Suomen Asumisoikeus käytännössä lopetti asumisoikeustuotannon tekemisen 2000-luvun alussa, sillä sen jälkeen yhtiö on rakennuttanut vain yhden kohteen. Saton kielteinen kanta esti tuotannon, sillä se omisti yhtiön puoliksi VVO:n kanssa. Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen lähteekin innolla kehittämään pitkään laakereillaan levännyttä yritystä.
”Tämä on meille iso juttu. Olemme koko ajan uskoneet asumisoikeustuotantoon. On ollut hankalaa, että suurin toimija on ollut passiivinen eikä se ole kehittänyt tuotantoaan. Asuntosäätiö ryhtyy nyt kehittämään asumisoikeusasumista leveimmillä hartioilla tavoitteenaan tehdä siitä aidosti kolmas asumisen hallintamuoto vuokra- ja omistusasumisen lisäksi”, Kankainen sanoo.
Kankaisen mukaan yhtiössä halutaan laittaa uutta asumisoikeustuotantoa liikkeelle Nyt tehty kauppa avaa uusia mahdollisuuksia niin alueellisesti kuin määrällisesti.
Ara säätelee asumisoikeustuotantoa vertaamalla sitä normaalin vuokratuotannon määrään. Asumisoikeusasuntojen rakentamiseen osoitetaan korkotukilainoitusta enintään saman verran kuin kunnassa toteutetaan normaalia vuokra-asuntotuotantoa. Asuntosäätiössä odotellaankin nyt valtiovallan kannanottoa siihen, edetäänkö tukituotannossa edelleen vuokrakylki edellä vai höllennetäänkö vuokra- ja asumisoikeustuotannon välistä kytköstä.
Ostetuista asunnoista noin puolet sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja loput muun Suomen kasvukeskuksissa tai niiden työssäkäyntialueella.
”Nyt tehdyllä kaupalla selkeytämme toimintaamme. Suuntaamme resurssimme vuokra-asuntokantamme kehittämiseen, niiden ylläpitoon sekä asiakassuhteiden hyvään hoitoon. Suomen Asumisoikeus Oy:n asuntokannan kehittäminen saa uusia mahdollisuuksia Asuntosäätiössä, jonka strategiassa asumisoikeusasuntojen rooli on merkittävä”, Saton toimitusjohtaja Erkka Valkila kertoo.
”VVO keskittyy ydintoimintaansa eli vuokra-asuntojen omistamiseen ja uusien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen. Olemme iloisia, että löysimme asumisoikeusasunnoille hyvämaineisen ja osaavan ostajan. Näin voimme olla luottavaisia, että talot hoidetaan ammattimaisesti ja asukkaista pidetään hyvää huolta jatkossakin”, VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen sanoo.
Kankainen korostaa kaupan strategista merkitystä Asuntosäätiölle eli tilanne on päinvastainen kuin VVO:n ja Saton kohdalla. Nyt asuntosäätiö pystyy tekemään suurta asumisoikeustuotantoa, joskin muutakaan tuotantoa ei unohdeta.
Asuntosäätiö on tullut tunnetuksi muun muassa Espoon Tapiolan ja Kivenlahden kehittäjänä ja rakennuttajana. Nyt se harppaa yhdellä kertaa maan suurimpien asunto-omistajien joukkoon. Asumisoikeusasuntojen lisäksi Asuntosäätiöllä on omistuksessaan noin 1000 vuokra-asuntoa.
Kauppahinta on Asumisen kehittämis- ja rahoituskeskus ARA:n vahvistama ja määräytyy tietyn laskentakaavan mukaan. Yhtiön tasearvo oli vuoden 2013 lopussa noin 1164 miljoonaa euroa. Kauppa ei vaikuta asukkaiden asemaan ja kaikki yhtiön tekemät sopimukset säilyvät entisellään.
Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy ja Suomen Asumisoikeus Oy jatkavat toistaiseksi toimintaansa erillisinä yhtiöinä, mutta Kankaisen mukaan jatkossa mietitään niiden sulautumista ja toiminnan siirtämistä saman katon alle.
