Tuulivoimaloista tulee uusi miljardimarkkina rakentajille
Perämeren rannalle nousi kahdeksan 3,6 megawatin voimalaa, jopa tuhat tulossa lisää Suomeen
Perämeren rannalle nousi kahdeksan 3,6 megawatin voimalaa, jopa tuhat tulossa lisää Suomeen
Vuodenvaihteessa toimintansa aloitti Suomen tehokkain tuulipuisto. Rajakiiri Oy rakennutti Tornion Röyttän satamaan kahdeksan 3,6 megawatin tuulivoimalaa. ”Kappalemääränä kahdeksan voimalaa on vähän, mutta niiden myötä tuulivoimantuotanto Suomessa kasvoi 20 prosenttia”, Rajakiirin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto sanoo.
Tuulivoimapuiston kokonaisteho on 30 MW, joka riittää 5 000 kotitaloudelle. Viidennes siitä menee Outokummun terästehtaalle, jonka alueella puisto on. Tämä vastaa vain puolta prosenttia tehtaan sähköntarpeesta. Suomen energiamarkkinoihinkaan Tornion tuulimyllyillä ei ole suuremmin vaikutusta, sillä tuulivoiman osuus sähköntuotannosta oli vuonna 2009 vain 0,3 prosenttia. Tilanne kuitenkin muuttuu, sillä vuonna 2020 voimaloita pitäisi olla 3 000 MW:n edestä, mikä tarkoittaa yli 800 Röyttän kokoista voimalaa. Huomattavasti isompiakin tuulivoima-arvioita on esitetty.
Tuulivoimabuumi on käynnissä koko Itämeren alueella. Ruotsi aikoo nostaa määrän runsaasta tuhannesta 9 000:een megawattiin. Baltian maat tavoittelevat 1 700 megaa. Koko alueella tämä voi tarkoittaa jopa 25 miljardin euron investointeja. Siitä potkurien osuus on 60-70 prosenttia ja perustusten 15 prosenttia. Rakentajille tämä merkitsee YIT Rakennuksen toimitusjohtaja Tero Kiviniemen mukaan 4-9 miljardin euron markkina-aluetta. Tätä voi hänen mukaansa verrata kahden uuden ydinvoimalan rakennusinvestointeihin, jotka ovat noin neljä miljardia euroa eli 20 prosenttia voimalan kokonaiskustannuksista.
YIT on kiinnostunut myös tuulivoimaloiden hankekehityksestä ja teknisestä huollosta. Tällaisen kokonaistoimittajan pitää osata suunnitella perustusten lisäksi kuljetukset, tiestö ja sähköverkot. Turbiineista on osattava valita kyseiseen puistoon sopivat. Lisäksi on varmistettava, että toimittaja pystyy huolehtimaan kunnossapidosta ja varaosien toimittamisesta kymmeniksi vuosiksi.
WSP:n toimitusjohtaja Matti Mannonen sanoo, että tekniikka kehittyy vauhdilla, minkä takia ensimmäisten tuulivoimaloiden tilalle rakennetaan jo uusia. Rakenteet ovat keventyneet, ja tehoja on tullut lisää. Maailman suurimmalla tuulivoimalalla on kokoa jo 8 MW.
Merelle nyt kaavaillut voimalat ovat 3-5 MW:n kokoisia, kun maalle rakennetaan yleensä 2-3 MW:n voimaloita. Keskimäärin merituulipuistossa on 70 tuulimyllyä ja maalle tulevissa kymmenen. Vaativuutensakin vuoksi merivoimalat kiinnostavat rakentajia maalle tulevia enemmän. Yli puolet voimaloista on suunniteltu merelle.
Lue lisää 3.3. ilmestyneestä Rakennuslehdestä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Tuulivoimaloista tulee uusi miljardimarkkina rakentajille”
Euroopassa jo 80 000 MW tuulivoimaa ja tämä kaikki business jäi suomalaisilta väliin asennevamman takia.
Mietokin hävisi aikanaan koska siirtyi muovisukseen viimeisten joukossa. Sama asennevamma päättäjillä silloinkin.
Asennevamma on siinä, että toisin kuin kreikkalaiset, irlantilaiset, italialaiset, espanjalaiset ja portugalilaiset me suomalaiset mietimme aina mitä se maksaa ja kuka sen maksaa. Miksi heittää rahaa tuuleen, kun paljon edullisempaa energiaa saa vesivoimasta? Niin Norja ja Ruotsikin tekevät. Se ei aiheuta minkäänlaisia ilmastopäästöjä ja se toimii myös kovilla talvipakkasilla toisin kuin tuulivoima. Tuuli sopii antamaa jäähdytysenergiaa lämpimien maiden asukkaille, mutta siitä ei ole juurikaan apua talvikauden lämmittämiseen, mikä on meidän Pohjolan suurin haaste. Jos talvella ei saa käyttää vesivoimaa eikä ydinvoimaakaan, niin silloin ainoaksi ratkaisuksi jää saastuttavat fossiiliset voimanlähteet.
Älä puhu mitään Tanskasta. Se peittää kovaäänisillä tuulivoimapuheillaan vain sen, että se on Euroopan pahimpia ilmakehän saastuttajia ja kivihiilen käyttäjiä. Tuulivoimaa se ei säätövoiman puutteessa voi edes itse käyttää vaan joutuu dumppaamaan sen Norjaan ja Ruotsiin.
Olipa hyvä juttu lehdessä 8/2011. Oikein mieltä lämmitti katsella, kuinka betonivalua tehdään paljain päin ja ilman suojalaseja. Sama linja jatkuu elementin nostossa.
Kilpaile sitten vaativista urakoista reilusti, kun toisilta vaaditaan ja toisilta ei.
Vertaus Miedon suksiin on mehukas, mutta väärin ymmärretty. Tuulivoimaan siirtyminen merkitsee Suomessa samaa kuin Heikkinen ja Mäkäräinen siirtyisivät nyt puusukseen. Parempi siirtyä vasta sitten, kun kaikkien on pakko, niin kilpailukyky säilyy.