Asumisoikeusasukkaat vaativat yhtiökokousedustusta

16 vastausta artikkeliin “Asumisoikeusasukkaat vaativat yhtiökokousedustusta”

1. Ensilukemalta tuntuu eritttäin oikeudenmukaiselta vaateelta. Asumisoikeusasunnossa asujana toivoisin tosiaan, että aso-maksusijoituksella saisi enemmän kuin vuokralla asumista vastaavat oikeudet.

2. Eihän kysymys olisi silloin enää asumisoikeusasunnoista vaan asunto-osakeyhtiöstä

   1. Kuuleppas Juippi: Minä olen valtio ja koska valtio on maksanut loput aso-asunnostani kun oma sijoitukseni on 15 %, se tekee 100 %. Ja kun olen valtio, olen osakas ja suoraan oikeutettu asunto-osakeyhtiön osakkaana äänioikeuteen ja päätösvaltaan jne. Oletko saanut osinkoja hyvin tuottavasta epärehellisestä toiminnasta alalla. Minä en ole vielä, mutta varmaan piankin…

   2. Tällä hetkelläkin asumisoikeusyhtiöt ovat osakeyhtiöitä, jotka omistavat talot joissa asumisoikeusasukkaat asuvat. Mutta näiden yhtiöiden omistajilla – niiden omien pääomien maksajilla eli asukkailla – ei ole äänioikeutta. Jos he saavat äänioikeuden kuten osakeyhtiön omistajilla tulee olla, eivät yhtiöt muutu asunto-osakeyhtiöiksi koska äänioikeus ja asumisoikeus liittyisivät toisiinsa. Äänioikeusuudistuksen jälkeenkin asumisoikeuden hankintaan ja luovutukseen voisivat kohdistua edelleen kaikki samat rajoitukset kuin tälläkin hetkellä.

3. Käsittääkseni tässä ei vaadittukaan asunto-osakeyhtiön tapaista osakkeenomistajan päätäntävaltaa, vaan ainoastaan jonkinlaista edutusoikeutta yhtiökokoukseen ja mahdollisuutta vaikuttaa jollain äänivallalla asioihin. Onhan totta että asumisoikeusyhtiöt eivät ole sijoittaneet senttiäkään omaa rahaansa yhtiöihin. Edustusoikeus kuulostaa minun oikeustajuni mukaan kannatettavalta.

4. Tässä menevät taas kerran puurot ja vellit sekaisin. Sekoitetaan kaksi asiaa eli talon rakentamisen rahoitus ja yhtiön perustaminen ja sen omistus. Ne ovat kaksi eri asiaa. Asukkaiden päätösvalta edellyttäisi osakeyhtiölain ja asumisoikeuslain muutosta. Voikohan päätösvaltaa edes antaa muille kuin osakkeenomistajille? Asioita voidaan varmaan parantaa omistajan ja asukkaden yhteistoiminnalla siten, että myös asukkaiden näkemykset otetaan riittävästi huomioon. Toivottavasti aso-lain muutos on tässä avuksi ja ARA käyttää tehokkaasti hyväksi lain suomia parantuneita valvontamahdollisuuksiaan.

5. Terveisiä SASOlle!

   Kannatan lämpimästi sitä, että asumisoikeusasukkaat saavat yhtiökokousedustuksen omissa yhtiöissään. Todennäköisesti yhtiöt ja niiden omistajat eivät tule kuitenkaan sallimaan sellaista muutosta lainsäädäntöön tai vastustavat sitä viimeiseen saakka. Asumisoikeuslainsäädäntö on aina tehty ko. tahojen ehdoilla. Laki asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisestakin säädettiin asumisoikeusyhtiöiden etu- ja painostusjärjestön Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY) hyväksymässä muodossa. Alkuperäiseen lakiehdotukseen jouduttiin SAY:n painostuksesta tekemään asukkaiden näkökulmasta monia heikennyksiä ennen kuin SAY hyväksyi sen. SAY järjesti jopa propagandakamppanjan alkuperäistä lakiehdotusta vastaan keväällä 2010.

   Voisiko SASO yrittää kuitenkin vaikuttaa siihen, että me AVAIN Asumisoikeus OY.n asukkaat voisimme suoraan valita asukasjäsenet yhtiön hallitukseen? Voimme kyllä asettaa ehdokkaita, mutta yhtiön syksyllä 2010 käyttöön ottaman uuden käytännön mukaan yhtiökokous voi valita kenet tahansa yksittäisen taloyksikön asettaman ehdokkaan, joita muiden taloyksikköjen asukkaat eivät välttämättä edes tunne. Periaatteessa hallitukseen voi tulla siis asukasjäsen, joka edustaa vain yhtä taloa. Uusi käytäntö mahdollistaa yhtiölle mieluisten henkilöiden (mielistelijöiden ja myötäilijöiden) valinnan hallituksen asukasjäseniksi. Henkilön ei tarvitse olla edes perehtynyt asioihin saatikka tuntea laajemmin muiden asukkaiden näkemyksiä asioista.

   Vanha edustuksellinen vaalitapa oli ainakin vielä syksyllä 2010 uuden käytännön rinnalla. Tässä vanhassa vaalitavassa kukin taloyksikkö sai nimetä yhden ehdokkaan (tavallisesti talohallituksen/asukastoimikunnan puheenjohtajan) aluekokoukselle, joka valitsi edustajat valtakunnalliseen kokoukseen, joka sitten valitsi osallistujien joukosta ehdokkaat yhtiön hallituksen asukasjäseniksi. Tämä periaatteessa turvasi sen, että hallitukseen valitut asukasjäsenet edustivat yhtä taloa laajempaa asukkaiden joukkoa.

   Valittaessa kaudelle kevät 2011 – kevät 2012 ehdokkaita yhtiön hallituksen asukasjäseniksi talohallitusten puheenjohtajien valtakunnallinen kokous 10.11.2010 päätti ennen äänestystä, että esitetään ehdokkaiksi vain kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Ehdokkaista äänestettäessä Harri Kemppi Helsingistä sai 9 ääntä ja Tuomas Rönkkö Lahdesta 4 ääntä. Ääniä saivat myös Mika Ruusunen (3 ääntä), Seppo Pahta (3 ääntä) ja Tuulikki Grönberg (1 ääni).

   Avain Asumisoikeus Oy:n yhtiökokous valitsi 1.4.2011 seuraavan hallituksen: Tuulikki Grönberg (asukasjäsen), Perttu Liukku, Tuomas Rönkkö (asukas-jäsen), Veikko Siltanen ja Antti Viinikka. Kempin pudottaminen hallituksesta ja Grönbergin valinta hallitukseen on osoitus yhtiön tulkinnasta asukasdemokratiasta. Yhtiökokous voi kuulemma valita ehdokkaista kenet haluaa. Yhtiö pyrkii tietysti valitsemaan itselleen mieluisat (”sopivimmat”) asukasjäsenet. Tämä voi aiheuttaa sen, että asukkaiden ”ääni” ei kuulu hallituksen kokouksissa tai kuuluu huonosti. Hallituksen jäsenyyden ei tulisi olla vain kivaa yhdessäoloa ja lounastamista yhtiön johdon ja omistajien kanssa kokousten jälkeen eikä 300-350 euron kokouspalkkion nostamista.

   Tulevaisuus pelottaa, jos yhtiön hallituksen asukasjäsenet valitaan täysin ”puskista”. Siihen yhtiön omaksuma uusi valintasysteemi antaa täyden mahdollisuuden. On kauheaa, jos yhtiö voi valita hallitukseen vain johdon suosikkeja, mielistelijöitä ja myötäilijöitä. Eihän asukasdemokratia silloin toimi edes tältä osin.

6. Myös SASOlle!

   Voisiko SASO kiinnittää huomiota myös käyttövastikkeiden tasausjärjestelmän epäkohtiin? Ainakaan AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä ei anneta tietoa tasaamisen perusteista eli millaiseen ”pisteytykseen” erot (€/m2/kk) eri kohteiden käyttövastikkeissa perustuvat. Tämä koskee erityisesti tasattavia hoito- ja pääomakuluja.

   Käyttövastikkeilla kerättyjä varoja käytetään myös uudistuotannon rahoitukseen. Se tuntuu kummalliselta, koska jokaista kohdetta varten on oma kohdekohtainen rahoitus (talolaina). Miksi vanhojen talojen asukkaiden pitää osallistua myös uusien kohteiden rahoittamiseen, jos niitä varten otetaan kuitenkin omat lainat? Menevätkö meiltä kerätyt rahat konsulttipalkkioihin vai mihin? Yhtiö ostaa toimitusjohtajan mukaan konsulttipalkkiot emoyhtiöltä, jota toimitusjohtajan mukaan ei tarvitse kilpailuttaa. Tämä emoyhtiö on Suomen Rakennuttamisen Kehitys Oy, jonka yksityiset liikemiehet (Perttu Liukku ja Kari Mäenpää) omistavat syksyllä 2010 tehdyn salaisen kaupan jälkeen. Ko. kauppa on herättänyt paljon ihmettelyä ja keskustelua.

   Voiko SASO vaikuttaa asioihin mitenkään? Onko SASOn hallituksessa ketään AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukasta?

   1. 1) Asukkaita kuulematta v. 2003 siirrettiin asumisoikeusmaksut talot omistavien yhtiöiden taseissa yhtiöiden omaan pääomaan – siis riskipääomaan osakepääoman rinnalle. Koska asumisoikeuden haltijat omistavat osuuden talonomistajayhtiön omasta pääomasta, ovat he näiden yhtiöiden omistajia. MUTTA ILMAN ÄÄNIOIKEUTTA. Kun heistä eduskunnan päätöksellä tehtiin omistajia, niin heille voidaan varmasti eduskunnan päätöksellä antaa omistajalle kuuluva äänioikeus!

      2) SASO tekee parhaansa, mutta yksittäisen yhtiön asioissa parasta on asukkaiden suorat kantelut ARAlle, Aluehallintovirastoon ja Kuluttaja-asiamiehelle. Laittomista vastikkeista julkistamme piakkoin mallivalituksen.

      1. SASOn puheenjohtaja Jukka Kilpi kirjoittaa, että ”yksittäisen yhtiön asioissa parasta on asukkaiden suorat kantelut ARAlle, Aluehallintovirastoon ja Kuluttaja-asiamiehelle”.

         Asumisoikeusasumisen epäkohdissa ja ongelmissa on joskus ehdotettu myös valittamista kuluttajariitalautakunnalle. Verkkosivujensa mukaan ”Kuluttajariitalautakunta on puolueeton ja riippumaton ratkaisuelin, jonka keskeisimmät arvot ovat oikeudenmukaisuus ja oikeuden helppo saatavuus”. Kuluttajariitalautakunnan toimintaa johtaa päätoiminen puheenjohtaja, oikeustieteen tohtori Pauli Ståhlberg. Lautakunnan jäsenet ovat sivutoimisia. Oikeusministeriö nimittää jäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan.

         Kuluttajariitalautakunta käsittelee kirjallisia valituksia, joissa vaaditaan vastapuolelta jotakin hyvitystä. Kuluttajariitalautakunta ei ole kuitenkaan valvontaviranomainen. Lautakunnan jäsenet edustavat tasapuolisesti kuluttajia ja elinkeinonharjoittajia. Sen päätös on suositus riidan ratkaisemisesta. Lautakunnan ratkaisu ei siis ole velvoittava kuten oikeuden päätös. Noin 80 % elinkeinonharjoittajista kuitenkin noudattaa lautakunnan päätöstä. Kuluttajariitalautakunnan käsittely on ilmaista molemmille osapuolille.

         Lautakunnan puolueettomuus ja riippumattomuus kyseenalaistui vakavasti, kun TV 1:n A-studio kertoi kesäkuun 2010 alussa kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajan Pauli Ståhlbergin tehneen seminaarimatkoja ilman työmatkamääräystä. Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner teki 16.9.2010 eduskunnassa kirjallisen kysymyksen (KK 726/2010 vp) valtion virkasääntöjen noudattamisesta. Kysymyksessään hän viittasi em. A-studio-ohjelmaan ja kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajan vastoin valtion virkasääntöä vuodesta 2006 lähtien tekemään viiteen seminaarimatkaan. Kirjallisen kysymyksensä taustaosassa Ruohonen-Lerner kirjoittaa:

         ”Vuoden 2009 huhtikuussa Ståhlberg matkusti Suomen suurimman vuokra-asuntoyrityksen VVO:n kutsumana seminaari- ja golf-matkalle Tshekin tasavaltaan. VVO:n kustantamaan matkaan sisältyivät lentoliput, majoitus viiden tähden loistohotellissa, ruoka ja golfin peluu. VVO ja VVO:n puoliksi omistama asumisoikeusyhtiö Asokodit olivat vuonna 2009 kohteena yhteensä 35 kuluttajariitalautakuntaan tehdyssä valituksessa. Ståhlberg siis otti vastaan matkan taholta, jota koskevia asioita säännöllisesti käsitellään hänen johtamassaan lautakunnassa. A-studion mukaan Ståhlberg itse kuvaa Tshekin matkaa työmatkaksi, jolla hän oli esittelemässä kuluttajariitalautakuntaa. Lautakunnasta ei kuitenkaan löydy virkamatkamääräystä tällaisesta työmatkasta. Samanlaisella matkalla Ståhlberg sanoo olleensa myös vuonna 2007 Saksassa Asokodit Oy:n laskuun, eikä siitäkään ole tehty työmatkan edellyttämää matkamääräystä.”

         Maallikkona ja asumisoikeusasukkaana ihmettelee, miksi kuluttajariitalautakuntaa täytyy mennä esittelemään VVO:lle ja Asokodit OY:lle ulkomaille Tshekin tasavaltaan ja Saksaan. Eikö tällaiset esittelyt voisi tapahtua Suomessa neutraaleimmissa olosuhteissa? Oikeustieteiden tohtorin luulisi kykenevän arvioimaan, mitä merkitsee se, että hän edustaa ”puolueetonta ja riippumatonta ratkaisuelintä”. Ilmeisesti hän luotti siihen, että matkat eivät tule tiedotusvälineiden tietoon ja niiden kautta myös asukkaiden tietoon. (Asukkaat ovat henkilöitä/ihmisiä, jotka maksavat viime kädessä kaiken ns. yleishyödyllisissä asumisoikeus- ja vuokrayhtiöissä.)

         Kuluttajariitalautakunnan Internet-sivujen mukaan Ståhlberg toimii edelleen kukuttajariitalautakunnan puheenjohtajana. Suomessa ei ole muodostunut sellaista hallintokulttuuria, että viranomainen, virkamies tai muu henkilö, jonka puolueettomuus ja riippumattomuus tehtävässään on syystä tai toisesta kyseenalaistunut, osaisi itse erota. Kaikkialle lonkeronsa ulottava ”hyvä veli ja sisar –järjestelmä” (josta nykyisin käytetään modernimpaa ilmaisua ’verkostuminen’) huolehtii siitä, että henkilöä ei eroteta. Viime kädessä kaikki voidaan selittää ”maan tavalla”.

         Kuluttajariitalautakunta ratkaisee myös kuluttaja-asiamiehen lautakuntaan tuomia ryhmävalituksia. Periaatteessa Avain Asumisoikeus Oy:n asukkaat voisivat tehdä ryhmävalituksen ja vaatia yhtiöltä hyvitystä liikaa perityistä käyttövastikkeista. Kuluttajariitalautakunnan puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen ”ratkaisuelimenä” ei voi kuitenkaan enää luottaa. Ja vaikka lautakunta tekisikin asukkaille myönteisen ratkaisun, niin se olisi vain suositus, jota yhtiön ei tarvitsisi noudattaa. Avain Asumisoikeus Oy on aikaisemminkin antanut ”piut paut” esimerkiksi Aran vastauksille asukkaiden kanteluihin.

         Mitä keinoja asukkaille sitten jää, jos he haluavat saada oikeutta itselleen? Tietysti he voisivat tehdä jatkossakin kanteluja Aralle ja katsoa, miten vuoden alussa voimaan tullut Laki asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta mahdollisesti vaikuttaisi Aran vastauksiin. Tokkopa mitenkään. Vastaukset olisivat todennäköisesti yhtä mitäänsanomattomia kuten tähänkin asti. Ja vaikka niihin sisältyisikin jokin yksittäinen pieni asukkaiden näkökulman huomioiva seikka, niin Avain Asumisoikeus Oy ei välittäisi siitä kuten ei tähänkään asti.

         Keinoista jäljelle jäisi vain tuomioistuintie ”joko kuluttaja-asiamiehen ajamana ryhmäkanteena tai yksittäisenä kanteena” kuten Ara esittää ”pestessään kätensä” asumisoikeusjärjestelmän epäkohdista ja sysätessään kanteluihin antamissaan vastauksissaan vastuun asukkaille:

         ”Asumisoikeusasunnoista annetun lain l8 $:n mukaan asumisoikeudenhaltija voi saattaa asuntonsa käyttövastikkeen kohtuullisuuden ja oikeellisuuden tuomioistuimen ratkaistavaksi joko kuluttaja-asiamiehen ajamana ryhmäkanteena tai yksittäisenä kanteena.”

         Tuomioistuimien päätökset ovat kuitenkin yhtä arvaamattomia kuin Arankin, mutta maksavat enemmän. Lisäksi asumisoikeuslainsäädäntö on laadittu asumisoikeusyhtiöiden ja niiden omistajien ehdoilla. Hävitessään nostamansa kanteen asukas voi pahimmassa tapauksessa menettää asumisoikeusasuntonsa joutuessaan maksamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Niihin helposti humahtaa suurenkin asumisoikeusasunnon hinta. Yksin tai yksittäisenä taloyksikkönäkään ei kannata lähteä tuomioistuinprosessiin. Kuluttaja-asiamiehen ajama ryhmäkanne voisi johtaa parempaan lopputulokseen. Ja riski jakaantuisi useammalle taloyksikölle. Löytyisikö asukkailta tällaista yhteistä tahtoa asumisoikeusasumisen epäkohtien (esim. liikaa perityt käyttövastikkeet, hämärä tasausjärjestelmä) poistamiseen?

         (Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Rakennuslehden artikkeliin ”Aran toimintaan selkeyttä” liittyvän viestiketjun viestissä 28 2.2.2011.)

7. mikä järki on asua asokämpässä.maksat muutaman kymppitonnin ja maksat sitten vielä korkeaa ”vuokraa”sen päälle.asukkailla ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa talonyhtiön asioihin.

   1. Aikoinaan asumisoikeusasuntoja markkinoitiin omakustannusperiaatteella ja asukasdemokratialla. Ainakin joissakin yhtiöissä ja joillakin paikkakunnilla. Lisäksi puhuttiin, että ”pitkä aikahan siihen menee, mutta sitten helpottaa, kun talolaina on maksettu”. Tämä ei ole pitänyt paikkaansa ainakaan AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä. Omakustannusperiaatteen on ainakin AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä kokonaan korvannut hämärä tasausjärjestelmä. Omien kulujen ja talolainan lisäksi osallistumme myös muiden kohteiden menojen ja lainojen maksamiseen ja uusien kohteiden rahoittamiseen. Hoitoylijäämä siirrettiin monen vuoden ajan pääomapuolelle hämärän tasausjärjestelmän palvelukseen. Pääomavastikkeilla kerättyjen tuottojen käytöstä ei annettu mitään toteumatietoa ennen asumisoikeuslakiin tehtyä lakimuutosta. Nyt saadaan joitakin numeroita, mutta ei vieläkään tietoa siitä, mihin erilainen tasaus eri kohteiden välillä perustuu ja miten rahat loppujen lopuksi käytetään. Jne. Jne.

      Asukkaat eivät saa mitään turvaa viranomaisilta. Yhtiö vähät välittää Aran asukkaiden kanteluihin antamista tyhjänpäiväisistä vastauksista. Aran tyypillinen vastaus asukkaiden kanteluihin on, että ”asia ei kuulu Aran toimivaltaan” tai vastaavaa. Ara heittää pallon takaisin asukkaille ja kehottaa näitä viemään asian oikeuteen. Koska lainsäädäntö on laadittu yhtiöiden ehdoilla, niin lopputulos on ennalta arvattavissa. Asukkaat häviäisivät ja joutuisivat vielä maksamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut. Yhtiö tietää tämän, mikä tekee sen vielä ylimielisemmäksi asukkaita kohtaan. Ainoa toivo on siinä, että asukkaat järjestäytyvät ja alkavat tekemään joukkokanteluja sekä vaatimaan muutoksia lainsäädäntöön. Laki asumisoikeuslain muuttamisesta hyväksyttiin asumisoikeusyhtiöiden etu- ja painostusjärjestön Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY) hyväksymässä muodossa. Alkuperäiseen lakiehdotukseen jouduttiin tekemään monia heikennyksiä ennen kuin SAY oli valmis hyväksymään sen.

8. Rakennuslehti kirjoittaa, että Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n (SASO) mukaan asukkaat ovat maksaneet asumisoikeusyhtiöiden omista pääomista 99,6 prosenttia eli yli 300 miljoonaa euroa, kun taas yhtiöiden sijoittaja-osakkeenomistajien pääomasijoitukset asumisoikeusasuntoihin ovat vain runsas miljoona euroa eli 0,4 prosenttia kokonaispääomasta.

   AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaana tiedustelen, mistä lähteestä kirjoituksessa mainitut numerotiedot ovat? Haluaisin saada vastaavat tiedot AVAIN Asumisoikeus Oy:n osalta. Voisiko toimittaja tai Jukka Kilpi SASOsta auttaa löytämään tiedot ja kertoa ne vaikka kommenttina tähän viestiin? Yhtiön johdolta on turha pyytää tietoja.

   On väärin meitä asumisoikeusasukkaita kohtaan, että meillä ei ole omassa yhtiössämme äänioikeutta, vaikka olemme kaiken maksajia. Emme voi edes suoraan valita yhtiön hallituksen asukasjäseniä. Yhtiökokous valitsee asukasjäsenet johdon ja asiakkuusvastaavan suosituksesta niistä ehdokkaista, joita taloyksiköt ovat asettaneet. Tämä käytäntö tuotiin vanhan edustuksellisen valintasysteemin rinnalle viime syksynä. Uusi käytäntö mahdollistaa sen, että hallituksen asukasjäsen voi tulla mistä tahansa yksiitäisestä taloyksiköstä ilman että häntä tunnetaan omaa taloyksikköään laajemmin. Tämä käytäntö antaa mahdollisuuden valita yhtiölle ja sen johdolle mieluisat asukasjäset yhtiön hallitukseen. Mieluisa asukasjäsen on henkilö, joka myötäilee yhtiön johdon tahtoa kaikissa asioissa eikä kyseenalaista yhtiön toimintaa missään tilanteissa. Tällaiset asukasjäsenet ovat myös kaksinaamaisia ja ylimielisiä muita asukkaita kohtaan. He ovat edessä yhtä ja takana toista. Tällaisia asukasedustajia on AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä myös alemmilla tasoilla kuten olemme nähneet alue- ja valtakunnallisissa kokouksissa. Usein he eivät ole itse perehtyneet asioihin, mutta osaavat sitäkin paremmin nyökytellä yhtiön edustajien puheille. He myös katsovat vihaisesti tai kommentoivat ilkeästi niitä asukkaiden edustajia, jotka uskaltavat esittää yhtiön johdolle myös hankalia kysymyksiä tai kyseenalaistaa oikeutetusti jotaklin yhtiön toiminnassa.

   Viime kevään AVAIN Asumisoikeus Oy:n yhtiökokouksessa toiseksi asukasjäseneksi valittiin henkilö, joka sai vain yhden äänen talohallitusten puheenjohtajien valtakunnallisessa kokouksessa pidetyssä vaalissa 10.11.2010. Että sellaista asukasdemokratiaa AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä. Miten muissa yhtiöissä?

   1. Osakeyhtiön on toimitettava vuosittain tilinpäätöstietonsa kaupparekisteriin. Sieltä saa kopion tilinpäätöksestä. Tilinpäätöksen saa myös online mm. Kauppalehden tai Asiakastiedon palvelujen kautta. Kannattaa perehtyä!

      1. Onko kellään tietoa, onko AVAIN Asumisoikeus Oy jo toimittanut vuoden 2010 tilinpäätöstietonsa kaupparekisteriin? Mihin mennessä tilinpäätöstiedot pitää toimittaa rekisteriin?

         1. Moi; yhtiöoikeuden mukaan tilinpäätöstiedot pitää toimittaa kaupparekisteriin kahden kuukauden kuluessa siitä, kun yhtiökokous on vahvistanut tuloslaskelman ja taseen. Yleensä yhtiöjärjestykset määräävät, että yhtiökokous on pidettävä viimeistään huhtikuun loppuun mennessä, eli tilinpäätöstietojen pitäisi jo olla kaupparekkarissa ellei Avaimella ole yhtiöjärjestyksessä määritelty, että tilikausi olisi jotain muuta kuin kalenterivuosi. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista, joten kyllä tilinpäätöstietojen pitäisi löytyä kaupparekisteristä mikäli on toimittu lain kirjaimen mukaan.