Välimalli kehitettiin turvaamaan rakennusalan työllisyyttä tilanteessa, jossa finanssikriisi pysäytti vapaarahoitteisen asuntotuotannon ja alaa uhkasi suurtyöttömyys. Valtio takaa välimallin kohteille kymmenen vuoden korkotukilainan, eikä asunnoissa ole muita rajoituksia kuin korkeintaan kymmenen vuoden vuokrakäyttövelvoite. Vuokran suuruutta ei säännellä. Asunnot voi myydä vapaasti omistusasunnoiksi viimeistään kymmenen vuoden kuluttua. Välimalli nousikin hittituotteeksi, sillä Ara hyväksyi vuosina 2009 ja 2010 vajaan 7 500 välimallin asunnon rakentamisen.
Välimallin asuntolainoille maksetaan korkotukea vain, jos 3,4 prosentin omavastuukorko ylittyy. Tämän rajan ylittävästä korosta maksetaan tukena 75 prosenttia. Yllättäen iso joukko työeläke- ja vakuutusyhtiöiden kohteita on lainoitettu 10 vuoden kertalyhenteisillä lainoilla, joiden korkotaso ylittää jopa yli kahdella prosenttiyksiköllä korkotuen omavastuukoron. Tilanne onkin nurinkurinen: vähävaraisille rakennettaviin vuokra-asuntoihin ei ole tarvittu viime vuosina maksaa korkotukea, mutta hyvätuloisille tehtäviin väliaikaisiin vuokra-asuntoihin maksetaan tuntuvaa tukea.
Tuki koko laina-ajalle
Varma on rakennuttanut omaan omistukseensa neljä välimallin kohdetta yhteensä runsaan 42 miljoonan euron korkotukilainoilla. Lainojen korko on 5 prosenttia, ja ne maksetaan pois kerralla kymmenen vuoden jälkeen, joten korkotukea maksetaan täydelle lainasummalle koko laina-ajalta. Varman lainoja tuetaan kymmenessä vuodessa noin viiden miljoonan euron korkotuella.
Fennia on rakennuttanut itselleen noin 34 miljoonan euron korkotukilainoituksella viisi välimallin kohdetta. Kaikki lainat ovat kertalyhenteisiä kymmenen vuoden lainoja, korkeimmillaan korko on 5,63 prosenttia. Yhteiskunta maksaa kymmenessä vuodessa korkotukea arviolta 5,1 miljoonaa euroa. Tapiolalla on vain yksi välimallin kohde, mutta korkotukilainaa siinä on yli 52 miljoonaa euroa. Kertalyhenteiselle lainalle maksetaan kymmenessä vuodessa korkotukea 5,7 miljoonaa euroa.
Myös Kuntien eläkevakuutuksella on vain yksi välimallin kohde, mutta tukilainaa siinä on runsaat 70 miljoonaa euroa. Lainaa aletaan hieman lyhentää viiden vuoden kuluttua, mutta siitä huolimatta valtio tukee Kevan kohdetta arviolta noin 6,7 miljoonan euron korkotuella. Lähivakuutuksen kolmessa kohteessa on korkotukilainaa noin 17 miljoonaa euroa, joista kertyy valtiolle korkotukimenoja arviolta 1,8 miljoonaa euroa.
Ilmarinen eroaa muista yhtiöistä siinä, että sen lainoittamat kohteet tulevat muiden yritysten omistukseen. Isoin lainoitus, 13,5 miljoonaa euroa, kohdistuu Cityconin kohteeseen. Oulun Rakennusteholla on kaksi kohdetta, samoin Hartelalla. Korkotukea näille rakennuttajille maksetaan kymmenessä vuodessa arviolta 5,4 miljoonaa euroa. Osa lainoista on 10 vuoden kertalyhenteisiä lainoja, osassa lainoja on kaksi lyhennysvapaata vuotta.
Etera on lainoittanut yhden Lujatalon kohteen, mutta 2,3 miljoonan euron lainan korkotukimenot ovat hyvin pienet.
Räätälöity laki vakuutusyhtiöille
Välimallin asuntotuotantoa koskeva laki säädettiin rakennusalan työllisyyden edistämiseksi. Lain mukaan korkotukilaina on kilpailutettava, ellei Ara perustellusta syystä myönnä kilpailutuksesta poikkeusta. Myös lainan koron ja muiden kustannusten on oltava kohtuulliset verrattuna vastaaviin lainoihin.
Aran johtaja Jarmo Lindenin mukaan vakuutusyhtiöt haluttiin mukaan välimallin tuotantoon. Lain perustelujen mukaan rahoituksen kilpailutuksesta voidaan poiketa esimerkiksi silloin, jos vakuutusyhtiö rahoittaa omaan omistukseensa tulevan kohteen.
”Lailla haluttiin saada välimallin tekijöiksi rakennuttajia, jotka toimivat vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla. Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöt ovat tällaisia toimijoita. Silloin oli niin paha finanssikriisi päällä, ettei rakennushankkeisiin tahtonut saada millään rahaa”, Linden sanoo.
Välimallin asuntojen keskivuokra on pääkaupunkisedulla yli 17 euroa neliöltä eivätkä asunnot ole välttämättä pitkään vuokrakäytössä. ”Painotus olikin rakennusalan työllisyyden ja osaamisen ylläpitämisessä ja joka tapauksessa pääkaupunkiseudulle, jossa asuntopula on pahin, tuli vuokra-asuntoja”, Linden sanoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Välimallin korkotuki valui vakuutusyhtiöiden voitoiksi”
Pitkälti kiitos Kuntarahoituksen yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoitus on toiminut koko ajan moitteettomasti myös finanssikriisin vaikeina hetkinä. Tämän todistavat myös viime vuosien mittavat yleishyödyllisen tuotannon määrät.
Rahoituksen kokonaiskustannus on ollut tähän asti enimmilläänkin euriboriin sidotuissa luotoissa alle 3 prosenttia. Melkoisesti saa siis yleinen korkotaso nousta seuraavien vuosien aikana, jotta yli 5 prosentin kiinteä korko osoittautuisi mielekkääksi. Yleisen korkotason pitäisi pikaisesti nousta lähes 10 prosenttiin ja vasta tällöin kiinteät korot tulisivat valtiolle edullisemmiksi.
Kai tässä on kysymys siitä mihin korkoon lainat on sidottu. Kirjoituksesta saa käsityksen, että lainat ovat kiinteäkorkoisia ja kertalyhenteisiä. Kun lainat otettiin oli korkotaso 5 % luokkaa. Kummastuttaa, että vakavaraiset vakuutusyhtiöt voivat näin pumpata nettotukea valtiolta myös matalien korkojen aikana, kun oikeat yleishyödylliset yhteisöt eivät saa mitään nettotukea matalien korkojen aikana (alle 3,4 % korkotaso).
”Korkotason alhaisuudesta johtuen korkotukea ei ole toistaiseksi tarvinnut maksaa”, hehkutti asuntoministeri (kok) Jan Vapaavuori Asuntorahaston asiakaslehdessä 1/2011.
Aran johdossa on kepulainen Hannu Rossilahti ja puheenjohtaja on kokoomuslainen Harri Hiltunen. Vakuutusyhtiöt kiittävät herroja sinisilmäisyydestä tai anteliaisuudesta. Varma(a)n kiitoskirjeet menivät perille jo ennen vaaleja.
Täytyyhän ARAnkin johonkin hassata rahansa niin voidaan sitten korjausavustuksista pihistellä.
Sitä paitsi pääkaupunkiseudun loput tukirahat ja elvytysrahathan menevät lyhentämättöminä Eestin taloudellisen tilanteen korjaamiseen. Saavathan sitten eestiläiset rakennusmiehet ostaa Audinsa ja Bemarinsa verotta kotimaastaan. Me suomalaiset sen sijaan maksamme autoistakin jotain sellaista veroa, jota ei makseta missään muualla maailmassa. Hyvä Suomi!
Tähän hulvattomuuteen kun liitetään vielä se, että välimallin korkotukikohteissa hintataso on ollut ihan jotain muuta kuin normaalissa korkotuykivuokratuotannossa. Eli kyllä välimallista hyötyivät myös rakennusliikkeet ja rutkasti.