Safan mukaan nollaenergirakentamiseen ehdotetut rakennusosakohtaiset energiatehokkuusvaatimukset tekevät painovoimaisen ilmanvaihdon ja yksiaineisten seinärakenteiden yhdistelmän mahdottomaksi uudisrakentamisessa. Monelle homesairaalle nämä perinteisellä tekniikalla tehdyt talot ovat osoittautuneet ainoiksi, joissa he pysyvät terveinä.

Safa on huolissaan painovoimaisen ilmanvaihdon ja massiivirakenteiden syrjimisestä energiamääräyksissä

Safan mukaan nollaenergirakentamiseen ehdotetut rakennusosakohtaiset energiatehokkuusvaatimukset tekevät painovoimaisen ilmanvaihdon ja yksiaineisten seinärakenteiden yhdistelmän mahdottomaksi uudisrakentamisessa. Monelle homesairaalle nämä perinteisellä tekniikalla tehdyt talot ovat osoittautuneet ainoiksi, joissa he pysyvät terveinä.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

Lakiehdotus uudisrakennuksia koskevasta lähes nollaenergiarakentamisesta on lähtenyt lausuntokierrokselle. Rakennusfysiikan professori Juha Vinha ehti jo arvioida esityksen ylimitoiteuksi varsinkin, kun nykyisiinkään määräyksiin ei ole kovin hyvin ylletty. Lisäksi vaikka U-arvoja ei muutettu, niin rajut E-lukuvaatimusten kiristykset johtavat käytännössä myös eristemäärien lisäämiseen, millä on Vinhan mukaan riskivaikutuksia rakennusten sisäilmaan. Talotekniikan lisääminenkään ei ole ongelmatonta, eikä suomalaisen rakentamisen pitkä homehistoria vakuuta, että riskejä olisi ennenkään hallittu.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA vaatii omassa lausunnossaan, että yhä monimutkaisempi ja teknisempi rakentaminen ei saa jatkossa olla ainoa mahdollinen tapa rakentaa.

”Yksinkertaisia ja pitkäikäisiksi tiedettyjä ratkaisuja ei saa kieltää energiatehokkuusmääräyksillä.

Rakennusosakohtaiset energiatehokkuusvaatimukset tekevät painovoimaisen ilmanvaihdon ja yksiaineisten seinärakenteiden yhdistelmän mahdottomaksi uudisrakentamisessa. Kasvava joukko sisäilmaongelmista kärsiviä löytää ainoan itselleen soveltuvan ratkaisun rakennuksista, joissa on painovoimainen ilmanvaihto ja yksiaineinen massiivinen seinärakenne.

Yksinkertaista, vikasietokykyistä ja varmatoimista ratkaisumallia ei tule kieltää energiatehokkuuden nimissä. SAFA ei puolusta tässä yksittäistä teknistä ratkaisua vaan rakentamisen moniarvoisuutta.

Tasauslaskennassa nykyisin vain hirsirakenteista ulkoseinää koskeva lievennetty vertailuarvo tulisi ulottaa koskemaan kaikkia yksiaineisia, massiivisia seinärakenteita. Painovoimainen ilmanvaihto tulee vapauttaa lämmön talteenottovaatimuksesta.

Suunnitteluvaiheessa uudisrakennuksen energiankulutusta arvioidaan laskennallisesti. Esimerkiksi yksiaineisten massiivirakenteiden mitattu lämpöhäviö on osoittautunut oleellisesti pienemmäksi kuin laskennallinen arvo.

SAFA pitää uusiutuvaa energiaa koskevia linjauksia perusteltuina. Suunnittelijat tarvitsevat kuitenkin ohjeistusta uusiutuvan lähienergian laskennallisiin tarkasteluihin sekä painovoimaisen ilmanvaihdon suunnitteluun ja määräystenmukaisuuden osoittamiseen. Vaikka painovoimaisen ilmanvaihdon suunnitteluperiaatteet ovat yksinkertaisia, suunnitteluosaaminen on käytännössä kadonnut koneellisen ilmanvaihdon yleistymisen vuoksi.”

Safan lausunto kokonaisuudessaan löytyy Arkkitehtiuutisten nettisivulta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 15 kertaa

15 vastausta artikkeliin “Safa on huolissaan painovoimaisen ilmanvaihdon ja massiivirakenteiden syrjimisestä energiamääräyksissä”

  1. Ympäristöministeriö on miehitetty vaarallisen asenteen henkilöillä ja poliitikot eivät osaa/halua kantaa vastuutaan. Kukaan ei ilmeisesti pysty pysäyttämään tätä järjettömyyttä.

    1. Säteri -Säteri lvi- akseli toimii ympäristöministeriössä Hesarin 24.1.16 mukaan.

  2. Hienoa jos jollakulla painovoimainen ilmanvaihto tuottaa helpotuksen. Itselleni nykyinen asuntoni on kyllä ensimmäinen ja viimeinen jossa on painovoimainen ilmanvaihto.

    Muuten kyllä samaa mieltä artikkelin kanssa.

