Joillain toimialoilla on silloin tällöin osaamisvaje; parhaat tekijät ovat varattuna, eikä sopivaa ammattialaista tahdo löytyä mistään. Onko tuttua?
Rakennetun ympäristön kehittäminen ja hoito työllistävät Suomessa suoraan ja välillisesti 500 000 työntekijää. Näin isoon joukkoon mahtuu tekijää ja taitajaa jos jonkin moista. ”Hyvät saavat töitä aina” on vanha mantra, mutta pitänee näinäkin aikoina paikkansa.
Rakentamisen laadusta on muistaakseni puhuttu jo runsaat kymmenen vuotta, laatujärjestelmiä on koottu viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan. Kuitenkaan mitään merkittävää laadun parantumista ei ole tapahtunut. Ainakin mediassa olevia otsikoita tarkasteltaessa näkee, että rakentamisesta puhuttaessa lähinnä laatuvirheet tai home-ja kosteusvauriot saavat palstatilaa. Rakentamisen onnistumiset eivät pääse otsikoihin.
Haasteet eivät tässä rakastamassamme toimialassa ole ainakaan vähenemässä. Aikataulut ovat tiukat, budjetit kiristyvät, vierasta työvoimaa tulvii markkinoille eikä rakennuttajien kansainvälinen omistus helpota lainkaan tilannetta.
Kaikki epäterve toiminta heijastuu lopputuloksen huonona laatuna. Haluaisin nähdä sen, että jokainen ammattilaiseksi itseään kutsuva osaa todella oman työnsä: niin tilaajan edustaja, suunnittelija, yrityksen johtaja, työmaapäällikkö, työnjohtaja kuin työntekijä sekä myös huoltohenkilöstö.
RKL:ssä meitä kiinnostaa se, että puututaan tuotantovaiheen ongelmiin ajoissa. Ei katsota huonoa työtä läpi sormien. Osaaminen on sitä, että jokainen kykenee opastamaan ja vuorovaikuttamaan tässä tekemisen arvoketjussa – johtamaan ja motivoimaan kaikkia osapuolia rakentamisen kokonaisuudessa.
Otetaan vastuu omasta tekemisestä, ihan jokaisena työpäivänä. Uskon, että jokainen voi vaikuttaa rakentamisen laatuun omalta osaltaan. Pohjimmiltaan kyse on asenteesta. Siitä, mitä sallimme ja mitä emme salli. Toivottavasti emme salli virheitä ja osaamattomuutta. Emme itseltä emmekä muilta.
Samoin toivon, että osaisimme jatkossa paremmin kontrolloida alalle pääsyä ja toimijoiden ammattitaitoa. Mielestäni tuotantovaiheen työnjohtajalta pitää vaatia työmaakokemusta. Samoin työntekijältä on vaadittava, että hän kykenee osoittamaan alan kokemuksensa tai selkeän alan koulutuksen.
Mikä on ensimmäinen rakennusliike Suomessa, joka ottaa laatuvirheet yhdeksi tulospalkkausmuodokseen?
On aika siirtyä sanoista tekoihin. Hyviä merkkejä on jo ilmassa, ja toimiala on ottanut itseään aavistuksen niskasta kiinni. Muun muassa Harmaa talous, musta tulevaisuus -kampanja yhteistyössä viranomaisten kanssa on yksi mainio esimerkki rakentamisen mielikuvan ja toimintojen tervehdyttämisestä läpinäkyvästi.
Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL haluaa nostaa laatukeskustelun positiivisesti rakentamisen keskiöön. Teemme yhteistyössä Rakennuslehden kanssa laatuajatteluun herättävää materiaalia kymmenen aukeaman verran tämän vuoden aikana. Viisi ensimmäistä osaa ilmestyi keväällä, ja kampanja saa jatkoa syksyllä. Lisäksi on tekeillä Laatukampanjan koulutuskiertue keväälle 2015.
Vastoin joidenkin alan toimijoiden uskomusta laatuongelma ei tarkoita sitä, että laadukkaita osaajia on liian vähän. Hyväksytään jatkossa vain osaajia, tekijöitä, jotka välittävät. Poistetaan rakentamisen ketjun kaikilta tasoilta ne ketkä eivät osaa hommiaan – ellei meillä ole kykyä opastaa ja kouluttaa osaamattomista osaajia.
Toivon, että jokainen meistä rakentajista astuisi jatkossa laatu-uskovaisten joukkoon. Tervetuloa!
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Eivät tekijät laatua tekemällä lopu”
Totta joka sana,kaikki lähtee asenteesta, yhteistyökyvystä ja avoimuudesta.
Meillä on työmailla TR mittaukset,missä viipyy työaikaisen laadun mittaukset???
Työnaikaisen laadun mittaukseen on olemassa jo laatumittari. Pilotoimme tämän ensiversioita viime talvena ja sen pohjalta lomaketta ja toimintatapaa on jatkokehitetty. Mittari on täysin analoginen TR-mittarin kanssa, joten jos se on tuttu, niin kyllä tämäkin mittaus onnistuu.
Sähköisenä tablettiversiona mittari löytyy esim. Congrid Oy:n palveluna. Lisätietoa mittarista sekä lomakkeet mittauksen suorittamiseen löytyy meidän nettisivuilta: http://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Laatu/Mita-on-rakentamisen-laatu/Laatumittarit-rakennustyomaille/
Toteutus ontuu pahasti, mittarin olemassa olosta ei tunnu rakennusalalla juurikaan olevan tietoa.
Laatumittarissa olisi vielä paljon kehitettävää, mutta toteuttamalla mittauksia saataisiin suunta parempaan sekä kehitettyä järjestelmää .(sisältö, valvontataho jne.)
Tämänkaltainen laadunvarmistus olisi ehdoton tämäajan rakennusteollisuuteen.
”Pohjimmiltaan kyse on asenteesta. Siitä, mitä sallimme ja mitä emme salli. Toivottavasti emme salli virheitä ja osaamattomuutta. Emme itseltä emmekä muilta.”
Tiedän, että ärsytän monia mestareita seuraavalla kommentilla, mutta sanon sen silti, koska se tuli yhden suuren rakennusliikkeen laatutöistä vastaavalta.
– Nollavirheettömyys on rakennusliikkeen tavoitteena vain johtajien puheissa. Käytännössä siihen ei työmaalla pyritä, koska täyden kympin virheettömyys tulisi liian kalliiksi. Työn tekemisiin kuluisi liikaa aikaa ja valvontaa tarvittaisiin enemmän. On halvempaa korjata pikkuvikoja takuutöinä.
Tuo tarkoittaa sitä, että valvonta ulkoistetaan loppukädessä asukkaille. Tosin samalla otetaan se riski, että RYL ei riitä, kun asukkaiden kanssa keskustellaan siitä, mikä on virhe ja mikä normaali rakentamisen laatu. Asukkaat vaativat enemmän kuin RYL, mikä kertoo siitä, että RYL olisi uusittava, koska sen laatutaso ei enää tyydytä maksajia.