Pohjoismaat kiinteistömarkkinoiden nouseva tähti
Suomen ja Ruotsin kiinteistömarkkinoilla on valoa näkyvissä. Pohjoismainen kiinteistökauppojen volyymi lähti kasvuun jo vuoden 2009 puolessa välissä. Kasvu on ollut selkeintä Ruotsissa, jossa markkinoiden läpinäkyvyys lisää kiinnostavuutta. Samalla ulkomaisten sijoittajien kiinnostus on kasvussa, vuonna 2009 osuus oli noin 16 prosenttia ja vuonna 2010 noin 30 prosenttia. Muualla Euroopassa, myös Lontoossa ja osissa Keski-Eurooppaa, toimitilakiinteistömarkkinoilla menee jälleen lujaa.
Suomen ja Ruotsin kiinteistömarkkinoilla on valoa näkyvissä. Pohjoismainen kiinteistökauppojen volyymi lähti kasvuun jo vuoden 2009 puolessa välissä. Kasvu on ollut selkeintä Ruotsissa, jossa markkinoiden läpinäkyvyys lisää kiinnostavuutta. Samalla ulkomaisten sijoittajien kiinnostus on kasvussa, vuonna 2009 osuus oli noin 16 prosenttia ja vuonna 2010 noin 30 prosenttia. Muualla Euroopassa, myös Lontoossa ja osissa Keski-Eurooppaa, toimitilakiinteistömarkkinoilla menee jälleen lujaa.
”Toimitilakiinteistökaupan elpymisen taustalla Pohjoismaissa on se, että reaalitalouden perusta poikkeaa monista muista markkinatalousmaista kotitalouksien vahvan taloustilanteen, terveiden pankkien sekä vahvan valtion talouden osalta. Vaikka Suomi ja Ruotsi kärsivät voimakkaasti maailmanlaajuisesta taantumasta, palautuminen on ollut nopeaa erityisesti Ruotsissa, jonka talouden vetureina ovat olleet kotitalouksien luoma kysyntä ja viennin vetovoima”, varatoimitusjohtaja Heikki Kangas Newsec Valuation Oy:stä kertoo.
Sekä Norjassa että Ruotsissa toimitilakiinteistökauppojen ajurit ovat pääosin samoja. Parantunut rahoituksen saatavuus, rahoittajien aggressiivisempi ote markkinoilla ja vakiintuneet vuokratasot erityisesti Core-kohteissa sekä sijoittajien parantunut luottamus yhdessä parantuneen taloudellisen tilanteen kanssa lisäävät kiinnostusta toimitilakiinteistöjä kohtaan. Core-kohteissa on tyypillisesti alhainen vajaakäyttöriski ja pitkät vuokrasopimukset, mikä lisää niiden houkuttelevuutta.
Kankaan mukaan Baltian maat kärsivät huomattavasti globaalista taantumasta, mutta maiden vientiluvut alkavat näyttää hiljalleen positiivisilta. Kotimainen kulutus on kuitenkin ollut alhaista. Nopeinta toipuminen on ollut Virossa, mutta yleinen trendi kaikissa kolmessa maassa oli viime vuonna rahoittajien suuri varovaisuus ja alhainen kaupankäyntivolyymi.
Suomi ja Ruotsi vuonna 2010
Suomen markkinoiden volyymi oli viime vuonna 2,1 miljardia euroa, kun vuoden 2009 kokonaisvolyymi oli 1,6 miljardia euroa. Korkeimmillaan kiinteistökaupan arvo oli vuonna 2007, jolloin se ylsi kuuteen miljardiin euroon. Selkeänä erona Ruotsiin voidaan edelleen pitää markkinoiden likvidisyyttä sekä kansantalouden parempaa tilaa.
Ruotsin kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokonaisvolyymi oli viime vuonna noin 11 miljardia euroa, kun korkeimmillaan volyymi oli vuonna 2006 noin 17,1 miljardia euroa. Ruotsissa nähtiin viime vuonna vain muutama ”pakotettu” kauppa, Suomessa vain yksi.
Kun vuonna 2009 oman pääoman ehdoilla toimineet sijoittajat olivat dominoivassa roolissa, tuli vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla Suomen markkinoille useampia velkarahaa käyttäviä kansainvälisiä toimijoita. Parhaimmillaan LTV-taso eli lainojen osuus kokonaisarvosta oli hyvissä kohteissa vuonna 2010 noin 60 prosenttia. Kysyntä kohdistui kuitenkin edelleen pääosin Core-kohteisiin.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurimman osa kaupoista tekivät vuosina 2009-2010 paikalliset sijoittajat sekä kotimaiset instituutiot. Kotimaiset toimijat olivat netto-ostajia niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Aktiivisimmat ulkomaalaiset toimijat Ruotsin markkinoilla olivat saksalaiset ja norjalaiset sijoittajat, Suomessa saksalaiset ja ruotsalaiset.
”Nettotuottovaatimusten nousu prime-toimistokohteissa on loppunut kaikilla markkinoilla pois lukien Kööpenhamina, jossa tuottotaso on pysynyt ennallaan. Sekä vajaakäyttö että vuokratasot ovat Pohjoismaissa lähellä pitkän aikavälin keskitasoa prime-kohteissa eli kiinteistöissä, joiden sijainti on hyvä, kunto ja laatutaso moderni ja joiden voidaan olettaa kiinnostavan niin sijoittajia kuin vuokralaisia kaikissa markkinatilanteissa”, Kangas toteaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Pohjoismaat kiinteistömarkkinoiden nouseva tähti”