  3. Järjenkäyttö pitää olla sallittua kaikessa ,myös rakentamisessa

    Suomessa on esimerkiksi puuta josta voidaan rakentaa yksiaineista laadukasta rakennetta

    Tää homma kaatuu päälle, tiedättekö kuinka monta työpaikkaa on näiden täysin teoreettisten määräysten johdosta vaarassa esim puutuoteteollisuudessa?

  4. Tärkeämpää olisi ohjata ja palkita ihmisiä käyttämää jo olemassa olevien rakennuksia energia tehokkaammin ja sitoa energiankulutus tavoitteet todellisuuteen fiktiivisten energia todistusten sijaan. Enrgiatodistukseen toteutuneet kuulutukset, vuoden astepäiväluvut ja muut suurimmat muuttujat, vaikka niiden taulukkolaskimen fiktiivisten lukemien rinnalle.

  5. Mitä se arkkitehtien edunvalvontajärjestö taas höpsöttelee, ymmärtämättä mitään rakennusfysikaalisista perusasioista?

    On useasti todistettu, että painovoimainen ilmanvaihto vaan ei toimi, eikä ulkoilma ole mitenkään erityisen tervellistä tai ainakaan puhtaampaa kuin hyvä sisäilma talossa jossa hallittu jatkuvasti alipaineinen suodatettu ja lämmitetty sisäilma.

    Miksi edelleen ihannoidaan painovoimaista ilmanvaihtoa, vaikka se ei oikeasti tarkoita mitään muuta kuin rakennuksen hallitsematon käyttäytymistä, ilmavuotoja ja ilman kiertämistä rakenteiden kannalta hyvin epäsuotuisalla tavalla vieden kosteutta sinne mihin se ei kuulu.

    Kyllä, ennen vanhaan oli hyvin toimivia taloja, joissa oli vain painovoimainen ilmanvaihto, mutta se tarkoittaa sitä, että silloin taloa myös asuttiin aktiivisesti, hyvin eri tavalla kuin nykyään. Rintamamiestalot ja niitä edeltäneet ratkaisut toimivat, kun ei ollut suihkuja, vettä ei valutettu jatkuvalla syötöllä ympäri rakennusta. Silloin myös rakennusta lämmitettiin puilla. Ruuanlaitto puuhellalla huolehti paikallisesti tuotetun kosteuden poistosta.

    Itse en ikimaailmassa luopuisi koneellisesta ilmanvaihdosta. Sen avulla hallitsen sisäilman laatua, eli hiilidioksidipitoisuuden mukaan vaihtoa on helppo lisätä, samoin ruuanlaiton käryt menevät sinne minne ne kuuluvat, eikä koko kämppä haise silakoiden paistolle….

    Ilmanvaihto tulisi toteuttaa kaikkiin rakennuksiin pakollisena, koneellisesti ja lämmöntalteenotolla sekä pakottaa rakennukset tiiveysmitattaviksi. Ilmanvaihto sen sijaan tulisi mitoittaa nimenomaan tarvetta vastaavaksi, ei typerästi normien perusteella huomioimatta käyttöä.

    1. ”Jatkuvasti alipaineinen suodatettu sisäilma”? Tiedätkö mitä hengität, oikeasti? Märkätilatkin voi erikseen tuulettaa, jos vedenkulutus huolettaa.

      1. Pelottaa oikein kun ajattelee vastausta tuohon kysymykseen mitä hengitän…En tiedä.

        Sen tiedän, että rakenteisiin on jäänyt rakentamisen aikaista kosteutta, jonka päälle on liimattu muovimatto tai kelluttelee muovin päällä parketti, seinät on maalattuja kipsilevyjä tasoitettuna, katto on tasotettua betonia, kylppäri on laatoitettu, saunassa on puupaneelit, huonekaluissa on formaldehydiä, seinissä kipsilevyä.

        Erilaisia liimoja ja kemikaaleja, elintarvikkeita, huonekasveja kukkamullassa, alkoholijuomia, vaatteita, aikakauslehtiä, liuottimia, pesuaikemikaaleja, radinia, VOC-yhdisteitä. Huhhuh.

        Suodattamalla saa ulkoilmasta pois isot, keskikokoiset ja joitain pienhiukkasia, mutta kun sisällä on niin paljon ulkoilman hiukkasia haitallisempia ilmaan vapautuvia aineksia ja ainesosia, niin empä haluaisi jättää niitä tuulettamatta tehokkaasti pois. Se likainen ulkoilma tuntuu nyt paljon paremmalta.

        Että jättäisitkö näiden hallinnan vain vaivoin toimivan painovoimaisen ilmanvaihdon tai vuodon varaan?

        Ainakaan täällä kaupungin keskustassa en ihan oikeasti viitsisi hengitellä lähikapakan tupakansauhua tai ohi vilistävän liikenteen pakokaasuja sisäänpuhallettuna ilman kunnollista suodatusta… Painovoimaisen ilmanvaihdon laadunhallinta on sitten jo piirun verran vaikeampaa.

        Valitettavasti kaikki eivät voi asua puhtaan ulkoilman ympäröivänä, meille lopuille ilmaa täytyy suodattaa ja annostella hallitusti.

    2. Itä-Suomen yliopiston tutkimus

      Sisäilman laadun vertailu painovoimaisen ja koneellisen ilmanvaihdon kohteissa
      Hurme, Henri

      Tutkimuksessa mitattiin sisäilman laatua (hiukkaset, IO-suhde, lämpötila, kosteus ja hiilidioksidi) omakotitaloissa, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto, ilmanvaihto- lämmitys tai koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Koneellisella ilmanvaihdolla ei tulosten perusteella saavuteta merkittävästi parempaa sisäilman laatua tutkittujen parametrien osalta – suurin alenema oli CO2-pitoisuuksissa.

      Tuohon voi lisätä, että Suomessa on niin hyvä ulkoilma, että sitä ei tarvitse suodattaa eikä tuosta suodattamisesta kannata siksi maksaa. Monet käyvät jopa lenkillä tuossa ilmassa ilman suodattimia ja väittävät kuulemma raikkaaksi ja mukavan kosteaksi verrattuna suodatettuun sisäilmaan, joka on niin kuiva, että ihan silmissä tuntuu.

    3. Mitä se Joppe höpsöttelee? Kyllä meillä ainakin täällä maalla on puhdasta luonnonilmaa, Tervetuloa tänne.

      Tuuletamme, jos ilma tuntuu tunkkaiselta ja muutenkin aina ennen nukkumaanmenoa. Muuten painovoimainen ilmanvaihto riittää mainiosti. Kattopaneeleista ja lautalattioista ei tule kemikaalipäästöjä. Pihasaunassa käydään lähes ympäri vuoden, vaikka sisäsuihkukin löytyy tarvittaessa. Silloin kun ei olla kotosalla, ei tarvi muuten ylimääräistä tuulettaakaan, eikä pitää sähkölaitteita päällä. Ja puuta riittää kotimetsästä rakennustarpeiksi – jos sitä vain saisi käyttää.

      Muuten on kaikki hyvin, mutta on järjetöntä, että omassa talossa ja omalla kiinteistöllä asumista VEROTETAAN. Lakeijoilta on järki hävinnyt ja ahneus täyttänyt sekä pään, että sydämen.

      Taitaa Joppe olla LVI-alalla, kuten nuo säännösten laatijatkin. Kun sallitaan erilaisia rakentamistapoja, niin aikaa myöten se oikeakin alkaa näkyä. Vai sitäkö juuri ei haluta saada selville?

  6. Hesarissa lisää aiheesta ”alipaineinen ilmanvaihto ja betonielementti eivät ole hyvä asia, kaikki oli toisin 50-luvulla.”

  7. Eihän tässä olla koneellista ilmanvaihtoa pannaan julistamassa vaan tekemässä luonnollista, painovoimaista ilmanvaihtoa mahdolliseksi siellä missä se on luontevaa. Pitäisikö urheilukentät, laskettelurinteet ja kaikki ulkotyöpaikat viedä halleihin, jotta ulkoilma voidaan suodattaa ja ottaa ihmisistä vapautuva energia talteen?

  8. SAFAn ja muidenkin arkkitehtien kannanotot ovat ongelmallisia, koska heidän näkemyksensä ovat usein mielikuviin, tunteisiin ja tilastoharhoihin nojautuvia. Yksi esimerkki tästä on tämä ilmanvaihtokeskustelu, jossa mennään psykosomaattiset vaikutukset vs. fakta. Siksi on hyvä, että asioista on päättämättä tolkun ihmiset, jotka osaavat puntaroida asiaa monelta kantilta.

    Tälläkin hetkellä esimerkiksi 2020 asuntomessuille on tulossa ns. hengittäviä painovoimaiseen iv:hen perustuvia taloja, mutta kun lukee näiden suunnittelijoiden juttuja niin näkee ettei rakennusfysiikasta tai ilmanvaihdon suunnittelusta ole edes perusteet hallussa, vaan edetään mustamaalaamalla, vääristelemällä faktoja ja vaaleanpunaisilla mielikuvakaupoilla. Samalla tehdään varsin kyseenalaisia rakenneratkaisuja kuten rossipohja, jonka kosteustekniset ongelmat nykypäivän eristemäärillä on tiedossa. Mutta mielikuva-arvo on kova. Kaksinaamaista touhua myydä ratkaisuja sisäilmaongelmista kärsiville ihmisille rakentamalla kosteusteknisiä riskirakenteita.

  9. Talot on suunniteltava pian erityisalojen asiantuntijoiden johdolla, näiden Leonardojen piparkakkupilvilinnojen sijaan. Ympäristöministeriön virkamiehet valehtelivat, että uusien vaatimusten toteuttaminen ei nosta rakennuskustannuksia, jotain 15 % korkeintaan. Se olisi silloin pitänyt vaatia kohtuutta, nyt on enää turha ruikuttaa kesämökin piirustuksilla lupaa.

Vastaa käyttäjälle JeppeS Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi