa on rakennettu homekouluja paljon ennen kuin tänne tuli ulkomaalaisia rakentajia. Jos 30 prosenttia rakennusmiehistä on virolaisia, niin on kai selvää, että heitä käytetään esimerkiksi Lastensairaalan rakentamisessa.

Kauppalehden juttu virolaisrakentajien laatuvirheistä on aiheuttanut vilkasta keskustelua. Lehden lähteenä on peräti yksi nimetön lähde, joka parjaa lehden arvovallalla kokonaista kansakuntaa unohtaen, että Suomessa on rakennettu homekouluja paljon ennen kuin tänne tuli ulkomaalaisia rakentajia. Jos 30 prosenttia rakennusmiehistä on virolaisia, niin on kai selvää, että heitä käytetään esimerkiksi Lastensairaalan rakentamisessa.

Kauppalehden verkkosivut täyttyivät 16.8. vihapuheista, joiden kohteena olivat virolaiset työmiehet. Heidät leimattiin nimettömiin lähteisiin viitaten syypäiksi suomalaisen rakentamisen laatuvirheisiin.

Virolaiset leimattiin vastuuttomiksi hometalojen tekijöiksi. ”Heitä pidetään kovassa arvossa, koska he vähät välittävät kuivumisajoista vaan laittavat märkää märän päälle”, väitettiin nimettömien lähteiden kautta.

Suomalaiset joutuvat Kauppalehden mukaan kouluttamaan ”umpimetsästä tulleita” virolaisia, kun nämä eivät osaa edes käyttää työkaluja.

Venäläisetkin saivat osansa haukuista. Rikkaat venäläiset Suomen sisällä ja rajan toisellakin puolella kuulemma tuntevat oman väkensä kyvyttömyyden niin hyvin, että tarjouksissa voi olla kissankokoisin kirjaimin, että on käytettävä vain suomalaista työvoimaa. Suomalaisille tilaajille sen sijaan kuulemma kelpaavat halpistekijät ”Udmurtian umpimetsistä”.

Kimmokkeen kirjoitukselle oli antanut SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen, joka oli todennut yhtiönsä tulosinfossa, että ilman virolaisia käytännössä mitään kohdetta ei voida enää rakentaa.

 

Nimetön lähde

Yhden nimettömänä esiintyneen rakennusmiehen mukaan SRV oli lähettänyt alan kouluihin viestin, että koulunkäynti ei kannata, sillä suomalaisille ei ole töitä. ”Työmailla on sähkömiehinä sikopaimenia Kohtla-Järven takaa ja hometaloa tulee tuubista ulos.”

SRV saikin haukkuja juttua seuranneissa nettikommenteissa. Yhden kirjoittajan mukaan EK:n puheenjohtaksi on valittu oman maan riistäjä suomalaisen rakennustyöntekijän näkökulmasta. Hänen mukaansa SRV tulee sanoista ”suomen ryssät ja virolaiset”.

Kauppalehden juttu herättää varmaan keskustelua rakentamisen laadusta. Tärkeän asian olisi kuitenkin voinut nostaa esiin ilman rasistissävyistä vihapuhettakin. Omat kädet puhtaaksi pesemällä ja muita haukkumalla ei saa mitään rakentavaa aikaan tässäkään asiassa.

 

Kansallisuuksien panettelua

Onneksi sentään ainakin yhdessä Kauppalehteen lähetetyissä kommenteissa kyseenalaistettiin tällaiset pelkkään kansallisuuteen pohjautuvat leimat ja panettelut. Niiden lähteeksi epäiltiin jotain punaniskaista pitkäaikaistyötöntä ennemmin kuin rakentamisen ammattimiestä. ”30 vuoden kokemuksella rakennusalasta ja yrittämisestä voin sanoa että ne virolaiset kenen kanssa minä olen työskennellyt pesevät mennen tullen suomalaiset virkaveljensä sekä nopeudessa, ahkeruudessa, motivaatiossa että laadussa.”

Jos kommenteissa umpimetsän tilalle vaihtaisi Afrikan viidakon ja puhuisi, että mustan Afrikan miehet eivät osaa käyttää länsimaisia työkaluja ja moittisi vielä, että heidän sikopaimenensa tulevat tänne tekemään homekouluja,  niin pian saisi vähemmistövaltuutetun kimppuunsa ja kengän kuvan takamukseensa. Jostain syystä virolaisia saa meillä kohdella samalla tavalla alentuvaisesti kuin ruotsalaiset kohtelivat suomalaisia 1960-1970-luvuilla. ”En finne igen” ja ”Finnjävel” sanottiin silloin, kun haettiin syyllisiä.

Laatuvirheille on ihan kotimaisiakin tekijöitä

Ne suomalaisrakentajat, jotka syyttävät homekouluista virolaisia, unohtavat, että pääosa homekouluista on tehty 1970-1990-luvuilla, jolloin Suomessa ei ollut ulkomaista työvoimaa. Jos joitakin pitää niistä siis syyttää, niin sitten suomalaisia työmiehiä, mutta samalla myös supisuomalaisia työnjohtajia, suunnittelijoita ja tilaajia.

Tämäkin syyttely on kuitenkin kohtuutonta, koska valtaosa heistä on tehnyt parhaansa ja monet ongelmat ovat syntyneet tai pahentuneet huolimattoman ylläpidon ja laiminlyötyjen korjausten seurauksena.

Eräs sanavalmis rakentaja sanoi vuosia sitten, että suurin homeongelma on korvien välissä. Tietyllä tavalla hän oli tässä oikeassa. Homeiset asenteet ainakin ovat tiukassa. Syyllisten sijaan meidän pitäisi keskittyä syiden hakemiseen. On valitettavaa, että suomen kielessä nuo sanat koetaan lähes synonyymeiksi.

Oheinen kirjoitus julkaistiin ensin Rakennuslehden blogina. Aihe on herättänyt kuitenkin niin paljon keskustelua, että päätimme nostaa sen uutisiin. Korneinta on, että keskustelu lähti liikkeelle SRV:n tilinpäätösinfosta, jossa YLE:n toimittaja ihmetteli, aikooko SRV tosiaan käyttää virolaisia rakentajia Lastensairaalan rakentajina. SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen oli pitänyt kysymyksenasettelua outona, koska noin 30 prosenttia rakennusmiehistä on pääkaupunkiseudulla virolaisia.

Tätä artikkelia on kommentoitu 16 kertaa

16 vastausta artikkeliin “Kauppalehti julkaisi vihapuheita virolaisrakentajista”

  1. Damage control, sanoisi engelsmanni. Silkkaa suomalaisen panettelua ja vihapuhetta tämä kirjoitus. Virolaisia arvostellut tietää mistä puhui.
    Ensinnäkin nyt itse alennut kansallisuuksiin vetomaiseen.
    Toiseksi, kyllähän me itse sen ”finne igen” maineen aiheutimme, joten tässäkin kaivoit itsellesi kuopan.
    Kolmanneksi, jos työnjohtaja käskee tehdä päin honkia, kunhan rakennuss valmistuu ajallaan, ei se työmiehen vika ole.
    Taas näkee miten raksa-alan ongelmista puhuminen on tabu. Vedetään mitä ihmeellisimpiä olkiukkoja, ettei tarvitse puuttua ongelmiin.

    1. Kireät aikataulut TULEVAT TILAAJILTA, ja toimihenkilö porras on palkattu hoitamaan kohde asetettuun aikatauluun mennessä!!!! Asenteet eivät välttämättä ole kunnossa. Raksatyömaat ovat kuin lastentarhoja vertauskuvauksellisesti.
      Perusasioita pitää valvoa jotka olisi pitänyt saada jo kotikasvatuksessa!

  2. PS. Rasismikortti käytetty. Kyllä näkee, että ette pysty millään todistamaan vääräksi mitä ”raksamies” kirjoitti.

  3. Seppo Mölsä voi laittaa kukkahatun takas päähän ja mennä sängyn alle rakentelemaan pilvilinnojansa. Kauppalehden tarina on valitettavasti moneltakin osin tosi, mennään sitä kysymään vaikka 1000 suomalaiselta rakentajalta!

  4. Olen kirjoittanut rakentamisen laadusta pidempään ja enemmän kuin yksikään toinen toimittaja. Siksi tiedän hyvin minkälaisia ylilyöntejä tästä aiheesta on helppo tehdä. Olen syyllistynyt niihin varmaan itsekin.

    Siksi minua ärsyttää jos vakavasta aiheesta hutaistaan juttua yhden tai kahden nimettömän haastattelun pohjalta, kun asiasta olisi kovaa faktatietoakin, joka ei tue yksipuolisia väitteitä.

    Vuonna 2011 lähes tuhat rakennusalan ammattilaista vastasi Fountain Parkin tekemään kyselyyn rakentamisen laadusta. Perehdyin itsekin vastauksiin enkä pelkkiin yhteenvetoihin. En muista, että virolaiset rakentajat olisivat nousseet erityisemmin esiin. Totta kai näin laajoissa kyselyissä aina joillakin on ollut huonoja kokemuksia niin virolaisten kuin suomalaistenkin työmiesten viimeistelystä, mutta ei niistä voinut repiä isoja otsikoita. Laatuvirheiden tärkeimmät syyt olivat aivan muualla.

    Rakennusteollisuuden kehitystoiminnasta vastaava johtaja, nykyinen professori Jukka Pekkanen totesi teollisuuden oman kyselyn pohjalta, että samat yksinkertaiset, yleensä viimeistelyyn liittyvät virheet toistuvat vuosikymmenestä toiseen. ”Kyse ei voi olla osaamattomuudesta”, hän totesi. Siis mistä sitten?

    Fountain Parkin kyselyssä tyypillisimmiksi syiksi laatuongelmiin nähtiin hankkeeseen usein turhaankin leivottu kiire, vajavainen tuote- ja tuotannonsuunnittelu sekä heikko työmaan johtaminen. Ei siis ulkomainen työvoima.

    Kirjoitin tutkimuksen johtopäätöksistä silloin mm. näin:

    ”Laatuongelman pystyi pitkälti kiteyttämään kysymykseen, miksi töitä ei suunnitella valmiiksi ennen niiden aloittamista. Parikymmentä vuotta betoniteollisuudessa työskennellyt henkilö kertoi, että hän on saanut vain kaksi kertaa elementtien valmistuskuvat ajallaan.

    ”Aika on rahaa” ajatellaan rakennusprosessin joka vaiheessa. Varsinkin betonin kuivumisajoista tingitään luvattoman usein, jos pintatöillä alkaa olla kiire. Aliurakoitsijoiden mielipidettä ei kuunnella, vaan aikataulu sanellaan töiden saamisen ehtona. Kiireen painaessa vähemmän tärkeiksi katsotut asiat, kuten rungon sääsuojaus tai tavaroiden suojaaminen sateelta, jätetään ehkä tekemättä. Jos aikatauluun suunniteltaisiin pelivaraa yllätysten, kuten huonon sään varalle, ei esimerkiksi betonilattioiden kuivumisajoista tarvitsisi tinkiä.

    Kesäksi tehty aikataulu ei ole toiminut, jos hankkeen aloitusta joudutaan esimerkiksi resurssipulan vuoksi lykkäämään loppusyksyyn. Pahimmassa tapauksessa tasoitetöitä tehdään lumen tuprutessa sisään vaipan ollessa auki. Kiire korostuu juuri ennen luovutusta. Silloin tehdään pintatöitä, jotka pistävät eniten esiin. Kyselyssä näkyi, että laatuongelmat keskittyvät juuri pintatöihin.

    Rakentamisessa on liiankin tyypillistä, että suunnitelmat ovat myöhässä. Syy ei ole aina suunnittelijoissa, vaan hankkeen kaoottisessa johtamisessa: suunnittelun ohjaus on ollut ponnetonta, tilaajalta ei tullut lähtötietoja ajoissa, tieto muutoksista ei kulkenut tai hankkeen aikataulu oli alun perinkin epärealistinen. Vasta tämän jälkeen voidaan osoittaa suunnittelijoita ja todeta, että heillä ei ehkä ole riittävästi työmaakokemusta tai suunnittelun on korvannut taito kopioida CAD:llä vanhoja pohjia. Detaljeista esitetään vain ne helpoimmat leikkaukset. Työmaan pitää säveltää vaikeimpiin kohtiin omat ratkaisunsa.”

    Kosteus- ja homeongelmista on siis turha syyllistää yksin työmiehiä olkoot nämä sitten koti- tai ulkomaisia vaan syyt ovat paljon laajemmat ja syvemmällä.

    1. Miksi jatkat vetoamista ”nimettömiin lähteisiin”? Hyvin tiedät, että siitä lähtee työpaikka hyvin äkkiä alta, kun työnantaja saa selville, että joko häntä on arvosteltu, tai hänen työntekijänsä antaa ”vääränlaista” kuvaa arvostelemalla ulkomaista työvoimaa. Omat väittämäsi ovat kyllä tuulesta temmattuja. Ja mikä tämä kulttuuriväittämä on? Jos on kulttuurieroja, niin kyllä silloin on lupa sössiä? Hyvin vastenmieleistä tälläinen suoranainen valehtelu ja ongelmien peitteleminen.

  5. Mölsä puhuu asiaa.Suurin ongelma on aikataulut.Itse olen työskennellyt ilmastointiasentajana 16vuotta.Malli esimerkki eräältä työmaalta keski-suomesta:Rakennus oli 3kk edellä aikataulua eli kerrankin olisi ollut aikaa tehdä huolellisesti hyvää jälkeä…mutta kun ei!Pää urakoitsija ilmoitti että rakennus tehdään valmiiksi 3kk alkuperäistä aikataulua nopeammin!Siinä se hyvin sujunut urakka tehtiin taas kiireaikatauluun…Rakennusfirmoilla raha menee laadun edelle eikä siitä voi syyttää työntekijää on se sitten virosta,puolasta tai suomesta!

  6. Mölsä puhuu asiaa.Itse olen työskennellyt rakennuksilla noin 17v.Eräskin työmää keski-suomessa oli 3kk aikataulua edellä.Olisin ollut aikaa tehdä hyvää ja huolella.Mutta kun ei!Pääurakoitsija ilmoitti että aikataulua on kiristetty 3kk…Se siitä sitten taas tehtiin kiire että urakoitsijalle jäisi mahdollisimman paljon voittoa lopputuloksesta piittaamatta!

      1. Mikolle:Sillä mitä aliurakoitsijan työntekijä sanoo vastaavalle mestarille ei ole painoarvoa!Jos ei onnistu niin pääurakoitsia palkkaa lisää väkeä toisesta firmasta!Näiden mestarien bonukset on aika suuria varsinkin jos työmaa on valmis ennen takarajaa.Tuossa tapauksessa mistä puhuin lienee kyse ollut pääurakoitsian ”kuningasideasta”en jaksa uskoa että tilaaja on halunnut kiristää aikataulua ei monikaan aliurakoitsia väitä vastaan kun on kyseessä yksi euroopan suurimmista alan lafkoista mikä on täysin ymmärrettävää koska hyvin todennäköisesti aliurakoita ei sen jälkeen enää tipu.

  7. Suurin ongelma on kiire aikataulu. Kukas sen aikataulun antaa, no TILAAJA tietenkin. Ja aina löytyy joku urakoitsija joka toteuttaa kohteen annetussa aikataulussa. Aikatauluissa ei ole otettu huomioon riittäviä kuivumisaikoja, eikä kaikille työvaiheille ole riittävästi aikaa. Hutiloimalla ei lopputulos voi olla laadukas. Vaikka LAATUSUUNNITELMIA kyllä tehdään. Tämä on toinen huomion arvoinen asia, jossa on on menty liiallisuuksiin. Kaikenmaailman laatusuunnitelmia kyllä tehdään ja arkistoidaan ja auditoinneissa tutkitaan, mutta kuka ehtii valvoa enää laadun toteutumisen työmaalla. Ei kukaan. Se onneton yksinäinen työnjohtaja päivittää työmaan toimistossa laatusuunnitelmiaan auditoinnin pelossa, eikä ehdi työmaalle toteamaan tuliko toteutus tehtyä laadukkaasti ja oikein.

  8. Jos lähde on nimetön, se ei vähennä lähteen oikeutta sanoa sanottavaansa. Eikä kaikki arvostelu ole rasistista, vaikka se kohdistuisikin tiettyyn ryhmään. Tuleeko asia lehteen, on aina toimituksen asia. Esimerkiksi Helsingin Sanomat antaa tilaa nimikirjoituksella kirjoittavillekin ja käyttää tiedonhankinnassaan myös nimettömiä lähteitä. Epäilen, että niin käyttää Rakennuslehtikin.

  9. Hienonen varmaan tarkoitti sitä, että miksi palkata kotimainen tekijä 15-30 eurolla kun virolaisen/venäläisen/puolalaisen saa sillä 3-5 eurolla.Voisi kysyä eikö alipalkkaus ole sitten rasismia? Mitä tulee tuohon ammattilaisuuteen rakentamisessa, siihen ei mielestäni pätevöidytä kirjoittemalla lehtijuttuja.Kaikki tietävät mistä ongelmat johtuvat.

  10. Vastauksena Tapsalle

    Rakennuslehti käyttää myös nimettömiä lähteitä. Tärkeää on silloin ymmärtää, onko kyse vain yksittäisestä mielipiteestä ja kokemuksesta vai asiasta jolla on yleisempää merkitystä. Sanojan taustatkin on hyvä tietää. Itse en yhden kommentin perusteella lähtisi kirjoittamaan mitään niin suuresta asiasta kuin jonkin kansanryhmän ammattitaidosta tai työmoraalista.

    Eri asia sitten on jos haastatellaan esimerkiksi lähes tuhatta rakennusalan ammattilaista, kuten Fountain Parkin kyselyssä tehtiin. Silloin nimettömistä vastauksista voidaan tehdä luotettavia arvioita.

    Tein pari vuotta sitten pitkän juttusarjan tuosta tutkimuksesta. Ulkomaisen työvoiman ongelmia en juttusarjassani peitellyt, mutta yritin asettaa ne siihen mittakaavaan mitä ne tulivat esiin vastauksissa.

    Vastausten joukossa oli värikkäitä kommentteja ulkomaisen työvoiman laadusta ja työmoraalista. Ne eivät edustaneet kuitenkaan kyselyn yleistä linjaa eikä niistä siksi kannattanut vetää raflaavia otsikoita.

    Kirjoitinkin jo mikä on ylikireiden aikataulujen sekä suunnittelun merkitys laadulle. Tämä oli haastattelututkimuksen tärkein viesti. Tärkeitä asioita olivat myös työmaan toiminta, projektinhallinta, osaaminen ja ammattitaito, valvonta, urakoitsijan toiminta ja tietenkin hinta. Näistä vain osaaminen liittyy suoraan työntekijöihin, mutta ei välttämättä kansallisuuteen.

    Työvoiman käyttöön liittyi ainakin välillisesti monista vastauksista tekemäni johtopäätös siitä, että työnjohtajien kokemattomuus vaarantaa laadun. Siitä tein jutun 30.8. 2012 lehteen. Muutaman nimettömän sitaatin pohjalta kirjoitin näin:

    ”Suomalaisten aliurakoitsijoiden rinnalle on tuotu tuntemattomia tekijöitä meren takaa. Nuorimmat mestarit määrätään pitämään näille aloituspalavereita, joissa perehdytään vaatimuksiin. Kun osaamaton opettaa kielitaidotonta, ymmärrys jää helposti vajavaiseksi, vaikka miehet kuinka nyökkäisivät.”

    Tämä väittämä oli turhankin kärjistetty, sillä kielitaito-ongelmat olivat rakentamisen laatuvirheiden tärkeysjärjestyksessä toiseksi viimeisenä. Sitä korkeammalla, mutta kuitenkin puolivälin alapuolella olivat asenne- ja kulttuuriasiat. Niistä kirjoitin muutamaa sitaattia tiivistämällä näin:

    ”Ulkomaalaiset tulevat kulttuureista, joissa on totuttu tiukkaan valvontaan. Kun se Suomessa osoittautuu löysääkin löysemmäksi, töissä sooloillaan ja tehdään jotain muuta kuin suomalaista laatua. Tämä koskee varsinkin sisävalmistustöitä, mutta myös vaativia vesikattodetaljeja ja vesieristystöitä. Töitä tehdään paljon myös iltaisin ja viikonloppuisia, ilman valvontaa.”

    Noilla nimettömillä sitaateilla oli arvoa tukemassa tutkimuksen johtopäätöksiä. Irrallisina väittäminä niillä ei olisi kuitenkaan ollut huhupuheita isompaa arvoa.

    Uskottavimpia tietenkin ovat ne mielipiteet, jotka annetaan omalla nimellä. 19.9.2012 ilmestyneessä lehdessä Viron rakennusyritysten liiton toimitusjohtaja Indrek Peterson sanoi: ”Suomalaiset rakentajat valitsevat. Jos he haluavat halvalla ja nopeasti, huonosta laadusta ei kannata syyttää ulkomaista alihankkijaa.”

    Samassa kirjoituksessa totesi taas tuon tutkimuksen sitaatteja käyttäen. ”Ulkomaisten aliurakoitsijoiden hankinta on arpapeliä, mikä on johtanut siihen, että vastaavat mestarit pitävät kiinni parhaista tekijöistä. Mestarit siis ainakin ymmärtävät, että luotettavuus on tärkeämpi asia kuin pelkkä hinta.”

    Onneksi sentään mestarit ymmärtävät, että työmiesten erot ovat yksilöistä eivätkä kansallisuuksista kiinni.

  11. Toivottavasti kaikkea puhuttua ja kirjoitettua ei aleta sanomaan vihapuheeksi, jos se ei sitä ole. Meillä mennään aina kaikessa yli. Jos jollakin on kokemusta virolaisten huonosta työmoraalista eikö hän saisi sanoa sitä? Kyllä kriittisiäkin mielipiteitä on kuunneltava ja niistäkin on kirjoitettava, muutoin ollaan menossa sananvapauden kannalta arveluttavaan suuntaan, ja siitä ei hyvä seuraa.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi