Kaavoitus- ja rakentamislaki ohjaamaan rakentamista – Rakennuslehti kertoo mitkä asiat muuttuvat

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen myötä pääurakoitsijan ja pääsuunnittelilijoiden vastuut kasvavat ja rakennuslupa muuttuu kaksivaiheiseksi ja digitaaliseksi. Kaavoitus ei yksikertaistu vaan siihen tulee uusi porras eikä maanomistaja vieläkään pääse itse kaavoittamaan maitaan.

Malmin lentokentän rakentaminen on hyvä esimerkki siitä, että päätöksenteko kaipaisi sujuvoittamista. Kuva huhtikuussa 2018. Kuva: Mika Ranta / HS
Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Hallituksen ehdotus lähtee lausunnolle maalis-huhtikuussa ja eduskunnnan käsittelyyn se menee keväällä 2022. Uudistus käynnistettiin jo edellisen hallituksen aikana vuonna 2017. Parlamentaarinen seurantaryhmä perustettiin varmistamaan, että uusi hallitus ei pistä valmistelua heti uusiksi. Tässä on onnistuttu vain osittain.

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Olen jo tilaaja

Rekisteröidy

Tätä artikkelia on kommentoitu 31 kertaa

31 vastausta artikkeliin “Kaavoitus- ja rakentamislaki ohjaamaan rakentamista – Rakennuslehti kertoo mitkä asiat muuttuvat”

  1. Suomea ymmärtämätön rakennustyöntekijä tai burnoutin partaalla keikkuva rakennusmestari ei tuota siellä työmaalla yhtään parempaa laatua vaikka keksisimme mitä uusia sopimus ja vastuuhimmeleitä norsunluutorneissamme.

    Tsuhnat on hölmöjä🤣

    1. Tähän mainitsemaasi ropleemaan tuskin tulee parannusta. Vapaa liikkuvuus vain lisääntyy ja joka kirkolta valmistuu mestareita, jotka eivät työoloja kysele, kun kapsäkit on pakattu ekollien ja lahkojen gulagiin.

    2. Ymmärrät varmaan, että jokaisen omalla vastuulla on oma burnout. Jos olet mestarina työmaalla ja töitä on toistusvasti liikaa, niin lähde pois ja katsele muita töitä. Se on ainoa tapa opettaa ahneita yrityksiä.

      1. Kun olet myynyt itsesi firman loosiin, ei ole omaa tahtoa lainkan enää ja firmalta saat vellin ja vessapaperitkin.

  2. ”Teknisen käyttöiän lisäksi lakiin tulee vähähiilisyysvaatimuksia. ” Miten kun ei näitä hiilipäästöjä ole tähänkään asti haluttu laskea oikein, eikö voisi vaan tehdä sen lobatun listan materiaaleista tai tavoista joita on käytettävä tai joihin avustuksia annetaan? Tämä ei ole enää edes pelleilyä, tämä on melko sairasta touhua.

    Ja mitä näiden lakipykälien todentamiseen tulee rakentamisen osalta, onko toimitettavan hiilipäästölaskennan tarkastajana kaupungin vihreä rakennustarkastaja vai kenties hänen umpivihreäesimiehensä, joka päättää, onko laskenta hyväksyttävä vaiko eikö.

    Kyllä tulee jatkossa paljon poliittisia rakennuksia, vailla ilmaston pelastumista.

    1. Perinteinen nykyaikaa heijastava lakiehdotus. Tietomallivaatimus rakennusluvalle tarkoittaa sitä, että suurin osa rakennusalalla toimivista konsultointiyrityksistä on vaikeuksissa. Suuret juhlivat, kun saavat ylilaskuttaa jatkossa yksityisasiakkaita, kun muut eivät pysty tarjoamaan lain edellyttämää palvelua.

    2. Nytkin olisi vallan vahtikoiralla töitä. Tuoksahtaako korruptio…. no ei, pelkkä politiikka ja alalla keskenään päätetty tapa toimia.

      Tämän järjestelyn on ehdottomasti tuotava pari lisäkoordinaattorin virkaa toimintamalleihin ja totta kai poliittisille ammattijärjestöille muutamat lisämiljoonat, joilla palvellaan vain ja ainoastaan jäsenien koulutusmahdollisuuksia, niin kuin saimme juuri kuulla. ”Tämä on ainoastaan teidän tavallisten kansalaisten ja duunarien parhaaksi”🤣

      Villi veikkaus, MOT kertoo aiheesta lisää jonkun vuoden päästä ja niin kuin sanonta kuuluu ”Linden saa jatkaa” 😂🤣

      Nyt lukijat tarvitsevat ison jutun toimitusjohtajien harrastuksista, mausteena jutuissa voisi olla myös yhtiöiden hallituksen jäseniä.

      Ei taida mennä enää viikkoakaan, etteikö joku pikkutakkiporukka ole puhaltanut hieman reilummin likaista rahaa tai käytäntöjä muokattu RAY;n toimintaa vastaavaksi. Nuorisosäätiö (yleishyödyllisyys yleensä), ammattijärjestöt (Kojamoa käytetään melko paljon esimerkkinä, poliittiset puolueet pidetään kuitenkin melko hyvin piilossa jostain syystä), kartellit (isännöinti viimeisimpänä), julkiset hankinnat (HUS viimeisimpänä). Pääurakoitsijat (lukematon määrä erilaisia asioita harmaasta työvoimasta ja kunnallisista virkamiesten voiteluista… hevosharrastusten mahdolliseen tukemiseen), kiinteistösijoitusyhtiöt (rahankeräys tyhmiltä pikkurikkailta, rahat piiloon ja päälle totta kai se vääjäämätön konkurssi) onnistuu Suomessa aina uudestaan. Näiden uutisointi on erinomainen asia, mutta kun nämä tehdään uudestaan ja uudestaan, pitäisikö tällaisen toiminnan kitkemiseksi tehdä jotain?

      Minäkin juon nyt kahvia…😂

    3. Ja ihmetellään miksi asunnot ja asuminen on kallista. Niitä todellisia kallistavia tekijöitä ei haluta oikeasti tarkastella.

  3. Muistellaanpas menneitä, meillä on edunsaaja, kiitos seisoo lopussa, taitaa tuollaiset keskittyneet rahastajat jäädä jäljelle.

    Vahanen Oy haki valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mutta valituslupahakemus hylättiin ja näin ollen Helsingin hovioikeuden 11.10.2016 annetut tuomiot jäivät lopullisiksi. Tuomioiden perusteella Vahanen velvoitettiin korvaamaan asunto-osakeyhtiöille viivästyskorkoineen yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa. Taloyhtiöiden asianajajana oli Properta Asianajotoimisto.

    Tosielämässä käy näin, että tapauksella on lukuisia painotuksia, jos laki johtaa takaisin nollapisteeseen eli vain tuntityönä tipoittain on kannattavaa näitä suunnitella, tällä tehottomuudellahan on jo kansantaloudellista merkitystä. Rakennushankkeen ylimääräisetkin kustannukset ylikansallinen rakennusliike pystyy perimään käyttäjältä, joka voi lla hankkeeseen ryhtyvä, joten pelikentältä potkaistaneen pienet toimijat pois.

  4. Nyt se Revit tulee jo pakolliseksi, tuleeko kaikille insinööripiskelijoillekin, liitosta saa sen jäsenetuna alennuksella, vain 20 donaa.

    1. Rakennusten tietomalleja voi tehdä muillakin kuin Revitillä, joista valtaosa on tod. näk. parempia vaihtoehtoja. Näistä ohjelmista osa on myös ilmaisia tai hinnaltaan pari tonnia ikuiselle lisenssille. Taas yksi tekosyy vähemmän olla kehittymättä ammatissaan…

      1. Nimeä ilmainen ja oikeasti toimiva mallinnusohjelma. Halvoilla viittaat varmaan legendaariseen kotimaiseen ohjelmistoon, jonka kehittäjät eivät osaa edes ohjelmoida undo-toimintoa ohjelmaansa.

        1. FreeCAD ja Blender (plugineilla BlenderBIM, ArchiPack, Svertchok) ilmaisia ja halvimmasta päästä lienee Rhino 7 + VisualArq (~1800 € yhteensä) ja BricsCAD ~1800 €. Näistä jokaisella voi tehdä, on tehty ja tehdään oikeita projekteja. Unohtakaa jo Autodeskin tuotteet….

          1. Lol. En todellakaan ala asentelemaan minkään venäläisen softapajan plugin palapelejä.

          2. Samanlainen amatöörihimmelien hämmentäjä oot kuin virkaloiset, tosin erikoisia loisia ovat, kun niitä lypsetään, mutta lypsääväthän nekin sinua.

  5. Eikö yksi lainsäädännön tavoite voisi olla rakennuskustannusten vähentäminen? Näyttää siltä että lakiehdotuksessa on vain kohtia, joilla niitä lisätään. Muistetaan tämä sitten kun poliitikot myöhemmässä vaiheessa alkavat taas valittaa rakentamisen kalleudesta.

    1. Norminpurkutalkoot ja sääntelyn keventäminen ei taida koskea enää nykyistä NeuvostoSuomea.

      Mennään takapakkia asioissa kun pitäisi mennä eteenpäin. Nimetkää yksikin maa missä jonkun alan tiukka sääntely ja byrokratian lisääminen olisi korjannut tilanteen.

      Osa alan toimijoista toki huutaa tämän sääntelyn perään sillä se ohjaa toimintaa niiden edustamien korporaatioiden laariin.

  6. Eri oikeusasteista saadaan erilaiset lain tulkinnat jatkuvasti. ei voi luottaa saavansa oikeutta, koska tuomarien päätökset milloin npuoltavat ja eivät puolla vastakkaisia näkemyksiä. Jos asioista sovittiinkin, kuten nyt on, ei oikeus tiedä niitä perusteita, mitä soveltaa, koska sopimukseen ei ole kirjattu, mitä hankintamuotoa on käytetty, ei ole tietoa sellaisesta ennakkotapauksesta, mitä voi soveltaa. Koska laki jouduttaisiin muotoilemaan tiettyjä (kalliita) hankintamuotoja suosivaksi, olisi se yhdenvertaisuuden osalta kyseenalainen.

  7. Mitä sivaltaa, puuttuuko jutusta jotain?

    Teppo Lehtinen sivaltaa takaisin YSE:llä

    1. Kyse oli siitä, että Rakennusteollisuus moitti ympäristöministeriötä hidastelusta rakentamismääräyksien uusimisessa. Hitautta siinä olikin, mutta niin oli työmääräkin.
      Teppo Lehtinen vastasi moitteisiin huomauttamalla, että Rakennusteollisuus se vasta hidas on ollutkin, kun ei ole saanut lukuisista kehotuksista huolimatta uusittua rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE98) ja erityisesti niiden vastuunrajoituslausekkeita ajan tasalle. Varsinkin kiihtynyt keskustelu rakentamisen kosteusongelmista oli johtanut siihen, että pääurakoitsijoilta toivottiin vastuuta koko rakentamisketjunsa toiminnasta ja pidempää kuin vuoden tai kahden takuuaikaa.

      1. Muuallakin kyllä arvostellaan.

        Selvityksen esimerkeissä kaavamääräysten kustannuksia on verrattu 8-kerroksisen, yhden porrashuoneen perustalon toteutuskustannuksiin. Esimerkkikaavoissa kustannukset ovat noin 15–33 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista perustalon kustannusten päälle.
        Kustannusten muodostumisessa asemakaavoitusvaihe on kriittinen. Kun rakennettavan tuotteen ominaisuudet määritellään kaavan yksityiskohdissa, määritellään samalla kohteen kustannustaso. Rakennussuunnittelulla ja toteutuksella voidaan vaikuttaa enää vain vähäisessä määrin kustannuksiin.
        ”Kaavamääräysten yhteisvaikutuksilla voi olla merkittävä vaikutus siihen voidaanko hankkeita käynnistää tai rahoittaa, tai siihen kenellä on taloudelliset edellytykset ostaa tai vuokrata valmistuvia asuntoja”, sanoo Raklin johtaja Kimmo Kurunmäki tiedotteessa.

  8. Rakennusten kosteusongelmat kylläkin keskittyvät paljon vanhempiin rakennuksiin kuin tälle tulossa olevan MRL:n viiden vuoden vastuuajalle.

    Jos jollekulle tulee mieleen linkata tähän kommentiksi joku kosteusongelmista kärsivä uudisrakennus, niin totean siihen jo etukäteen, että meillä rakennetaan joka vuosi niin lukuisa joukko uusia rakennuksia, että niistä kyllä riittää aina yksittäistapauksia esimerkiksi.

    1. Olen Jussin kanssa samaa mieltä. Kirjoitin eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin jälkeen (2012), että sen suosituksissa käydään vääärän eli helpomman vihollisen kimppuun. Uudisrakentamisesta on tehty olkinukke, jota rangaistaan erilaisilla lisävelvoitteilla, kun todelliset tai ainakin isommat ongelmat ovat vanhoissa rakennuksissa. Vertaus on sama mitä Osmo Soininvaara sanoi aikoinaan ydinvoimaloista. Hän ihmetteli, miksi niin valtavaa meteliä pidetään uusien ydinvoimaloiden turvallisuudesta, kun riskit ovat todennäköisempiä niissä vanhoissa.

  9. Arvostukseni Häkkästä kohti nousi entisestään tämän artikkelin myötä. Hän sentään yrittää estää meitä luisumasta kohti Suomestoliittoa… Aivan älytön tuo viidennen tason lisääminen, kun maanomistajan kaavoitusoikeus olisi tietenkin pitänyt saada käyttöön. Älytöntä oli myös tuo lunastusoikeuden muutoksen torppaaminen..

    1. Poliitikkoja kun kuuntelee rakentamiseen liittyvissä asioissa, joutuu lähes poikkeuksetta pohtimaan, mistä he oikein saavat pohjan sille jargonille jota he jauhavat. Todellisuuden taju on heidän puheissaan liian kaukana. Käyttävätkö he informaationsa lähteenä liian suppeaa joukkoa.

    2. Jokainen päätös, minkä virkamiehet voivat asemansa puolesta tehdä, on mielivaltaa. Päätökset, varsinkin saktioista, harvoin perustuvat todellisuuteen. Paisuttaessaan määräyksiä, sillä helpotetaan vain laiskojen virkamiesten työsarkaa.

      1. >on mielivaltaa

        Hyperbolaa. Jos virkahenkilö esim. torppaa ongelmajätelaitoksen rakentamisen keskelle asuinaluetta, ei ole kyse mielivallasta, vaan nimen omaan mielivallan torjunnasta.

        1. Antamasi tapaus on kärjistävän kehno, koska näissä tapauksissa on Ympäristönsuojelulaissa, muissa laeissa ja asetuksissa kymmeniä kohtia, jotka estävät tämän, kyse on oikeuden päätöksestä. Kyse oli siitä, mitä voi asemaansa väärinkäyttämällä saada aikaan.

    3. Poliitikkojen käsitys rakennusalasta on toden totta melko mitätön ja kapea. Aika useasti argumentointi vaikuttaa kunnan rakennuslautakunnan munkkikahveilla kuullulta tai ympäristöministeriön neuvokselta lainatulta. Todellinen käsitys puuttuu liian usein poliittisesta keskustelusta. Keskustelu on lähes poikkeuksetta haihattelu tasolla, mutta niinhän se on jo turhan usein alan sisälläkin. Vielä kun päästäisiin eroon siitä pakollisesta ja älyttömän typerästä varsinaisesta rakentamisesta ”mihin työmiehiä oikein tarvitaan, ovat likaisiakin, ällöttää”?

      Toivotaan, että digitaalisuus tuo virtuaalirakennukset mahdollisimman pian, silloin rakennuksia ei tarvitse enää konkreettisesti rakentaa, voimme vain kuvitella asunnot, toimistot jne. Virtuaalirakennukset korvatkoon tulevat robotit.

  10. ”Vastuuaika pitenee viiteen vuoteen”. Ei se vastuuaika ole niinkään merkityksellinen, kuin vastuun sisältö, vastuun toimivuus ja ennen kaikkea sanktiointi. Onhan nytkin 10-vuotisvastuu ns. eräänlainen vastuu.

    Mitä ilmastoon tulee, asetettavat hiilijalanjäljen raja-arvot tulevat saamaan vielä todella koomisia piirteitä ja tulkintoja, riippuen siitä minkä värinen henkilö on taulukoita laatimassa tai niitä tulkitsemassa. Onneksi kukaan ei kyseenalaista.

Viimeisimmät näkökulmat