Nykyhallituksen linjauksen mukaisesti aikuisten, jo tutkinnon suorittaneiden koulutukseen kohdistetaan 120 miljoonan euron säästöt. Säästöt kohdentuvat nyt erityisesti aikuisten ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, joiden edellytys on aiemmin suoritettu perustutkinto. Suurin osa ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksiin hakeutuvista on opiskellut perustutkintonsa kauan sitten, ja työelämän muuttuessa osaamisen päivittämiselle ja syventämiselle on vahvat perusteet.
Säästöissä ei ole otettu huomioon, että tärkeät koulutusalat ja työllistymisen kannalta olennaiset osaamiset vaarantuvat tai uhkaavat lakata kokonaan. Rakennusalan yrittäessä toipua laskusuhdanteesta on huolestuttavaa, että alan tarvitseman osaamisen saatavuus voi merkittävästi heiketä tai jopa kokonaan kadota koulutustarjonnasta. Uudistuksissa ja säästöissä tulisi aina huomioida ensisijaisesti elinkeinoelämän osaavan työvoiman tarve ja varmistaa, että minkään toimialan osaamisen saatavuus ei vaarannu.
Kun jatkuvasta oppimisesta säästetään, vähennetään sopeutumiskykyä työelämän ja toimintaympäristön muutoksiin. Voimakkaasti säännellyllä rakennusalalla on lukuisia henkilöihin liittyviä pätevyyksiä, joita ylläpidetään säännöllisellä lisä- ja täydennyskouluttautumisella. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva rakentamislaki edellyttää alalta valtavaa koulutuspanosta etenkin jo työelämässä oleville. Digivihreä kaksoissiirtymäkin vaatii täydennyskoulutusta.
Ammattitaidon jatkuva kehittäminen pitää kunnossa rakentamisen koko ketjun, suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon saakka. Mikäli mahdollisuudet kouluttautua kaventuvat, alan osaaminen vanhenee nopeammin kuin lainsäädäntö ja siirtymän vaatimukset edellyttävät.
Aikuisten osaamisen päivittäminen siirtyy entistä enemmän työnantajien harteille. Monet alan yritykset hoitavat oman väkensä kouluttamisen jo nyt erittäin mallikkaasti, mutta suurin osa yrityksistä jää väliinputoajiksi: pienet yritykset, joilla ei ole resursseja järjestää omin voimin sisäistä koulutusta tai tilata yrityskohtaista koulutusta.
Suomalaisen koulutusjärjestelmän pitää pystyä tarjoamaan jatkossakin osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia rakennusalalle. Nyt esitetyt säästöt uhkaavat supistaa rakennus- ja kiinteistöalan erityisosaamisen tarjontaa merkittävästi, jolloin huoltovarmuudelle keskeisten osaajien saatavuus heikkenee. Leikkaukset ovat erittäin vahingollisia erityisesti aikuisten osaamisen ja osaavan työvoiman saatavuuden kannalta.
Tarvitsemme kipeästi ammatilliselle aikuiskoulutukselle kansallisen, jatkuvan oppimisen strategian, joka huomioi eritoten toimialakohtaisen osaamisen saatavuuden. Vaikka nuorisoikäluokka pienenee ja aikuisten koulutustarve kasvaa, koulutuspoliittiset päätökset eivät seuraa kehitystä. Ylihallituskautinen suunnitelma ammatillisen aikuiskoulutuksen turvaamiseksi ja kehittämiseksi turvaisi osaavan työvoiman saatavuuden tulevaisuudessakin.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Rapautuuko rakennusalan osaaminen?”
Oman kokemuksen mukaan koulutuksista tulijat eivät koulutuksen jälkeen tiedä rakentamisesta yhtään enempää kuin sinne mennessään. Koulutus tasosta riippumatta. Kuluista karsiminen ei tässä tilanteessa vaikuttane koulutuksen laatuun mitenkään.
Osaamista pitää päivittää, mutta myös työkuormat pitää tunnistaa realistisesti. Jos täydennyskoulutuksen laajuus on 10 opistopistetta ja siinä on 10 lähipäivää, niin pitää tunnistaa, että asiantuntijan on näiden lisäksi tehtävä liki 200 tuntia opiskelutyötä omaksuttakseen aihepiiriä asiallisesti (1op=27 tuntia). Jos kuitataan pelkät lähipäivät, niin lopputuloksen teho on olematon. Taas jos opiskelutunneilla korvataan palautumiseen ja muuhun elämiseen tarkoitetun ajan, niin vedetään matto kestävän osaamispääoman kehityksen alta. Viime vuoden evästystä tähän Rakennuslehden palstalla: https://www.rakennuslehti.fi/blogit/muutospaineita-on-paljon-mutta-puhutaanko-riittavasti-ihmisesta/
Kuvioituna väänsin lisäksi rautalangasta, miten kasvavat lisäpaineet vaikuttavat yleensä toimintakulttuuriin ja työ- ja tuoteturvallisuuteen https://www.linkedin.com/posts/katja-rodionova_miten-laatu-ja-hyvinvointitavoitteita-navigoidaan-activity-7019655785999740928-YZPz
Uudelleenkouluttamalla kirjataan myös liian helposti olevaa älypääomaa alas. Älypääoman osakkaat ovat valtio (veronmaksajat) ja osaaja itse ja se on vähintään yhtä arvokas, kuin pankissa tai osakkeissa oleva pääoma, mutta arvonhallintaan panostetaan yllättävän vähän.