Eristeteollisuus tyrmää omilla laskelmillaan FinZEBin nollaenergiaehdotuksen

Eristeteollisuus ei ymmärrä miksi passiivitalovaatimus ei kelvannut Finzeb-ohjelman lähes nollaenergiarakentamisen ehdotukseen. Eristeiden lisääminen nykytasosta johtaisi Finzebin mukaan jopa yli 60 vuoden takaisinmaksuaikoihin, minkä Eristeollisuus omilla laskelmillaan haluaa kumota.

Tarkastelussa korko on nolla, energian hinnannousu 4,6 prosenttia vuodessa ja tarkastelujakso 100 vuotta.

Kuluvana vuonna ympäristöministeriössä tehdään tärkeitä linjauksia siitä, ohjataanko Suomen lähes nollaenergiamääräyksillä huoltovapaaseen ja pitkäikäiseen rakenteelliseen energiatehokkuuteen vai laitteilla ja koneilla toteutettavaan kilpavarusteluun.

Finzeb-hankkeessa korostettiin koko projektin ajan avoimuutta ja kaikkien asioiden tasapuolista tarkastelua. Tämä jälkimmäinen periaate ei kuitenkaan toteutunut rakenteiden laskennassa. Lisäksi hankkeen ohjausryhmässä korostui U-arvojen kiristämistä vastustava ennakkoasenne. Finzeb-hankkeen elinkaarikustannuslaskelmiin EU:n säädöksestä otettu 30 vuoden tarkastelu onkin rakenteiden kannalta lyhyt aikajänne ja kohtelee eri vaihtoehtoja hyvin eriarvoisesti. Rakennettavat rakennukset ovat käytössä tänä päivänä ilman suuria perusparannuksia seuraavat 50–100 vuotta. Rakennuksen koko käyttö-iän päästöt lyödään lukkoon investointihetkellä.

Eristeteollisuus ehdotti Finzeb-hankkeeseen passiivitasoisia rakenteiden U-arvoja, joita voidaan pitää hyvin maltillisina (AP 0,1; US pientalot 0,12 ja muut 0,14; YP 0,07). Nämä U-arvotasot hyväksyttiin laskelmiin passiivitason rakenteiden U-arvoiksi, mutta E-luku ja kustannustehokkuuslaskennassa käytettiin mahdollisimman epäedullisia passiivitasoisia rakenneratkaisuja ilmeisesti tarkoitushakuisesti.

Perusteluna on käytetty sitä, että näiden rakenteiden tulee olla myös mahdollisia uuden E-luvun puitteissa. Tämä on käsittämätön perustelu, kun muut vaihtoehdot edustavat alansa parhaimmistoa, niin sanottuja state of the art -malleja.

Nollakorolla investointi saadaan näyttämään edullisemmalta

Seppo Mölsä
Eristeteollisuus on teettänyt Vesitaito Oy:llä laskelmat passiivitasoisen lisäeristyksen takaisinmaksuajasta yksikerroksisessa 137-neliöisessä, suoralla sähköllä lämpenevässä puutalossa, jossa on varaava takka.

Tarkasteluajanjakso on 100 vuotta, diskonttokorko 0 %, sähkön hinta 12,61 snt/kWh, energian hinnan nousu 4,6 % vuodessa. Eristeteollisuuden kritisoiman Finzeb-hankkeen laskennoissa tarkasteluajanjakso oli 30 vuotta, diskonttokorko 4% ja energian hinnan nousu 2% vuodessa.

Suurimmat erot laskelmakaavoissa tulevat tarkasteluajanjakosta, energian hinnan kehityksen arvioimisesta ja siitä, mikä on rahoituksen hinta. Rakenteiden osalta pitkä tarkastelujakso voi olla perusteltu verrattuna nopeasti kuluviin laitteisiin ja energian hinnan kehityksen arviointi on puhdasta arvausta, sillä viime vuosina hinta on ympäristöihmisten ennakko-odotusten vastaisesti jopa romahtanut.

Diskonttaus tarkoittaa tulevaisuuden rahavirran nykyarvon laskemista. Mitä kauemmaksi tulevaisuuteen maksu sijoittuu, sitä vähemmän sillä on arvoa nykyhetkellä inflaation takia. Diskonttauksessa käytetään diskonttokorkoa, jonka avulla eri ajankohtien rahamäärät yhteismitallistetaan. Mitä matalampaa korkoa käytetään sitä edullisemmalta investointi saadaan näyttämään. Energiainvestoinnissa markkinakorkoa matalampaa korkoa on usein perusteltu investoinnin ”kokonaishyöydyllisyydellä”. Esimerkiksi Pisara-radan arvioinnissa on käytetty 4 prosentin diskonttokorkoa.

Esimerkkitalossa ulkoseinän (0,17 W/m2K) lisäeristäminen paremmaksi (0,12 W/m2K) maksaa Eristeteollisuuden mukaan lisää 8,46 euroa neliöltä ja yläpohjan (0,09 W/m2K) lisäeristäminen paremmaksi (0,07 W/m2K) 4,56 euroa lisää neliöltä. Alapohjan (0,16 W/m2K) lisäeristäminen paremmaksi (0,10 W/m2K) maksaa 4,73 euroa lisää neliöltä.

Kannattavuuteen vaikuttaa myös lämmitysmuoto. Sähkölämmitteistä taloa energiamuotokertoimet kohtelevat ankarimmin. Siinä eristämisellä päästäisiin Eristeteollisuuden laskelmissa 8 vuoden takaisinmaksuaikaan. Maalämpötalossa takaisinmaksuaika olisi noilla lähtöoletuksilla 19 vuotta.

Finzeb-hankkeessa on lähestytty passiivitasoisia rakenteita kuin korjaushankkeessa, lisälämmöneristämisen näkökulmasta. Määräystasojen kehittyessä on luonnollista, että samanaikaisesti käytettävät rakenneratkaisut muuttuvat.

Esimerkiksi kerrostaloissa yläpohjan tarkastelu toteutettiin ”papukatolla”. Tällä ratkaisulla rakennepaksuus kasvoi 320 mm, joka edellytti muun muassa betoniseinäelementin korkeuden kasvattamista 320 mm. Onkin luonnollista, että tällä tarkastelulla takaisinmaksuaika saatiin todella pitkäksi.

Tämän eriarvoisuuden takia Eristeteollisuus teetti Optiplanilla ja Vesitaidolla vertailulaskelmat korjatuilla todellisilla passiivitasoisilla rakenneratkaisuilla ja kustannuksilla. Nämä laskelmat osoittivat, että rakenteiden parantaminen passiivitasoon on kannattavaa ja kustannustehokasta.

Esimerkiksi kerrostaloissa yläpohjan tarkastelussa rakenne toteutettiin tehokkaammalla eristeratkaisulla, jolloin rakenne tuli alkukustannuksiltaan jopa halvemmaksi kuin pelkkään kevytsoraan perustuvan yläpohjan alkuperäinen rakenne. Vastaavasti pientalon koko rakennuksen passiivitasoisille rakenteille takaisinmaksuaika oli 8–19 vuotta lämmitysmuodosta riippuen.

Hankkeessa on puhuttu passiivitasoisista rakenneratkaisuista, mutta on hyvä muistaa, että passiivitalo tai lähes nollaenergiatalo on aina kokonaisuus. Tähän kuuluvat rakennuksen arkkitehtoniset ratkaisut, hyvä tiiviys ja hyvin lämmöneristetty rakennuksen vaippa, joka toimii molempiin suuntiin, eli pitää myös kylmän sisällä.
Passiivitasoisilla rakenneratkaisuilla toteutettu lähes nollaenergiatalo on tutkitusti turvallinen, terveellinen, kylmäsillaton ja tiivis, jossa on hyvä sisäilma. Passiivitasoinen vaippa leikkaa myös sähköntehopiikit kylmillä talvipakkasilla.

Mikäli aiomme osaltamme hidastaa ilmastonmuutosta, meidän tuleekin ohjata rakentamista pitkäikäiseen rakenteelliseen energiatehokkuuteen eikä pelkästään kikkailuun laitteilla ja koneilla, joiden pitkäikäisestä toiminnasta ei ole mitään varmuutta. Passiivitalojen seurantakohteissa ei ole ollut rakenteellisia ongelmia, mutta sitä vastoin lvi-tekniikan kanssa niitä on ollut lähes jokaisessa kohteessa etenkin laitteiden virheellisten säätöjen takia.

Asso ErävuomaFinnfoam Oy, Eristeteollisuuden puheenjohtaja
Ari IlomäkiTuoteryhmäpäällikkö, Eristeteollisuus,Erityisasiantuntija, ympäristö- ja energia-asiat

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Eristeteollisuus tyrmää omilla laskelmillaan FinZEBin nollaenergiaehdotuksen”

  1. Nämä ovat hienoja laskelmia, ja varmasti kukin taho on omalta kantiltaan oikeassa. Yksi totuus kuitenkin unohtuu, eli se suuri investointi. Kyllähän autonkin polttoainekuluissa säästyy nopeasti jos hankkii Teslan. Tällaisia isoja investointeja ei kuitenkaan oteta käyttöön kuin kalsareita vaatekaapista.

  2. Haluaisin tietää mistä pankista eristeteollisuus saa pitkäaikaista nollakorkoista lainaa, ja jopa ilman pankin marginaalia? Minäkin menisi mielelläni sellaiseen pankkiin.

    Ihan vakavaraiset yrityksetkin ovat joutunet ottamaan lainaa kaksinumeroisella korolla. Onko niiden arvojen kehitys todella niin paljon heikompi kuin toimistorakennuksella, joka rakennetaan uusilla nollaenergiavaatimuksilla miljoonan tyhjän toimistoneliön keskelle pääkaupunkiseudulla. Entäpä omakotitalon arvon kehitys vaikkapa Kemijärvellä. Tuottoako pukkaa seuraavat sata vuottta, kun vaan jaksaa investoida eristeisiin ja talotekniikkaan?

  3. Elinkaarilaskelmathan perustuvat yleensä nykyarvoon nykyisessä hintatasossa. Inflaatiolla ei ole merkitystä. Sen sijaan on otettava huomioon rahan hinta, mikä reaalisesti prosentin suuruusluokka 20 vuodeksi, jolloin laina maksettu. Energian reaalinen hinnannousu on syytä ottaa huomioon, koska sekä verot että energiayhtiöiden imvestoinnit ovat kasvussa. Ja rakennusta on siten tarkasteltava kokonaisuutena. että passiivitalossa on hieman efullisempi talotekniikka, minkä merkitys kertaantuu pitkällä tarkastelujaksolla. FinZeb laskelmat on perusteltua uusia reaalisella laskentaperustalla.

  4. Mielenkiintoista, jos sama laskija saa täysin vastakkaisia tuloksia toimeksiantajasta riippuen? Selostuksen mukaan hieman paksumpi seinäeristys maksaa noin tonnin koko pientalolle ja sillä investoinnilla saavutetaan kuvan mukaan 180 000 euron säästöt laskentajaksolla? Ja FinZEB -laskelman mukaan takaisinmaksuaika ylittää reilusti 60 vuotta?

  5. Suomen ilmasto-olosuhteissa ei ole tarpeen edetä piiruakaan jo olevia EU-tavoitteita ja -direktiivejä vauhdikkaammin. Tulee myös asettaa kriittiseen tarkasteluun, mitä meille tänne pohjan perukoille todella EU:sta suolletaan.

    Tarvitaan malttia rakentamiselle asetettavien vaatimusten suhteen. Energiatehokkuuden, kuten yleensäkään rakentamismääräysten merkittäviä muutoksia ei saisi tehdä nopeammin kuin kertaluokalleen viiden…kymmenen vuoden välein, jotta rakentamisen eri osapuolet pysyvät muutostahdissa mukana ja ehditään varmistua uusien ratkaisujen toimivuudesta.

    Rakennusfysikaaliset tosiasiat ja Suomen ilmasto-olosuhteet on hyväksyttävä. Lämmitystä tarvitaan asumisviihtyisyyden ja rakenteiden kuivana pitämiseen. Nykyisin vaadittavalla tolkuttomalla lämmöneristämisellä rakennuksen energiatehokkuus paranee vain marginaalisesti ja energiansäästö hukkuu jäähdytykseen. Ihmisten käyttäytymisellä on merkittävä vaikutus energiankulutukseen. Kinteistönhuolto tuskin pysyy perässä, jos jokainen rakennus pakataan täyteen talotekniikkaa ja se on samalla vielä energiantuotantolaitos.

    Kokonaisuuden hallinta ja materiaalitehokkuus on unohtunut energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen nimiin melskatessa. Maailmanlaajuinen ympäristön- ja ilmastonmuutos juontuu pitkälti väestönkasvusta ja kaikkinaisen inhimillisen toiminnan lisääntymisestä maapallolla, mihin ei yksin Euroopan saati sitten Suomen toimin paljon pystytä vaikuttamaan.

    Mitään järkeä ei ole siis pyrkiä Suomen ilmasto-olosuhteissa kulkemaan kohti riskialtista rakentamista ja lisätä erilaisten hilavitkuttimien määrää rakennuksissa. Energiantuotanto ja -jakelu sekä säästeliäs energiankäyttö on otettava vahvemmin tarkasteluun samoin kuin koko yhdyskuntarakenne. Panos ja tuotos on pidettävä aina mielessä samoin ihmisten käyttäytyminen. Arkista elinympäristöämme täyttävät kiihtyvällä vauhdilla energiaa käyttävät ja lämpöä tuottavat laitteet ja härvelit.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi