Kemijoen yläjuoksun tekoallas puettiin uuteen kuosiin
Itä-Lappiin Kemijoen ylävesille pitkään haviteltua tekoallasta aletaan jälleen puuhata toden teolla. Altaan tarvetta perustellaan nyt tulvasuojelulla, jonka ohessa saataisiin lisää tehoa energiantuotantoon. Uudesta lähestymistavasta kertoo jo nimi. Tällä kertaa puhutaan monitoimialtaasta.
Itä-Lappiin Kemijoen ylävesille pitkään haviteltua tekoallasta aletaan jälleen puuhata toden teolla. Altaan tarvetta perustellaan nyt tulvasuojelulla, jonka ohessa saataisiin lisää tehoa energiantuotantoon. Uudesta lähestymistavasta kertoo jo nimi. Tällä kertaa puhutaan monitoimialtaasta.
Kemijoki Oy esitteli tiistaina neljä vaihtoehtoa. Yksi niistä osuu kokonaan kiistellyille Vuotos-maille, ja allasmalleista toinenkin piirtyy pienemmältä osin samoille alueille. Tavoitteena on, että allas olisi valmis vuonna 2020.
Vaihtoehdosta riippuen uusi allas maksaisi 180-370 miljoonaa euroa ja lisäisi vesivoimakapasiteettia 200-300 megawattia. Tällä haavaa Kemijoen voimaloista saadaan tehoa noin 1100 megawattia.
Parhaat tulvantorjunta- ja energiahyödyt irtoaisivat Vuotos-mailta. Tilavuudeltaan noin 900 miljoonan kuution allas jättäisi pahan tulvan aikana yli 1300 Rovaniemen rakennusta kuiville verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Niukimmallakin allasmallilla pidettäisiin tuhatkunta Lapin pääkaupungin rakennusta kuivina. Kerralla vältettäisiin 50-70 miljoonan euron vahingot.
Kemijoki Oy:n tekemää selvitystä pyysi Lapin liitto, joka mielii muiden kuin kuntien tai valtion rahoittamaa monitoimiallasta. Maksaja olisi näin ollen pitkälti Kemijoki Oy.
Jokiyhtiön toimitusjohtaja Aimo Takala korosti, että kaikki esitetyt vaihtoehdot olisivat taloudellisesti kannattavia. Hän muistutti myös, että vesivoima on säätöenergiaa, jonka avulla koko maan sähköntuotanto pidetään samana kuin kulutus. Kovat tavoitteet säille alttiin tuulivoiman kasvattamisesta eivät onnistu ilman, että myös säätöenergiaa lisätään.
Natura testissä
Kaikki vaihtoehdot ovat osittain Natura-mailla. Kemijoki Oy:n mukaan suojeluarvot on kuitenkin otettu aiempaa paremmin huomioon. Esimerkiksi Vuotos-maille sijoitetussa mallissa altaan tarvitsema ala olisi kolmanneksen pienempi kuin vanhassa Vuotos-hankkeessa, joka kaatui oikeudessa vuosituhannen alussa.
Kohteena Vuotos-maat olisivat yhtiölle varsin sujuva ratkaisu. Kemijoki Oy omistaa noin 240 neliökilometrin alueet miltei kokonaan, eikä siellä ole pois siirrettäviä ihmisiä. Naturaan niukimmin kajoavassa mallissa jäisi sen sijaan lunastettavaksi maiden ohella yli 70 taloa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kemijoen yläjuoksun tekoallas puettiin uuteen kuosiin”