Englannin kouluissa luotetaan yhä painovoimaiseen ilmanvaihtoon

Suomi on koneellisen ilmanvaihdon kärkimaa Euroopassa. Toista ääripäätä edustaa Englanti, jossa uusiin kouluihinkin saatetaan rakentaa painovoimainen ilmanvaihto ja ikkunat aukaistaan tarvittaessa. Tosin Englannissakin painovoimaisen ilmanvaihdon asema on heikentynyt tiukentuneiden energiamääräysten johdosta.

Energiatehokkuus asettaa suunnittelijoille ja rakentajille paineita myös Englannissa, ja niinpä myös ilmanvaihtojärjestelmät ovat muutosten alla määräysten kiristyessä.

Lähes kaikissa ennen vuotta 1980 rakennetuissa taloissa ilmanvaihto toimi painovoimaperiaatteella ja vain kahdessa prosentissa käytettiin sen lisänä poistoilman puhaltimia tai tuulettimia. Nyt painovoimaisen ilmanvaihdon osuus on pudonnut alle puoleen ja uusissa asuinrakennuksissa koneellinen ilmanvaihto on yhä suositumpi.

Suomi omassa kastissaan ilmastoinnissa

Tiedot ilmenevät eurooppalaisen lvi-alan keskusjärjestö Rehvan tekemästä selvityksestä, jossa tarkastellaan ilmanvaihdon toteutusta eri Euroopan maissa viimeisen 50 vuoden aikana. Suomi on nostettu raportissa esiin maana, jossa koneellinen ilmanvaihto on vallannut markkinat. Trendi on tosin ollut samansuuntainen muuallakin Euroopassa.

Suomessa painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä oli tutkimuksen mukaan hallitseva aina vuoteen 1979 saakka. Sen jälkeen sen osuus lähti selvään ja nopeaan laskuun. Vuosina 1988–2003 rakennetuissa taloissa oli painovoimainen ilmanvaihto enää 14 prosentissa. Sen jälkeen se on käytännössä hävinnyt kokonaan. Osasyy tähän on uusilla energiamääräyksillä, jotka käytännössä edellyttävät lämmön talteenottoa.

Vanhoihin asuntoihin sopii painovoimainen

Veto, kosteusvauriot, huono sisäilma ja home ovat tavallisia vaivoja brittikodeissakin.

Britannian osalta suurin ongelma ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelun ja toteutuksen suhteen on Euroopan vanhimpiin kuuluva asuntokanta. Viidennes asunnoista on rakennettu ennen vuotta 1919 ja 16 prosenttia vuosina 1919–1945. Näin vanhoihin asuntoihin on vaikea asentaa uusia ilmanvaihtojärjestelmiä kohtuuhintaan. Joskus se ei ole teknisesti mahdollistakaan. Mutta markkinoilta löytyy kuitenkin ratkaisuja, jotka on räätälöity nimenomaan vanhoihin taloihin.

Yksi sellainen tulee Ventive-yritykseltä. Ratkaisussa lämmin sisäilma nousee käytöstä poistetussa takassa olevaa taipuisaa kanavistoa pitkin savuhormiin ja sieltä ulos savupiippuun upotetun tuulihatun kautta. Ulosvirtaava ilma ohjautuu lämmönsiirtimelle, joka ottaa lämmön talteen ja siirtää sen sisään virtaavaan ilmaan. Järjestelmä toimii ilman sähköä, eikä siinä ole osia, joita pitäisi uusia aika ajoin.

Lämmön talteenotto on 95 prosentin luokkaa, joten järjestelmä on verrattavissa koneellisten järjestelmien tehokkuuteen.

Painovoimaisen ilmanvaihdon suurin valtti on sen käyttömukavuus. Se ei vaadi huoltoa, eikä käyttö maksa kuluttajalle mitään. Se on edullinen ratkaisu vanhoihin asuntoihin, ja kaikkien komponenttien asennuskin vie korkeintaan puolisen päivää.

Kouluissa pyritään luonnolliseen ilmanvaihtoon

Kuuluisa pilvenpiirtäjä, Norman Fosterin suunnittelema ”kurkku” Lontoossa on yksi tunnetummista painovoimaisen ilmanvaihdon kohteista. Painovoimainen ilmanvaihto on myös erilaisissa varasto- ja koulurakennuksissa. Englanti halusi omaan passiivitalomääritykseensä painovoimaisen ilmanvaihdon käytön mahdollisuuden.

Kaksi vuotta sitten valmistunut Oak Meadowin 420 oppilaan ala-asteen koulu Wolverhamptonissa on yksi ensimmäisistä passiivitalosertifikaatin saaneista koulurakennuksista. Koulun energiantarve on vain noin kymmenesosa tavanomaisesti toteutetun koulun tarpeesta.

Viiden miljoonan punnan suuruisella budjetilla rakennettuun kouluun haluttiin luoda yksinkertainen mutta toimiva ilmanvaihtojärjestelmä. Rakennuksen suunnitellut Architype-arkkitehtitoimisto päätyi käyttämään kahdenlaista, vuodenaikoihin sidottua strategiaa.

Koulu hyödyntää painovoimaista ilmanvaihtoa, joka on kesäaikaan ainoa ilmanvaihtojärjestelmä. Britanniankouluvuosi kestää heinäkuun loppuun saakka, joten on tärkeää, että opetustilat pystytään pitämään normaalien lämpötilojen rajoissa. Etelänpuoleiset ikkunat on suojattu puusäleiköllä, joka estää sisätilojen ylilämpenemisen. Talvella ilmanvaihto on koneellinen.

Kesällä kouluaikana tuuletus hoituu avaamalla luokkien ikkunat. Yöaikaan erityiset elektroniikan avulla toimivat tuuletusaukot avautuvat automaattisesti niin, että aamulla luokkien ilma on raikas. Opetushenkilökunta voi tarvittaessa avata tuuletusaukot myös käsikäyttöisesti.

Aulan ilmanvaihto on poikkeuksellinen. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto käynnistyy automaattisesti, mikäli tilan hiilidioksidimittarien lukemat nousevat tiettyyn tasoon.

Kiivasta keskustelua Suomessa

Uusien energiamääräysten myötä painovoimainen ilmanvaihto on menettänyt merkityksensä Suomen rakentamisessa. Silti keskustelu koneellisen ja painvoimaisen ilmanvaihdon asemasta esimerkiksi homeongelmien syynä, on käynyt kiivaana.

VTT:n erikoistutkija Tuomo Ojanen otti Rakennuslehden keskustelussa Finnbuildissä esimerkin vanhoista koulutaloista. Ne olivat hataria energiasyöppöjä. Ilmanvaihto kuitenkin toimi, kun ikkunat avattiin välituntien ajaksi. Ongelmia tuli kun energiansäästön nimissä taloja eristettiin ja tiivistettiin, jolloin ilmanvaihdon toimivuus piti varmistaa koneilla.

Toimenpiteet olivat sinänsä oikean suuntaiset, mutta kun toteutus ontui, ilmanvaihto alimitoitettiin ja energiansäästön nimissä se vielä suljettiin koulupäivän jälkeen, syntyivät tunnetut sisäilmaongelmat, joista tekniikan tohtori Matti Ollila kirjoitti terävästi kesäkuun lehdessämme blogissaan Ilmastoitu painajainen.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Englannin kouluissa luotetaan yhä painovoimaiseen ilmanvaihtoon”

  1. On se kumma kun meillä tiukasti määräysten mukaan rakennettaessa tulee näitä ilmastoituja sisäilmastopainajaisia ja muualla osataan ilmanvaihto suunnitella ilman herra LVI- insinöörejä.. pistää vaan mietiimään paljollako aikoinaan voideltiin virkamiehiä uusien määräysten teossa…?

  2. Olisi ollut hyvä tietää, miten lämmön talteenotto on toteutettu painovoimaisessa ilmanvaihdossa.

    1. Jos menisit kysymään paikalliselta rakennuttajalta saisti vastaukseksi ehkä : Mikä se on? 🙂

  3. Tuossahan kerrotaan painovoimaisen ilmanvaihtoon lisättävästä lämmöntalteenottolaitteesta. Hyötysuhde 95%, huoltovapaa eikä tarvitse sähköä. Siinä opeteltavaa suomalaisille ”insinööreille”

  4. Suomalainen tapa toimii hyvin, kunhan suunnittelee koko rakennuksen pohjasta kattoon oikein ja toteuttaa sen. Ja kaiken lisäksi käyttää laitteita suunnitellusti ja oikein sekä huoltaa niitä.

    Ilmanvaihdon sulkeminen koulupäivän päätteeksi ei ole suunniteltua käyttämistä. Se johtaa ongelmiin väistämättä.

  5. Keskusilmanvaihtokonehuoneista ei haluta luopua, koska se on helppo huoltaa, mutta hygienia niissä on kehno. Uusia ratkaisuja on turha odottaa, koska ne kannibalisoisivat hyvän bisneksen.

    1. Tämä olisi vaatinut hieman lisäselvitystä – en ymmärtänyt mistä on kyse… Ja kyllä uusia ratkaisuja voi odottaa tai vaikka vanhoja; mitähän ne olisivat?

    2. ”Lämmön talteenotto on 95 prosentin luokkaa, joten järjestelmä on verrattavissa koneellisten järjestelmien tehokkuuteen.”

      Kyllä Rakennuslehdenkin tulisi harjoittaa jonkinlaista lähdekritiikkiä jutuissaan. Joku heittikin että pilotti on varmaan Tylypakkassa 😉

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi