Asumisoikeusasuntojen jonotusjärjestelmään vaaditaan joustoa
Asumisoikeusasuntojen omistajien etujärjestö vaatii aso-asuntojen jonotussysteemin muuttamista joustavammaksi. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n mielestä nykyisin voimassa oleva aso-asunnon hakijan kuntakohtainen ja ikuinen järjestysnumerokäytäntö on kankea ja hankala. Valtion olisi asetettava työryhmä kehittämään uutta jonotuskäytäntöä, jossa hakijan todellinen asunnontarve saataisiin paremmin esille.
Asumisoikeusasuntojen omistajien etujärjestö vaatii aso-asuntojen jonotussysteemin muuttamista joustavammaksi. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n mielestä nykyisin voimassa oleva aso-asunnon hakijan kuntakohtainen ja ikuinen järjestysnumerokäytäntö on kankea ja hankala. Valtion olisi asetettava työryhmä kehittämään uutta jonotuskäytäntöä, jossa hakijan todellinen asunnontarve saataisiin paremmin esille.
Suomen Asumisoikeusyhteisöjen mielestä varsinkin nuorten osalta tilanne on hankala. Ikuinen järjestysnumerokäytäntö on johtanut monesti siihen, että vanhempi polvi menee jonossa nuorten ohi. Jonotusnumeron saa vasta 18-vuotiaana, jolloin vanhemmat hakijat menevät pienemmällä numerolla usein edelle. Tilanne on koettu epäoikeudenmukaiseksi, koska nuori hakee vasta ensimmäistä asuntoaan. Varsinkin pääkaupunkiseudulla nuorten ongelma korostuu, koska aso-asuntoja on tarjolla liian vähän.
Nuorten aikuisten ohella jonotuskäytännön kehittämistyössä olisi kuitenkin huomioitava myös varttuneemmat aso-asunnonhakijat.
”Uudistuksen tavoitteena olisi oltava jonotuskäytännön selkeys, tasapuolisuus ja käytännön toimivuus”, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen sanoo.
Hänen mukaansa uusi jonotusmalli pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian ja samalla turvata vanhojen järjestysnumeroiden haltijoille kohtuullinen, esimerkiksi 2-4 vuoden, siirtymäaika.
Aso-asuntoja myös korkeasuhdanteessa
Suomen Asumisoikeusyhteisöjen mielestä asumisoikeusasumisen kehittäminen on huomioitava hallituksen asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa, joka laaditaan vuoden 2011 loppuun mennessä.
Valtion on luotava aso-tuotantoon kestävä ja pitkäjänteinen toimintalinja. Tarvitaan selkeää asuntopolitiikkaa, jossa asumisoikeuskohteita rakennetaan maahamme muulloinkin kuin vain talouslaman aikana. Asumisoikeusasuntojen vuosittaiset rakentamismäärät ovat 2000-luvulla vaihdelleet rajusti. Tavoitteena on tasainen ja ennakoitavissa oleva rakentamismäärä.
Pyykkösen mukaan Suomeen on rakennettava vuosittain noin 5 000 uutta asumisoikeusasuntoa. Näistä puolet tulisi rakentaa pääkaupunkiseudulle ja toinen puoli muualle Suomeen. Tänä vuonna maahamme rakennetaan noin 4 000 asumisoikeusasuntoa.
Asumisoikeusasuntoja on lähes kaikissa Suomen suurimmissa kunnissa. Erityisen kysyttyjä ne ovat kasvukeskuksissa.
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) perustettiin toukokuussa 2009. Tänä päivänä yhdistykseen kuuluu yhdeksän asumisoikeusasuntoja omistavaa yhtiötä. SAY:n jäsenyhtiöiden asuntomäärä kattaa yli 95 prosenttia Suomen kaikista asumisoikeusasunnoista.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Asumisoikeusasuntojen jonotusjärjestelmään vaaditaan joustoa”