Jatkokoulutusrahaston avulla Rakennusteollisuus RT haluaa edistää rakennusalan teknologista ja liiketaloudellista osaamista ja niiden käyttöä alan yrityksissä. Osaamisen merkitys kasvaa koko ajan rakentamisen toimintaympäristön muuttuessa nopeaan tahtiin: ilmastonmuutoksen, tuottavuuden, kansainvälisen kilpailukyvyn sekä asiakkaiden asettamiin haasteisiin on kyettävä vastaamaan ennakoivalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla.
Liisa Ahosen väitökirjassa ”Yhteistyöriskien hallinta projektinjohtohankkeessa” selvitetään tilaajan, toteuttajan ja suunnittelijan välisen yhteistyön riskit ja mahdollisuudet projektinjohtohankkeissa sekä kehitetään käytäntöjä ja menetelmiä yhteistyön parantamiseksi.
Mohammed Hamdy Hassanin tutkimuksessa ”Combining Simulation and Optimisation for Optimal Building Envelopes and HVAC Systems” kehitetään laskennallisia simulointi- ja optimointityökaluja erilaisten energiaratkaisujen ja niihin liittyvien lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien kehittämisen ja suunnittelun avuksi.
Jukka Heinosen ”Modeling carbon footprint of communities for estimating the opportunities for low-carbon residential developments” -tutkimuksessa rakennetaan panos-tuotos-pohjaista hiilidioksidipäästöjen elinkaarimallinnustyökalua aluekehitystoimintaa varten. Tavoitteena on luoda panos-tuotos-mallista työkalu, jolla voidaan nopeasti, tehokkaasti ja luotettavasti mallintaa aluerakentamisen ja aluekehitystoiminnan vaikutuksia alueen hiilitaseeseen.
Anssi Koskenvesan väitöksen ”Rakennustyön tuottavuuteen vaikuttavien tekijöiden johtaminen” tavoitteena on luoda tuotannonohjaukseen toimintamalli, joka vastaa 2010-luvun haasteisiin perustuen rakennustyön tuottavuuteen ja tehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen.
Lauri Palojärven väitöksen ”Managing risks in the international growth business of Finnish construction contractors and building product suppliers” tavoitteena on löytää ja kehittää aikaisempaa parempia menetelmiä rakennusteollisuuden tärkeimpien kansainvälistymisriskien hallitsemiseksi sekä liiketoiminta- että hanketasolla.
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “RT jakoi vuoden 2009 apurahat”
Kiva, että nuoria, vähävaraisia tieteen tekijöitä tuetaan. Ikinuori Partekin ja Finnforestin eläkeläinen Lauri Palojärvi näyttää mallia suurille ikäluokille, mitä tehdä eläkepäivillä, jos ei koko päivää jaksa golfata. Yleensä muistelmakirjaa ei kuitenkaan kutsuta väitöskirjaksi.
Kuuleman mukaan muistelmakirja on vasta tulossa – ”sitten aikanaan eläkkeellä.” Väitöskirjahan googlen mukaan on näköjään juuri valmistunut – ilman eläkettä.
Näitä muistelmiin ja käänteisiin utopioihin peustuvia ”väitöskirjoja” kannattaisi tehdä enemmän. ”Miten minä olisin sen tehnyt, jos minulla olisi kaikki se tieto ja ymmärrys kuin nyt”, volsi olla aika monen väitöksen aihe.
Tässä aiheita:
C. Taxell: Näin kansainvälistiin suomalaisen rakennustuoteollisuuden ja nostin Partekin Irlannin johtavaksi rakennusmateriaalien valmistajaksi.
G. Enrooth: Lohjan tie USA:n johtavaksi eristevalmistajaksi.
P. Naulapää: Hakan tie Pohjoismaiden ja Venäjän johtavaksi rakennusliikkeeksi. Rinnakkaistyönä E. Rantalan: Näin pelastin punapääoman ja kaappasin KOP:n ja SYP:n.
H. Hintikka: Polarin tie Euroopan ja Amerikan johtavaksi kiinteistönkehittäjäksi. Alaotsikkona: Miksi ostin YIT:n ja Lemminkäisen.
J. Heikkilä: Viatekin tie Pohjoismaiden johtavaksi yhdyskuntasuunnittelun toimistoksi.
L. Palojärven jatkotyö: Näin Finnforest teki puurakentamisen kehitysmaasta Suomesta Euroopan johtavan puurakentamismaan.
M. Markkola: Miksi ostin NCC:n.
R. Taivalkoski: Mitä olisin jättännyt ostamatta.
Ihan mielenkiintoisia kysymyksiä. – Mutta miten ne liittyvät riskienhallintaan ja case research´iin? Voisiko niitä tutkia Tekes-rahoituksella jos löytäisi sopivan tutkimuskysymyksen??
No nyt sen pahuksen Palojärven valmistunut väitöskirja sai vielä Vilamon rahastonkin palkinnon! Mutta ei Vilamon palkinnoista Rakennusehti mitään hiisku – ehkeivät ne palkitut ole niin hyviä että mainita kannattaisi , vaikka RT:n palkittujen ”väitösaikomusten” lista julkaistaankin?
Olemme kyllä Rakennuslehdessä noteeranneet myös Oskari Vilamon rahaston myöntämät palkinnot. Ohessa on linkki kuluvan vuoden palkinnoista kertovaan uutiseen:
https://www.rakennuslehti.fi/uutiset/uutiset/23281.html
Kyseisessä uutisessa mainitaan myös Lauri Palojärven saama palkinto. Uutisen alapuolelta löytyvät vielä linkit Vilamon rahaston edellistenkin vuosien palkituista kertoviin uutisiin.
Menee ehkä hieman aiheen vierestä, mutta aika halvaksi Lemminkäiselle tuli tuo entisen johtajansa väitöskirjan palkitseminen. 3500 euron palkkiota voi verrata siihen, että kun johtajalle hankitaan rakennusneuvoksen arvo, niin hinta on 16 000 euroa. Insinöörineuvokseksi pääsisi 24 000 eurolla. Tutkimus- ja kehityspuolta ei kannata vetää rakennusliikkeessä, sillä professori-titteli on vain 12 000 euron arvoinen. Kaikkein kalleimmaksi tulee, jos konsernijohtaja haluaa vuorineuvoksen arvon. Se maksaa yritykselle 48 000 euroa. Mikään näistä ei toki synny ilman työtä ja ansioita. Eli akateemisilla ansioilla on oma arvonsa, ja työansioilla omansa. Onnittelut kuitenkin Palojärven ohella Tekmannin Antero Huhdalle jonka työura arvostettiin rakennusneuvoksen tittelin arvoiseksi. Timo Kohtamäki puolestaan voi jäädä odottelemaan vuorineuvoksen titteliä, joka yleensä on tullut kuin manulle illallinen Rakennusteollisuuden puheenjohtajuuden jälkeen.