Tätä artikkelia on kommentoitu 41 kertaa
41 vastausta artikkeliin “Asuntosäätiö ostaa Suomen Asumisoikeuden”
Seuraavaksi soisi, että asuntoministeri irrottaisi asumisoikeusasuntojen rakentamisen Ara-tuotannon rakentamisvelvoitteista. Tällä hetkellä tukiehdot edellyttävät, että asumisoikeusasuntojen määrä ei saa ylittää vuokra-asuntotuotantoa.
Ara-vuokra ja ara-aso on kytketty siten toisiinsa, että jos konsernissa aso-yhteisölle haluaa valtion tuella rakentaa aso-talon on konsernissa tuotettava myös ara-vuokratalo. Eipä tuota suomeksi paremmin pysty sanomaan.
Joka tapauksessa kytkentä on etenkin pk-seudun tilanteessa turha. Ara-vuokria vapautuisi, jos paremmille palkoille ja pysyvämpään työsuhteeseen päässeet siirtyisivät vuokralta uusiin ara-aso-asuntoihin. Esim. pk-seudulla potentiaalisia siirtyjiä on runsaasti samoin kuin ara-vuokra-asuntojen hakijoita.
Asuntosäätiön tekemä kauppa herättää toiveita. Tällaisia toiveita asuntopolitiikan horisontissa ei ole koettu aikoihin.
Jos kaikki sujuu hyvin, on aihetta nostaa Asuntosäätiö ylistysten ja kiitosten kohteeksi.
Toivottavasti Suomen Asumisoikeus Oy:n siirtyminen Asuntosäätiölle parantaa yleisesti asumisoikeustuotannon edellytyksiä. Saton ja VVO:n vuosia jatkunut penseä suhtautuminen asumisoikeustuotantoon on ollut halutun asumisoikeusasumisen laajentumisen ja kehittymisen suurin jarru.
VVO ja Sato voinevat jatkossa keskittyä täysillä kovahintaisten vuokra-asuntojen tuotantoon ja maksaa entistä suurempia osinkoja omistajilleen. Tänä keväänä Sato maksaa vuokralaisilta vuokrissa kerättyjä osinkoja 30,5 M€ ja VVO 14,8 M€. Molempien yhtiöiden yleishyödylliset perinteet lienevät haalistuneet jo niiden muistoissakin.
Tästä linkistä selviää asukkaiden etujärjestön näkemys
http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165310-antti-rinne-rahasti-14-000-asokotia-asukkaat-nuolevat-nappejaan
Tässä ote kirjoituksesta
” Asukkaiden maksut on kirjattu talojen omistajayhtiöiden omaan pääomaan osakkeenomistajien sijoituksen rinnalle riskipääomaksi. ”
Asumisoikeusmaksuja vastaan omistajalal tulee olla täydet vakuudet eli periaatteessa kaikki asukkaat voi lähteä yhtiöstä ja maksut maksettava muistaakseni 3 kk:n määräajan puitteissa.
Mitenkähän tämä asukkaiden yhdistys olisi tuon vakuuden järjestänyt ja miten tällä tavoin suojattua asumisoikeusmaksua edes voi kutsua riskisijoitukseksi.
Tässä kun ei ole kyse mistään osakeyhtiön omistuksesta vaan asumisoikeusmaksusta, ei pidä rinnastaa vääriä asioita keskenään.
Kuinka suurella mandaatilla ko edustaja puhuu. Eli mikä etujärjestö ja kuinka monta jäsentä.
Onko tämä erään viimeaikaisen kansanäänestykseen verrattava ”demokratiaedustus”?
Pakkohan järjestöllä on kokoa olla kerran vakavissaan puhuvat yhtiön ostamisesta.
Ensin kauppasumma 1 miljoona euroa ja tätähän ei pankista saa ilman vakuuksia, 200 euron jäsenmaksulla tarkoittaa jäseniä 5000 kpl.
Eikä tässä vielä kaikki jostakin pitäisi sitten löytyä vakuudet kaikkien asomaksujen takaisinmaksulle.
Olisiko jo aika ymmärtää ettei asumisoikeudesta saa omaa ja sillä ei päässe tekemään asukas rahaa vaikka kui kirjoittelisi. Asuntosäätiö hyvä taho meille asukkaille.
Omapahan tässä ei kaivata, mutta kun on jo maksanut vastikkeina 18 vuodessa asunnon hinnan, ei huvittaisi maksella korkeampia vastikkeita kuin naapurin Ara-vuokrataloissa.
Jos yhtään lohduttaa sinua ei ole vedätetty ASO sopimuksessa. Edelllyttää tietysti että asut Helsingissä, ARA kohteen asukkalle maksetaan VATT:n tutkimuksen mukaan piilotukea 35 % vuokrasta kaupungin alihintaisena tontinvuokrana. Tuon lisäksi tietysi sinun ASO maksua vastaava omarahoitusosuus on tullut kaupungin yhtiön kassasta korottomana, eli se ei vaikuta vuokriin kuten yksityisillä ARA yhtiöillä yleensä on.
Ymmärsin tuon VATTin selvityksen mukaisen tontinvuokra-alennuksen koskevan kaupungin vuokra-asuntoja, ei muita ARA-rahoitteisia asuntoja. Enkä ymmärtänyt lopusta mitään, omarahoitusosuus on pankista nostamallani velalla maksettu, ja juuri sen takia voisi olettaa ASO-vastikkeiden olevan halvempia kuin esim vastaavan VVO:n vuokra-asunnon.
Ymmärsit väärin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ja Helsingin kaupungin neuvottelemat kattohinnat koskevat kaikkea yleishyödyllistä asuntotuotantoa.
Subventoituja tontteja saavat Helsingin kaupungin asunnot Oy Heka, Asuntosäätiö, Y-säätiö, YH, Avain, Nuorisoasuntoliitto etc, ARAn sivuilla yleishyödyllisiä yhteisöjä on satoja ja niistä Helsingissä kymmenittäin.
VATTin purskauksia näillä alueilla ei ymmärrä moni muukaan.
VATT arvostelee tuen kohdistamisessa olevaa heikkoutta yksinkertaistetun esimerkin kautta.
Kerrran huoneiston saatuaan asunnosta ei tarvitse muuttaa pois vaikka omat tulot kasvaisivatkin. Selkeämpää olisi ottaa kaikki subventio pois ja antaa nille jotka sitä tarvitsevat.
Vuosittain kaupungin budjetin yhteydessä voisi sitten käydä keskustelua leikataanko tästä asumiseen kohdistettavasta tuesta vai kouluavustajien palkoista.
Suuruusluokka on merkittävä esim Kalasatamassa vapaarahoitteiset kaupungin tottien hinnat nousee yli 1200 euroon asuntoneliölle. Hitaksiin ja ARA tuotantoon menevien tonttien vuokrat määräytynevät ainakin 500 euron alennuksella.
Eli 75 m2:n asunnon tontissa alennus 37500. 4 % tontin vuokralla pääoman arvosta tarkoittaa vuositasolla 1500 euroa eli reilu satanen kuukaudessa tulee tukea.
Tuon satasen/kk käytöstä on kyse jos kaikki asukkaat eivät tukea aidosti tarvitse on se muista yhteiskunnan palveluista pois.
Kaupunkien yhteisöjen ja yleishyödyllisten yhteisöjen vuokralaisten tuloista on tehty useita tutkimuksia. Uusimmat raportit löytyvät netistä. Ara-vuokra-asunnoissa asuu muuta väestöä pienituloisempia ihmisiä.
Ara-vuokrataloilla on heikko status ja niiden asukkaisiin on lyöty huono-osaisten stigma. Jos jonkun vuokralaisen säännölliset tulot nousevat ja tulee varmuus tulotason jatkuvuudesta, hän lähtee oitis pankkiin, ottaa asuntolainan ja ostaa asunnon.
Näillä leveysasteilla on populistista rinnastaa kouluavustajien palkkaaminen ja valtion ja kunnan tuki asuntotuotannolle. Kouluavustajilla on niin huonot palkat, ettei niillä osteta asuntoa. Ara-asunnoissa asuu kouluavustajia, määräaikaisia opettajia, pilkkapalkalla työskenteleviä, työttömiä ja sairaseläkeläisiä.
Ara-asunnot ja asuminen ei ole palveluista pois. Ara-asunnoilla on vahva elinkeino- ja työllisyyspoliittinen vaikutus. Nimenomaan palveluvaltaisilla matalapalkka-aloilla työskentelevät kykenevät asumaan niiden ansiosta.
Jos Suomessa asunnottomuuden ja asumiseen menevien kulujen annetaan ryöpsähtää vielä nykyistä suuremmiksi, tulee ongelmien hoitamisesta niin iso kulu, ettei yhteiskunnalla ole varaa tuottaa palveluja.
Tässä linkki, josta näkyy hintasuositukset valtion tuella tuotettaville asunnoille:
http://www.hsy.fi/seututieto/kaupunki/tonttihinnat/Sivut/Hintasuositus2014.aspx
HEKA:lla on 43 000 asuntoa ja toinen mokoma Helsingissä lienee yleishyödyllisillä käsittäen tavalliset ja vanhuksille, vammaisille, päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, opiskelijoille ym. rakennetut ara-vuokra-asunnot. Mielenkiintoinen tilanne syntyisi, kun niiltä kaikilta otettaisiin tuotantotuet pois ja tuki suunnattaisiin kulutukseen eli asumis- ja toimeentulotukiin.
Omakustannusperusteisten vuokrien ansiosta kaikki pienituloiset asukkaat eivät tarvitse sosiaalitukia tai tarvitsevat niitä vain työttömyysjaksojen aikana. Muistetaan, että kahdessa alimmassa tulodesiilissä asumiskulut voivat olla 50 % asuntokunnan kaikista tuloista.
Jos siis ekonomistien ideologia voittaisi ja valtion tukijärjestelmä romutettaisiin ja vuokrat nostettaisiin markkinatasoon, niin vuokralaisten tulotason alituista selvittämistä sekä tukien laskemista ja maksamista ym. varten tarvittaisiin runsaasti riittävän hyvin palkattuja työntekijöitä ja runsaasti rahaa tukiin vuokra-asuntojen omistajille siirrettäväksi.
Voisihan markkinatalouteen siirtymisen aloittaa hitas asunnoista
Kaikissa markkinatalousmaissa on jonkunlaista sosiaalista vuokra-asumista. Meidän järjestelmää käyvät ulkomaalaiset ihastelemassa. Esimerkiksi Ranskassa ja Britein saarilla on slummeja, joita meillä ei ole muualla kuin köyhiä halveksivien mielikuvituksessa.
Hitas-järjestelmä taas on ihan eri juttu ja Helsingin kaupungin oma omituisuus. Jos hesalaiset haluavat hitaksen romuttaa, niin sen kun äänestävät valtuustoon niin paljon hitaksen vastustajia, että hitas siirtyy historian lehdille.
Valtion organisaatio Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA yhdessä Helsingin kaupungin kanssa päättää Helsingin kaupungin omistamien vuokratonttien vuokrien ja toisaalta rakennuttajien omistuksessa olevien omistustonttien sellaiset enimmäishinnat, jotka ARA hyväksyy silloin, kun on kyseessä valtion tuki eli tontille on tarkoitus rakentaa valtion korkotuella ara-vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistustalo.
Edellä mainittu hinnasto tarkistetaan vuosittain ja se on kaupungin internetsivuilla. Kyse ei siis ole mistään ”piilotuesta” vaan avoimesta hinnoitteluehdosta, joka kuuluu ARA:n toimenkuvaan tukipäätösten tekijänä.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on tutkijoittensa voimin pyrkinyt mollaamaan valtion tukijärjestelmää. On vaikea ymmärtää, mistä mollaus kumpuaa, kun esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on 2000-luvun puolella ainakin kahdessa tarkastusraportissa pitänyt tukijärjestelmää toimivana, tehokkaana ja valtiolle lähes riskittömänä sekä yhteiskunnalle tuloksellisena.
Sitä paitsi VATTin ekonomistit eivät ole vaivautuneet edes perehtymään tukijärjestelmään. Sitä voisi verrata vaikka siihen, jos minä ryhtyisin mollaamaan peruskoulua mutu-tuntumalta, kun en ole peruskoulujärjestelmään perehtynyt millään tavoin. Olen usein tuntenut suurta myötähäpeää VATTin tiettyjä tutkijoita kuunnellessani.
Miksi kauppahinta salattiin?
Onko kauppahinta kenties suurempi kuin, mitä VVO ja SATO ovat itse kohteeseen sijoittaneet?
Asokotien perimmäinen tarkoitus oli vesittää koko järjestelmä ja muuttaa asumisoikeuskohteet aivan samanlaiseksi, kuin kaikki vuokrakohteet.
Aso-asukkailla piti lähtökohtaisesti olla vuokra-asukkaita paremmat mahdollisuudet tiedonsaantiin ja kustannuksiin vaikuttamiseen.
Asokodit nakersi järjestelmää lakkauttamalla talohallitukset, salaamalla perusvastikkeen muodostumisen, salaamalla rahansiirrot emoyhtiöön.
Toivottavasti Jukka Kilpi jaksaa viedä asian loppuun. VVO:n ja SATO:n tulee palauttaa kuppaamansa rahat takaisin.
Tietääkö kukaan millä hinnalla Asuntösäätiö osti Asokodit?
Kauppahintaa ei ole kerrottu Asokotien, eikä Asuntosäätiön julkaisemissa tiedotteissa. Kauppahinnan pitäisi kaiken järjen mukaan olla julkista tietoa.
Aso-asukkaana kiinnostaisi tietää, pitääkö asukkaiden maksaa tuo kauppasumma perusvastikkeissaan.
Asokoteja perustettaessa asukkaat sijoittivat asomaksut yhtiöön, Asokodit sijoitti n. miljoonan ja loput katettiin lainalla.
Jos kauppasumma ylittää tuon miljoonan, niin asia pitäisi tutkia juridisesti tarkemmin.
Otapa nyt huomioon, että Asokotien asuntoja on paljon myös vuokralla. Silloin asukas ei ole sijoittanut sinne yhtään mitään vaan sen 15% hankinta-arvosta on sijoittanut omistaja. Kysymys itse asiassa niiltä osin kuuluu, että onko sen sijoituksen tehnyt Asokodit itse vai onko sen tehnyt Asokotien omistajat SATO ja VVO.
Asumisoikeuslakien mukaan asunnot eivät voi olla vuokralla. Mikäli näin on laajemmassa mittakaavassa, niin aso-lakia on rikottu tietoisesti.
Eikö muka? ARA:n tilastojen mukaan esim. Oulussa on kaikista ASO-asunnoista vuokralla 27%. Asokodeilla tuo prosentti on n. 50%. Revi siitä!
Terve!
Aso-asuntojen vuokraamisesta on määrätty Aso-laissa.
Tuo pykälässä 45 mainittu toissijaisuus on mielenkiintoinen asia. Jos halukkaita aso-asukkaaksi tulijoita on, niin vuokralaisia ei kaiken järjen mukaan voisi olla. Jos vuokralaisia on pysyvästi ja suhteellisesti paljon, niin lakia ei noudateta. Vuokraamiseen pitäisi olla jokin perusteltu syy, eikä se saisi olla pysyvää.
Tällaiset tapaukset pitäisi riitauttaa ja viedä tuomioistuimeen.
45 §
Asumisoikeustalon asuinhuoneistojen käyttö
Asumisoikeustalon asuinhuoneistoja on ensisijaisesti käytettävä asumisoikeuden haltijoiden asuntoina. Toissijaisesti asuinhuoneistoja voidaan käyttää vuokralaisten asuntoina. (21.12.2010/1256)
Kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan käyttää asuinhuoneistoa muuhun kuin asuintarkoitukseen, kun lupa koskee vähäistä osaa talon kaikista asuinhuoneistoista. Kunnan on ennen käyttötarkoituksen muutosta ilmoitettava luvasta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle, joka voi määrätä maksettavaksi takaisin luvassa tarkoitettua huoneistoa vastaavan osan valtion asuntolainasta tai aravalainasta taikka määrätä valtion vapautettavaksi huoneistoa koskevasta valtiontakauksesta aravalainojen takaisinmaksamiseksi annetussa laissa (868/2008) tarkoitetusta valtiontakauksesta. Lainaa ei voida määrätä maksettavaksi takaisin tai valtion takausvastuuta päätettäväksi, jos asuintiloja muutetaan asukkaiden yhteistiloiksi tai muuhun asukkaiden asumisolosuhteita parantavaan käyttöön. (19.12.2008/870)
Siltä ajalta, jona asuntoa käytetään vastoin 1 ja 2 momentin säännöksiä, asumisoikeustalon omistaja on velvollinen suorittamaan valtiolle puoli prosenttia kultakin kalenterikuukaudelta asunnon osalle huoneistoalojen suhteessa laskettavasta talon tai taloryhmän hankinta-arvosta. Jos mainittua määrää ei vapaaehtoisesti suoriteta, asiasta päättää kunnan vaatimuksesta lääninoikeus. Valtiolle suoritettavaa määrää voidaan alentaa, jos se muuten muodostuisi kohtuuttomaksi. (17.12.1993/1195)
Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, ei koske 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua asumisoikeustaloa. (12.1.2007/22)
Luepas tarkemmin tuo laki. Kunnan erityinen lupa tarvitaan jos ASUINHUONEISTOA KÄYTETÄÄN MUUHUN KUIN ASUINTARKOITUKSEEN ja se voidaan myöntää silloin kun lupa koskee vähäistä osaa talon kaikista asuinhuoneistosta. Kun asunto on vuokra-asunto, se on myös silloin asuinkäytössä. Eli lakia ei ole rikottu. Laissa ei ole estetty panemasta vaikka kaikkia asuntoja vuokralle. Ei omistaja niitä huvikseen vuokralle laita vaan pakon edessä jos asumisoikeushakijoita ei ole. Jos omistaja haluaa rakentaa vuokra-asuntoja, on se monta kertaa edullisempaa vuokratalolainalla, koska omarahoitusosuus voi olla jopa 1/3 siitä mitä on asumisoikeustalossa. Lainojen koron teoreettinen omavastuukin on asumisoikeustalossa 3,5% kun se vuokratalossa on vain 1%. Omistajan kannalta ei siis ole mitään järkeä panna asumisoikeusasuntoja vuokralle jos vain suinkin asumisoikeusasukkaita löytyy. Kaikkien asumisoikeusasukkaiden kannalta on silti vain hyvä, että asuntoja ei lain mukaan ole pakko jättää tyhjäksi jos asumisoikeusasukkaita ei löydy. Jos asunnot jäisivät tyhjäksi koko asumisoikeusyhtiön talous kärsisi ja samalla siitä kärsisivät asumisoikeusasukkaat kohonneina vastikkeina. Eli lopulta se, että talo on täysi asukkaista on kaikkien etu.
Asojonossa on tuhansia hakijoita.
Asoasuntojen vuokraaminen, varsinkaan samalla hinnalla, kuin Asomaksun maksanut asukas asunnostaan vastikkeina maksaa, on suorastaan törkeää.
Eihän niitä samalla hinnalla vuokratakaan kuin mitä on Aso-asukkaat maksavat vastiketta. Kyllä vuokra on korkeampi luokkaa 20-25%. Asojonossa voi olla tuhansia hakijoita. Silti ketään ei voi pakottaa ottamaan joltain alueelta jotain tiettyä asuntoa. Asunto saattaa olla tyhjänä kuukausia. Silloin on kaikkien kannalta parempi, että se laitetaan vuokralle.
Valtion tuotantotuella tuotetuissa asumisoikeus- ja osaomistustaloissa voi olla asuntoja, joihin ei löydy asumisoikeuden lunastajaa tai osaomistukseen sitoutujaa. Sellaiset asunnot saa laittaa vuokralle.
Omistaja saa periä asumisoikeusasunnossa asuvalta vuokralaiselta asumisoikeusvastiketta korkeamman vuokran, senhän sanoo jo järki. Myös ulkomaille tai toiselle paikkakunnalle määräajaksi muuttava asumisoikeuden haltija saa laittaa asuntonsa luvan jälkeen vuokralle, senkin sanoo jo järki.
Kauppahinta on Asumisen rahoitus- ja kehittämissäätiö ARA:n hyväksymä. Hyväksymismenettelystä on säädetty laissa. Se ei siis ole markkinahinta. Suomen Asumisoikeus Oy:n entiset omistaja VVO ja SATO-konsernit ovat saaneet omansa pois, mutta ei markkinaperusteista voittoa.
Ihmiset voisivat rauhoittua. Se joku Kilpi on joissakin asioissa oikeassa, mutta siinä, että asunnot olisi pitänyt myydä asumisoikeuksien haltijoille eli asukkaille ei ole järjen hiventäkään.
Olen tutkinut kaikki kohteemme hoitovastikkeista ja perusvastikkeista talotoimikunnalle jaetut budjetit, jälkilaskelmat, ja muut taloustiedot. Mistään papereista ei selviä paljonko kohteemme (Asokodit) asunnoista on maksettu vuokraa. Tiedän, että osa asunnoista on ollut vuokralla, mutta tulot eivät näy missään papereissa. Sen sijaan perusvastikkeen kertymä on budjetoitua pienempi. Isännöitsijä ei ole vastannut asiaan mitään. Jotenkin vaikuttaa, että vuokrat menevätkin johonkin muuhun pottiin. Vuokratuottojen pitäisi näkyä vastikkeenmäärityksessä.
Aso-asukas: >Mistään papereista ei selviä paljonko kohteemme (Asokodit) asunnoista on maksettu
On erotettava kaksi asiaa:
1) asumisoikeuden haltija saa tietyin ehdoin laittaa hallitsemansa asunnon vuokralle. Hän maksaa asoyhtiölle vastikkeen kuten osakkeenomistaja, mutta hänen saamansa vuokra ei tietenkään näy yhtiön kirjanpidossa.
2) asumisoikeustalon omistaja, silloin kun asumisoikeutta ei kukaan halua, saa laittaa huoneiston vuokralle. Silloin vastike+vuokran pitäisi tulla yhtiön kirjanpitoon. Siis pitäisi.
HE 120/2010 mainitsee: ”Myös tyhjien asuntojen saamatta jääneistä käyttövastikkeista aiheutunut alijäämä sekä vuokralla olevista asunnoista saadut tulot voitaisiin tasata.”
Edellä oleva osoittaa sen, että vuokratulo kuuluu kirjanpitoon ja sillä voidaan tasata tyhjinä olevien aso-asuntojen saamatta jääneitä vastikkeita.
Yrittäisin hakea apua juristilta juristille asiakirjat esittäen. Asialle voi löytyä joku järjellinen selitys tai sitten ei.
Lakia tuntematta luulisin että tyhjien asuntojen kulut maksaa aso yhtiö. Omakustannusperiaatteen mukaisesti nämäkin eurot kerätään asukkailta vastikkeina tai vuokrina.
Eli tyhjänä pidettävien asuntojen kulut nostaisivat kaikkien vastikkeita, ei rahaa tule yhtiöön mistään ulkoa.
Asolain mukaan luovutushinta ei saa olla ”säädettyä, sallittua” hintaa korkeampi. Miten tuo säädetty hinta on tässä kaupassa määritetty?
50 §
Luovutushinnan mitättömyys
Milloin luovutus on tapahtunut tämän luvun mukaisesti kunnalle tai kunnan hyväksymälle luovutuksensaajalle, mutta säädettyä luovutushintaa korkeammasta hinnasta, hintaa koskeva sopimusehto on mitätön siltä osin kuin sovittu hinta ylittää sallitun luovutushinnan.
Vaikka olenkin sivullinen, säädettyyn luovutushintaan saa laskea omistajan omat panostukset + hyväksyttävät lainat. Jos/kun lainat siirtyvät, on lunastushinta = omistajan panostukset. Ja kuten aikaisemmin sanoin se tärkeä kysymys on, että onko vuokralla olevien asuntojen omarahoituksen antanut Suomen Asumisoikeus Oy vai SATO ja VVO? Jos vuokralla olevien asuntojen omarahoituksen (15% hankinta-arvosta) on antanut VVO ja SATO, saa sen laskea niiltä osin luovutushintaan. Muutoin ei. Tämän pitäisi olla selvää tekstiä.
Periaatteessa olisi mukava, jos 90% aso-asunnoista vuokrattaisiin kovaan hintaa.. Näillä vuokratuotoilla voitaisiin saada meidän asomaksun maksaneiden vastikkeet nollattua.
Kannatan ajatusta lämpimästi. Pieni epäilys jää kuitenkin: onkohan se laillista? kenenköhän taskuun ne voitot menisivät?
Onkohan joku jo keksinyt tuon rahasammon Asokodeissa ja muissa aso-yhtiöissä? Mihinköhän ne tuotot on käytetty?
Asokotien uusi isäntä piti ensimmäisen asukaskokouksen tänään. Sama laulu toistui, kuten aiempinakin vuosina:
– varsinainen isännöitsijä on estynyt, mutta koetan vastata kysymyksiin
– en nyt oikein osaa vastata, mitä nuo perusvastikkeen määritykseen kirjatut erät ovat
– koko yhtiön perusvatike perusvastikelaskelmassa on kohta Muut erät 30 milj EUR, en osaa sanoa mikä se on…
Miten asukasdemokratia voi vieläkään toteutua?
Suomen Asumisoikeus Oy:n koko osakekannan luovutushinta oli 1 829 263 euroa.
Suomen Asumisoikeus Oy omisti 13 914 asumisoikeusasuntoa Suomessa 32 eri paikkakunnalla.
Ei tuossa ole mitään pahaa, jos ja kun – niin kuin uskon- se on se summa (inflaatiotarkistuksineen), jonka Suomen Asumisoikeus Oy on yhtiöön sijoittanut. Usein kapungeissa kaavoitus vaatii ns.kivijalkakerrokseen toimisto- ja liiketiloja, joita ARA ei rahoita. Jos tämä on osa/osuus niitä, niin no problem.
Hallituksen toimintakertomus 1.1. – 31.12.2012:
Yhtiön talous
Konsernin liikevaihto vuodelta 2012 oli 129 M€
(124 M€) ja taseen loppusumma 31.12.2012 oli
1 176 M€ (1 186 M€). Käyttövastiketta on kerätty
toimintavuoden aikana 119,8 M€ (115,3 M€). Korjaustoimintaan
käytettiin 23,8 M€ (16,5 M€).
Suomen Asumisoikeus Oy:n tilikauden voitto oli
921 360,37 € (227 710,32 €). Suomen Asumisoikeus
-konsernin tilikauden voitto oli 11,3 M€ (19,5 M€).
Tuo oli siis tulos vain vuodelta 2012. Mitä yhtiön rahavaroille tapahtui kaupan yhteydessä?
Vuotuisia liikevoittoja ei ole rahastoitu, vaan voittovarat on ilmeisesti jaettu Sato:lle ja VVO:lle. Rahastot eivät ole kasvaneet, lainamäärä on kasvanut, vaikka voittoa on tehty 43-50 m€ noiden 3 vuoden aikana.
Asokodeilta jäi silti rahaa rahastoihin suuria summia.
Siirtyivätkö rahat uuden omistajan hallintaan?
TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT, SUOMEN ASUMISOIKEUS OY, KONSERNI:
12/31/2013 / 12/31/2012 / 12/31/2011
Asukkaita n. 40 000 / n. 40 000 / n. 40 000
Asuntoja 13 914 / 13 914 / 13 856
Asuinp-ala 967 059 / 967 059 / 963 226
kiinteistöjä 610 / 610 / 609
Tase m€ 1 164 / 1 176 / 1 186
Liikevaihto m€ 132 / 129 / 124
Liikevoitto m€ 50 / 43 / 47
oma pääoma m€
291 / 266 / 256
josta asumisoikeusrahastoa
168 / 170 / 171
Lainakanta m€
814 / 850 / 874
Liikevoitto-% liikevaihdosta
37,6 / 33,6 / 38,3
oman pääoman tuotto-%
9,9 / 5,6 / 9,4
omavaraisuusaste-%
25,1 / 22,6 / 21,6
Sijoitetun pääoman tuotto-% (Roi)
4,7 / 4,0 / 4,3
”Lainakanta m€
814 / 850 / 874 ”
Eikös tuon mukaan lainakanta ole vähentynyt 60 miljoonaa ?