Kokeile kuukausi maksutta

WHO taipui arvovaltaisten tutkijoiden edessä: Koronavirus leviää myös ilmateitse pienten ilmassa leijuvien hiukkasten mukana

Maailman terveysjärjestö WHO teki heinäkuussa merkittävän muutoksen aiempaan kantaansa ja totesi koronaviruksen leviävän myös ilmateitse pienten ilmassa leijuvien hiukkasten mukana. Suomalaistutkijat olivat mukana muuttamassa kantaa. Tutkijoiden vahvistama tieto on merkittävä askel viruksen torjunnassa.

Kuvituskuva. Koronavirus.

Vaikka Suomessa koronavirusepidemia on toistaiseksi rauhoittunut, virus on edelleen voimissaan monessa muussa maassa eikä pandemian loppumisesta ole tietoa.

Suomen LVI-liiton sivuilla ilmestyneessä blogikirjoituksessa LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen kirjoittaa WHO:n uudesta kannasta ja sen taustalla vaikuttaneista suomalaistakin huippututkijoista.

”Aikaisemmin WHO on keskittynyt vain pisaratartuntojen ja kosketustartuntojen torjuntaan. Syynä WHO:n kannan muutokseen oli laajan kansainvälisen tutkijaryhmän tieteellisessä lehdessä, Clinical Infectious Diseases, julkaisema artikkeli It is Time to Address Airborne Transmission of COVID-19”, Seppänen kirjoittaa.

Artikkelia referoitiin laajalti jo heinäkuun alussa esimerkiksi New York Timesissa, The Washingon Postissa ja La Guardian -lehdissä. Artikkelin kirjoittajina oli 36 kansainvälisen tutkijan ydinryhmä, jossa myös Seppänen oli mukana.

Artikkelin luki ja hyväksyi julkaistavaksi yhteensä 239 tukijaa 32 maasta. Suomesta mukana olivat esimerkiksi Ulla Haverinen-Shaughnessy, Jouni J.K. Jaakola, Matti Jantunen, Markku Kulmala, Tiina Reponen, Ilona Riipinen ja Annele Virtanen.

Ensimmäinen kirje ei riittänyt WHO:lle

Artikkelin julkaisuun johtanut työ tehtiin australialaisen professori Lidia Morawskan johdolla. Sama ryhmä lähestyi myös WHO:ta toistamiseen kirjelmällä, jossa toivottiin WHO:n ottavan ohjeistuksessaan enemmän huomioon myös ilmaperäisen viruksen torjunnan.

Ryhmän ensimmäinen kontakti WHO:n kanssa oli jo noin neljä kuukautta sitten. Silloin ajatus viruksen ilmavälitteisestä leviämisestä torjuttiin.

Tutkijaryhmä jatkoi kuitenkin, WHO:n ensimmäisestä kannasta huolimatta, toimintaansa ja julkaisi esimerkiksi edellä mainitun artikkelin, joka muutti myös WHO:n käsityksen ilmavälitteisen viruksen leviämisestä ja josta syntyi lopulta myös WHO:n päivitetty ohje.

Rakennusala oli edellä WHO:ta

Seppäsen mukaan tutkijoiden sinnikäs ponnistelu oli erittäin tärkeä tieteen saavutus, jolla vaikutettiin merkittävällä tavalla kansainväliseen terveys- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Monet maat ovat koronaoheistuksessaan ottaneet jo huomioon ilmaperäisen tartunnan mahdollisuuden. Esimerkiksi eurooppalainen lvi-järjestöjen liitto REHVA, sen yhdysvaltalainen sisarjärjestö ASHRAE ja monet muut rakennusalan järjestöt ovat kuitenkin ryhtyneet toimenpiteisiin virustartuntojen ilmavälitteisen leviämisen vähentämiseksi jo aikaisemmin.

Esimerkiksi REHVA on julkaisut koronaviruksen torjuntaa koskevan ohjeen jo maaliskuussa 2020 ja täydentänyt sitä heti huhtikuun alussa. Ohjeen tiivistelmä on julkaistu myös esimerkiksi FINVACin verkkosivuilla. REHVAn työ ei kuitenkaan loppunut yleisen ohjeistuksen julkaisuun vaan se jatkuu.

Seppäsen mukaan valmiiksi on jo saatu puhallinkonvektoreita koskeva ohjeistus sekä ilmanvaihdon lämmön talteenoton lämmönsiirtimien vuotoja koskeva ohje. Teknillisten ohjeiden lisäksi REHVA on laatinut myös koulujen käyttäjille tarkoitetut ohjeet.

”Nämä kaikki löytyvät REHVAn verkkosivuilta. Se julkaisi myös heinäkuun 9. päivä tiedotteen edellä kuvatusta toiminnasta, kansainvälisen kannan ja politiikan muuttumisesta ilman mukana leviävistä viruksista”, Seppänen kirjoittaa.

Seppäsen mukaan työ jatkuu edelleen ja järjestöllä on jo lähes valmiit ohjeet esimerkiksi sairaaloiden potilashuoneita koskien. Lisäksi valmisteilla on esimerkiksi opas UV-säteilyn käytöstä virusten torjunnassa.

”Suunnitteluoppaiden lisäksi viime silausta vailla on laskentamalli, jolla voidaan arvioida sairastumisen riskiä erilaisissa tilanteissa ilmanvaihdosta, huoneen tilavuudesta, aktiviteetista ja virusta levittävien määrästä riippuen”, Seppänen kertoo.

Etäisyys on tärkeä

Viruspitoisuus huoneilmassa, jossa on infektoitunut henkilö, on sitä suurempi mitä lähempänä viruslähdettä ollaan. Pitoisuus laskee etäisyyden myötä huoneen taustapitoisuuteen, joka on sitä suurempi mitä pienempi ilmanvaihto on.

Lähipitoisuus alenee taustapitoisuuteen 1-2 metrin matkalla.

”Viranomaisten määrittelemä turvaetäisyys vaihtelee maittain, Suomessa se on 1,5 metriä, mutta esimerkiksi britit ovat päätyneet suosittelemaan 2 metrin turvaetäisyyttä. Jos turvaetäisyyden pitäminen on mahdotonta, on otettava käyttöön myös muita turvatoimia, kuten hengityssuojaimia”, Seppänen kirjoittaa.

Korona-viruksen torjumiseksi tehty työ soveltuu myös muiden hengitystieinfektioiden torjuntaan.

”Syksyn koittaessa on hyvä pitää edelleen mielessä käsihygienian lisäksi tungoksen välttely. Lisäksi vältä tiloja, joissa ilma ei vaihdu, erityisesti, jos tiloissa lauletaan tai huudetaan ja vältä myös pitkäkestoisia kasvokkain tapahtuvia keskusteluja”, Seppänen suosittelee.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “WHO taipui arvovaltaisten tutkijoiden edessä: Koronavirus leviää myös ilmateitse pienten ilmassa leijuvien hiukkasten mukana”

  1. Hesarin artikkelin uudelleenjulkaisu. Ei sinänsä liity rakentamiseen millään tavalla.

    1. No mutta mitäpä suomalainen, öhöm, laatumedia ei tekisi koronapaniikin lietsomiseksi ja ylläpitämiseksi?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat