Johanssonin mukaan tällä hetkellä ratkaisevaa koko alan kannalta on, mitä suuret rakennusliikkeet tekevät. Jos niissä uskotaan, että oma kilpailukyky on niin hyvä, että volyymit voitaisiin pitää samoina kuin aiempina vuosina, ollaan pulassa. ”Toisaalta nyt monet isot yritykset ovat pörssiyrityksiä, joissa tappiota ei todennäköisesti suvaita.”
”Pienemmilläkin volyymeilla on selvitty hyvin, pitää vain kaivaa vuoden 2006 propuskat esiin. Niistä nähdään, miten on toimittu yli 15 prosenttia pienemmällä liikevaihdolla. Ei pidä tuhota koko rakentamisen ketjua parin huonon vuoden takia. Firmojen surkuttelu johtuu nyt voiton pienenemisestä eikä suurista ongelmista”, Johansson sanoo.
Johansson on toiminut Hartelan toimitusjohtajana 23 vuotta. Hän tuli taloon koko toimialan kannalta katastrofaalisen tilanteen keskelle vuosina 1985-1986. Silloin asuntokauppa pysähtyi hetkellisesti kuin seinään. Rakennusalan tämänhetkinen yrityskenttä syntyi pitkälti noiden vuosien aikana. Isot toimijat ostivat kymmeniä rakennusalan yrityksiä lyhyessä ajassa. Hartela pysyi pystyssä, niin kuin 1990-luvun suuren lamankin ajan.
Hartelan liikevaihto kasvaa vielä tänä vuonna jonkin verran. Vuoden 2007 liikevaihto oli 323 miljoonaa euroa, liikevoittoprosentti oli 6,6. Tänä vuonna Johansson arvelee liikevaihdon olevan noin 370 miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti pienenee muun alan mukana. ”Mitään lopullista kummastakaan ei voi sanoa ennen joulukuun viimeistä päivää.”
Hartela on ollut viime vuosina yksi kannattavimmista isoista rakennuskonserneista. Vuonna 2007 Hartela oli isoista kolmannella sijalla, kun YIT:n liiketulosprosentti oli 9,1 ja NCC Suomen liiketulosprosentti 7,7.
Johanssonin mukaan ensi kevät menee ”harakoille”, eikä syksystä 2009 osaa sanoa mitään. ”Korkotason lasku on kyllä uusi, yllättävä elementti, joka vaikuttaa rakennusalaan.” Sen Johansson tietää, että lomautuksilta ei vältytä ensi vuonna. Hartelassa aiotaan kuitenkin tehdä ensi talvena töitä mieluummin pienellä ylikapasiteetilla kuin vähentää liian nopeasti työvoimaa.
Hartelan selviytymisoppi
Johansson pystyy listaamaan muutamia syitä, miksi Hartela on selvinnyt huonoista vuosista. ”Ensimmäinen on omistus. Omistajamme ovat jättäneet yritykseen merkittäviä pääomia, osinkoa on jaettu maltillisesti. Omavaraisuusasteemme on korkea, noin 45 prosenttia. Edes laman aikana se ei painunut alle 40 prosentin.”
Vakavaraisuudesta oli 1990-luvun alussa sellainen hyöty, että myymättömien asuntojen varantoa ei tarvinnut myydä tappiolla. Hartela pystyi pitämään asuntoja kolme vuotta, jonka jälkeen tilanne asuntomarkkinoilla parani. ”Asuntojen pitäminen ei silti ollut välttämättä järkevää, sillä huonot ajat kestivät pidempään kuin oli kuviteltu”, Johansson myöntää.
Vuoden 2007 Rakennuslehden suurimpien rakennusliikkeiden listalla yhtiöiden omavaraisuusasteet näyttävät hyviltä. Suurimmillakin rakentajilla se oli reilusti yli 30 prosenttia. Tänä vuonna yritysten velkaantuminen on noussut jonkin verran. Omia pääomia lienee silti vielä kohtuullisesti.
Hyvänä suhdannetasaajana on Hartelan iso talotekniikkaurakointi-sektori. Rakennuslehden Suurimmat-listauksessa se on kuudenneksi suurin Suomessa. Talotekniikka työllistää konsernissa yli 300 henkilöä, ja sen liikevaihto on tänä vuonna noin 60 miljoonaa euroa. ”Talotekniikalla on mennyt selvästi paremmin kuin muulla rakentamisella.”
Viimeisenä Johansson mainitsee Hartelan strategian keskittymisestä kasvukeskuksiin. ”Me emme toimi koko Suomen alueella, joten hiljenemisestä ei tule meille ehkä niin paljon vahinkoa.”
Lue lisää Johanssonin ajatuksista tämän viikon Rakennuslehdestä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Johansson: Rakentamisen volyymin sopeuttaminen on hyväksyttävä”