Koronavirus leviää ilmavirtausten mukana – uusia innovaatioita ilmanvaihtoon odotetaan

Useat LVI-tekniikan ja ilmanvaihdon asiantuntijat ovat kehottaneet terveysviranomaisia luokittelemaan Covid-19 – eli koronaviruksen ilmavälitteiseksi.

Kuvituskuva. Oppilaitosten luokkien istumajärjestyksellä on tuoreimpien tietojen mukaan merkitystä ja perinteinen luokkaistumajärjestys, jossa oppilaat istuvat peräkkäin voi osoittautua turvallisemmaksi koronaviruksen leviämisen ehkäisyssä. Kuva: Liisa Takala

Huoneilmassa olevien epäpuhtauksien pitoisuutta voidaan laskea tehokkaalla ilmanvaihdolla tai kierrättämällä huoneilmaa suodattimen lävitse. Pienten viruspartikkelien leviämisen hillitseminen edellyttää täysin uudenlaista ajattelua.

Pandemian jälkeisessä maailmassa Suomen LVI-liiton asiantuntijat odottavat viruksesta kertyvän tiedon kirittävän ilmanvaihtoteknologian innovaatioita.

Covid-19 -virus leviää ilmavirtausten mukana

Useat tutkijat maailmanlaajuisesti ovat kehottaneet terveysviranomaisia luokittelemaan Covid-19 -viruksen ilmavälitteiseksi.

Australialainen professori Lidia Morawska ja kiinalainen professori Junji Cao nostavat esimerkiksi viruksen leviämisen risteilyaluksilla. Tapaukset osoittavat, että virus on voinut levitä hyttien välillä ilmanvaihtojärjestelmän kautta, sillä henkilöt sairastuivat hytteihin eristämisestä huolimatta. Myös Wuhanin alueella virus levisi, vaikkeivat henkilöt olleet kontaktissa toisiinsa. Alkuperäinen Environment International -lehdessä ilmestynyt tutkimus englanninkielisenä löytyy täältä.

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen liiton, REHVAn julkaisemassa ohjeistuksessa on otettu huomioon ilmassa leviävän viruksen mahdollisuus alusta lähtien, sillä aiemmassa SARS -epidemiassa virus levisi ilmateitse.

Suomalainen Aalto-yliopisto ja yliopiston yhteistyökumppanit ovat simuloineet miten yskäisy liikkuu tilassa. Alustavat tulokset osoittavat, että samassa tilassa oleilevien ihmisten aerosolipilvi voi leijailla ilmassa pitkään lähellä hengityskorkeutta. Aalto-yliopiston mukaan aerosolipilven leviämistä tilassa voi kuvitella samoin kuin tupakansavun leviämisen.

Tehokas ilmanvaihto tai huoneilman suodatus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee Covid-19 -viruksen leviämisen hidastamiseksi 1–2 metrin etäisyyttä muihin ihmisiin.

”Kun henkilöiden etäisyys ylittää 1,5 metriä, tehokkaalla ilmanvaihdolla voidaan laskea ilmassa olevien epäpuhtauksien pitoisuutta. Vastaava vaikutus saadaan tilassa tehokkaalla huoneilman suodatuksella, joka laskee huoneilman keskimääräistä pitoisuutta”, Aalto-yliopiston professori Risto Kosonen kertoo Suomen LVI-liiton uutisessa.

Kosonen on myös pohjoismaisten LVI-liittojen järjestön SCANVACin puheenjohtaja.

”Kokonaisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi ja pelkästään keskimääräinen ilmanvaihto ei takaa sitä, että paikallisesti hengitysvyöhykkeellä on puhdasta ilmaa. Ilmavirtojen lisäksi tulee taata hyvä ilmanvaihdon tehokkuus. Eri ilmanjakotavoilla on tunnetusti erilainen tehokkuus ja eri sovelluksissa tulisi miettiä kuinka puhdas ja raitisilma tuodaan huonetilaan”, Kosonen jatkaa.

Kosonen huomauttaa, että lisäksi käytännössä tilanteet ovat hyvinkin dynaamisia, joten myös sisäiset lämpökuormat ja henkilöiden sijainti huonetilassa vaikuttavat. Huonetilan ilmavirtaukset vaihtelevat tilassa myös kellon- ja vuodenajan mukaan.

”Jos viruksen leviämistä ilmateitse halutaan hillitä, täytyy koko tilan ilmanjako miettiä uudestaan ja tuoda tuloilma tilaan täysin eri tavalla kuin nykyisin. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisia tapoja tuoda ilmaa 1,2 metrin korkeudella eli lähellä hengitysvyöhykettä”, Kosonen sanoo.

Pandemia kiihdyttänee innovaatioita

Covid-19 viruksesta koottava tieto synnyttänee uusia innovaatioita siitä, miten ilmanvaihdon päätelaitteilla pystytään vaikuttamaan pienhiukkasten liikkumiseen tilassa, arvioivat Suomen LVI-liiton asiantuntijat.

”Riskienhallinta edellyttää myös ilmavälitteisiin viruksiin varautumista tulevaisuudessa. Tämä onnistuu hyvällä yhteistyöllä tiedeyhteisön, terveydenhuollon viranomaisten, ilmanvaihdon laitevalmistajien ja LVI-suunnittelijoiden kesken”, Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö sanoo.

Annoksen suuruus ratkaisee tartunnan riskin

Aalto-yliopiston emeritusprofessori ja kansainvälisesti arvostettu talotekniikkavaikuttaja Olli Seppänen huomauttaa blogissaan, että koronaviruksen tartuttavuudessa kokonaisannokseen vaikuttaa aika.

”Mitä pidempään ollaan samassa tilassa tartuntalähteen kanssa, sitä suurempi annos, ja sitä suurempi sairastumisriski. Lyhyet etäisyydet lisäävät riskiä, mutta suojaetäisyydetkään eivät poista altistumista huoneilmassa ilmavirtausten mukana kulkeville hiukkasille”, Seppänen kirjoittaa Suomen LVI-liiton sivuilla ilmestyneessä blogissaan.

Seppäsen kirjoitus perustuu faktojen osalta australialaisprofessori Lidia Morawskan käynnistämään maailmanlaajuisen, lähes 40 tutkijan väliseen kommunikointiin.

Seppäsen mukaan joukkosairastumisia onkin tapahtunut avokonttoreissa, kokoustiloissa ja vastaavissa tiloissa, joissa on työntekijöitä tiheässä.

”Tämä merkinnee suuria haasteita tulevaisuuden toimistojen suunnittelijoille. Pistäytyminen kaupassa, jossa usein on väljyyttä, sekä korkeuden että henkilötiheyden osalta, on sen sijaan pienempi riski, lyhyen altistumisajan ja ilmanvaihdon laimentaman pitoisuuden vuoksi.”

Istumajärjestykselläkin on merkitystä

Ulkoilmassa viruspitoisuus laimenee merkityksettömäksi lähialueen (1,5-2 m) ulkopuolella eli tartuntavaara laskee oleellisesti. Tartuntavaara on myös olematon ulkoilureiteillä. Puuskuttavalta lenkkeilijältä saatava mahdollinen annos jää pieneksi, lyhyen altistusajan ja ulkoilman laimentaman alhaisen pitoisuuden vuoksi.

”Virukset eivät poistu ilmasta lähteen (infektoituneen henkilön) mukana vaan jäävät ilmaan joksikin aikaa. Viitteitä tästä on saatu esimerkiksi kirkoista ja liikennevälineistä. Hyvästä ilmavaihdosta on siis pidettävä huolta myös tilan tyhjennettyä.”

Infektoituneen ihmisen lähialueellaan aiheuttamaan altistukseen vaikuttaa oleellisesti monet muut tekijät, kuten esimerkiksi missä asennoissa henkilöt ovat toisiinsa nähden. Kasvokkain oltaessa altistus on suurin ja peräkkäin, esimerkiksi jonossa tai peräkkäin istuttaessa, pienin.

”Tätä tietoa voisi käyttää hyväksi esimerkiksi koululuokkien istumajärjestystä suunniteltaessa. Tässä mielessä vanha klassinen istumajärjestys olisi parempi kuin saman pöydän ympärillä istuminen. Tämä voitaisiin ottaa huomioon myös teattereiden istumapaikkojen varauksessa.”

Huoneilmavirtausten merkitys

Altistavan ilman viruspitoisuuteen vaikuttaa myös oleellisesti ilmanvaihdon tehokkuus. Ilmanjaosta sekä altistavan ja altistuvan henkilön sijainnista riippuen, hengitysilman pitoisuus voi kasvaa jopa kymmenkertaiseksi tilan keskipitoisuuteen verrattuna.

Huoneilmavirtausten merkitys tuli esiin selvästi kiinalaisessa ravitolassa, jossa split-ilmastointikoneen tuloilmasuihku levitti virusta.

Tiloissa, joissa on pysyviä työ- tai asiakaspisteitä, ilmanjako voitaisiinkin ottaa entistä paremmin huomioon torjuntakeinona. Äärimmilleen viety ratkaisu on henkilökohtainen (työpistekohtainen) tuloilmasuihku, jolla saadaan kohteena olevalle henkilölle puhdasta, virusvapaata, ilmaa.

”Tätä ideaa on kehitelty henkilökohtaisen säädettävyyden vuoksi jo viimeiset 30-40 vuotta, mutta käytännön rakentamisen rajoitukset ovat olleet esteenä sen laajemmalle käytölle. Henkilökohtainen tuloilma saattaisi nykytilanteessa olla turvallinen ratkaisu monessa työpisteessä, esimerkiksi myymälän kassalla.”

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Koronavirus leviää ilmavirtausten mukana – uusia innovaatioita ilmanvaihtoon odotetaan”

  1. Jaa että kohde-tuloventtiili?
    Kaikki tuloventtiilit, joita olen tähän saakka nähnyt, keräävät sivuiltaan tai takaansa huonepölyä, vähän kuin hiekkapuhallin.
    Siis sama ilmiö, jos laitat tulohaaran liian lähelle rungon PRA-säädintä.
    Suihkuvirta aiheuttaa taakseen vakuumin, ja yllättäen tuloventtiilistä tulikin ym. tapauksessa poistoventtiili…
    Ettei ny vaan tehtäs asiaa vielä pahemmaksi, meinaan.

    Olen siinä ymmärryksessä, että risteilyaluksilla käytetään kiertoilmaa, ei siis LTO:ta, vaan ilmaa vain kierrätetään energiansäästösyistä takaisin tuloon. Jotain tuollaisia virityksiä voi olla vieläkin jäänteenä esim. 80- lukuisissa kiinteistöissä, toisista ne on tulpattu pois ja toisista ei. Niitä voi olla ihan missä vaan, koska aiemmin noi jutut hutiloitiin aivan mutulla, ja talkkarit veti omiaan, vaikka likaset poistot yleisilmoihin jne.

    En olisi ihan varma siitäkään, onko jonkun risteilyaluksen vessatkaan omilla poistoillaan, vai meneekö ne samoihin rööreihin kaikki. Siinähän sitten kierrätät, kirjaimellisesti paskaista ilmaa.

Jätä kommentti