Näin rakennusala panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan
Rakentaminen ei toimialana ole perinteisesti kuulunut innokkaimpiin tutkimus- ja kehitystoimintaan panostajiin. Tämä pätee niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Ilmeisesti kasvaneiden energiatehokkuusvaateiden johdosta rakennusalan yhtiöt ovat kuitenkin viime vuosina lisänneet tutkimuspanostuksiaan selvästi. Monilla toimialoilla näkyi edellisen taantuman aikaan notkahdus tutkimusmenoissa, kun yhtiöt leikkasivat kulujaan juuri tutkimuspuolelta. Rakentamisessa vastaavaa ei kuitenkaan näkynyt ainakaan Suomessa.
Rakentaminen ei toimialana ole perinteisesti kuulunut innokkaimpiin tutkimus- ja kehitystoimintaan panostajiin. Tämä pätee niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Ilmeisesti kasvaneiden energiatehokkuusvaateiden johdosta rakennusalan yhtiöt ovat kuitenkin viime vuosina lisänneet tutkimuspanostuksiaan selvästi. Monilla toimialoilla näkyi edellisen taantuman aikaan notkahdus tutkimusmenoissa, kun yhtiöt leikkasivat kulujaan juuri tutkimuspuolelta. Rakentamisessa vastaavaa ei kuitenkaan näkynyt ainakaan Suomessa.
Kun vuonna 2009 suomalaiset rakennusalan yritykset panostivat Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 43,8 miljoonaa euroa t&k-toimintaan, viime vuonna summa oli kasvanut jo 57,8 miljoonaan euroon. Kasvua kertyi siten noin kolmannes, ja jo vuotta aiemmin kasvu oli ollut samaa luokkaa. Tosin tänä vuonna rakennusalan t&k-panostusten ennakoidaan pysyvän lähes ennallaan viime vuoteen verrattuna.
Kun tarkastellaan vuotuisia kasvuprosentteja, on hyvä pitää mielessä rakennusalan tutkimustoiminnan suhteellisen vähäinen osuus liikevaihdosta. Koska lähtötaso on alhainen, alalla voidaan helposti tehdä suurelta näyttäviä prosenttilisäyksiä tutkimuspanostuksissa. Kasvusta huolimatta työtä onkin yhä tehtävänä, sillä rakennusalan tutkimus- ja kehitysinvestoinnit jäävät edelleen muihin aloihin verrattuna alhaiselle tasolle.
Euroopan komissio rankkaa rakennusalan omassa nelitasoisessa luokittelussaan kaikkein alimpaan kategoriaan sen suhteen, kuinka suuren osan liikevaihdostaan toimiala sijoittaa tutkimukseen. Alimpaan kategoriaan menevät ne toimialat, jotka sijoittavat keskimäärin alle prosentin liikevaihdostaan tutkimukseen. Eniten tutkimukseen panostava toimiala puolestaan on lääketeollisuus ja bioteknologia. Sen perässä seuraavat teknologiatuotteet sekä autoteollisuus ja sen osat.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa rakentamisen toimialalla vähintään kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä vain kolmisen prosenttia harjoitti viime vuonna tutkimus- ja kehitystoimintaa. Eri toimialoista ainoastaan kuljetuksen ja varastoinnin parissa toimivissa yrityksissä t&k-toiminnan osuus jäi vielä pienemmäksi kuin rakentamisessa. Yleisintä t&k-toiminta oli puolestaan elektroniikkateollisuudessa, jossa 54 prosenttia kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä harjoitti sitä.
Kone Suomen kärjessä
Mielenkiintoista on myös tarkastella yrityskohtaisesti, mitkä ovat rakennusalalla eniten tutkimukseen panostavia yhtiöitä ja miten niiden tutkimusmenot ovat viime vuosina kehittyneet. Olemme koonneet oheiseen taulukkoon eniten tutkimukseen panostaneet suomalaiset rakennusalaan liittyvät yhtiöt viime vuodelta. Lähdemateriaalina on käytetty Euroopan komission tilastoja.
Yritys T&k-menot Meur vuonna 2010 Muutos-% vuodesta 2009 Vuotuinen muutos-% keskimäärin 2008-2010 T&k-menot % liikevaihdosta Kone 70,9 14,4 11,8 1,4 Rautaruukki 27,0 -6,9 -1,2 1,1 YIT 17,5 15,1 -7,3 0,5 Uponor 16,1 3,9 -6,5 2,1 Tekla 14,75 4,1 6,1 25,5 Tikkurila 10,16 8,5 -4,1 1,7
Euromääräisessä tarkastelussa ykköspaikka menee siis hissiyhtiö Koneelle. Varsinaisista rakennusyhtiöistä listalle pääsee YIT. Molemmat yhtiöt myös kasvattivat tutkimusmenojaan reippaasti edellisvuodesta. Toisaalta taulukosta käy myös ilmi, että kummallakaan yhtiöllä t&k-menojen osuus liikevaihdosta ei nouse erityisen korkeaksi.
Kun tarkastellaan nimenomaan t&k-menojen osuutta liikevaihdosta, selväksi ykköseksi nousee rakentamisen mallintamisen ohjelmistoja tuottava Tekla. Toki on itsestään selvää, että ohjelmistoyhtiön kohdalla tutkimusinvestointien osuus liikevaihdosta nousee suuremmaksi kuin esimerkiksi rakennustuoteyhtiöllä. Teklan noin neljännekseen liikevaihdosta yltävät tutkimuspanostukset edustavat kuitenkin kärkipäätä myös suomalaisten ohjelmistoyhtiöiden joukossa.
Merkille pantavaa oheisessa kuudesta yrityksestä muodostuvassa joukossa on se, että vaikka viidellä tutkimusmenot ovat kasvaneet viime vuonna, neljällä yhtiöllä menot ovat keskimäärin supistuneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Tämä selittynee parin vuoden takaisella taantumalla, joka leikkasi tuotekehitysmenoja monissa yrityksissä. Kehitys on kuitenkin selkeässä ristiriidassa edellä mainittujen Tilastokeskuksen lukujen kanssa. On kuitenkin huomattava, että tässä taulukossa tarkastelluista yhtiöistä ainoastaan YIT sisältyy Tilastokeskuksen luokittelussa rakentamisen toimialaan. Toki myös sen kohdalla t&k-menojen keskimääräinen muutos jää miinukselle kolmen viime vuoden aikana. Positiivisen poikkeuksen kolmen vuoden t&k-menojen kehityksessä tekevät Kone ja Tekla.
Saint-Gobain EU:n ykkönen
Ranskalaisyhtiöt hallitsevat kärkeä euromääräisesti eniten tutkimus- ja kehitystoimintaan viime vuonna panostaneista rakennusalan yhtiöistä EU-alueella. Ykkösenä ja kakkosena tällä listalla olivat rakennusmateriaalijätit Saint-Gobain ja Lafarge sekä kolmosena Olkiluodon kolmosyksikön rakentamisesta suomalaisille tuttu Bouygues. Saint-Gobain panosti peräti 406 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan viime vuonna. Isolta kuulostavasta panostuksesta huolimatta myös Saint-Gobainin tutkimusmenot jäivät 1,0 prosenttiin liikevaihdosta.
Myöskään Lafarge ja Bouygues eivät erotu mitenkään erityisen vahvalla tutkimuksella, sillä alan suomalaisyhtiöiden tavoin ranskalaisyhtiöissäkään tutkimusinvestointien suhteellinen osuus liikevaihdosta ei nouse erityisen suureksi. Ranskalaisyhtiöt ovat vain niin jättimäisiä kooltaan, että ne sijoittuvat siksi taulukon kärkipaikoille.
Ruotsalais-suomalainen Assa Abloy panostaa myös vahvasti tutkimukseen. Se oli EU:n rakennusalan yhtiöiden kokonaislistalla neljäs. Yhtiö investoi viime vuonna t&k-toimintaan 112,6 miljoonaa euroa, missä oli kasvua edellisvuodesta 13,9 prosenttia. Assa Abloylla t&k-menojen osuus liikevaihdosta oli kohtuulliset 2,8 prosenttia.
Vertailukohdaksi YIT:lle voidaan tältä Euroopan komission laatimalta EU-maat sisältävältä listalta ottaa Skanska. Ruotsalaiskonserni panosti viime vuonna t&k-toimintaan ainoastaan 4,77 miljoonaa euroa, kun konsernin liikevaihto oli noin 13,5 miljardia euroa. Siten yhtiön tutkimuspanostukset eivät olleet edes promillea liikevaihdosta. Tässä vertailussa YIT:n 0,5 prosentin panostuskin vaikuttaa vallan suurelta lukemalta.
EU:n ulkopuolisista yhtiöistä rakennusalan kärkipaikat miehittävät pääosin aasialaiset yhtiöt. Kiilaa kiinalais-, japanilais- ja korealaisyhtiöiden väliin lyö Liechtensteinissa pääkonttoriaan pitävä, suomalaisille rakentajillekin hyvin tuttu Hilti. Se sijoittuu 189,2 miljoonan euron t&k-menoillaan EU-maiden ulkopuolisten rakennusalan yhtiöiden listalla komeasti 5. sijalle. Hiltillä tutkimuspanosten osuus liikevaihdosta oli rakennusalalle korkea 6,0 prosenttia.
Euroopan komission tutkimus löytyy kokonaisuudessaan tästä. Tilastokeskuksen julkistus tutkimuspanostuksista Suomessa löytyy puolestaan tästä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Näin rakennusala panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan”
Artikkelissa esitetyt otsikko, eurot ja sisältö eivät oikein ole linjassa keskenään. Mainittu 57.8 miljoonaa on rakennustoimialan eli urakoitsijoiden lukema. Taulukossa ainoastaan YIT kuuluu tähän piiriin. Aivan oikein: rakennusalaan pitääkin laskea mukaan koko jalostusketju eli tuoteteollisuus (mm. Kone, Rautaruukki, Uponor, Tikkurila), rakentaminen, palvelut (mm. Tekla) sekä rakennuttaminen. Rakennustuoteteollisuus, erityisesti talotekniikkateollisuus käyttää T&K:hän rahaa merkittäviä määriä. Näiden T&K panostukset luetaan kuitenkin tilastossa teollisuuden eritoimialoille, ei rakentmaisen T&K toiminnaksi. Koko rakennusalan tasolla suuruusluokka on 250-300 milj.€.
Kiitos Terttu palautteestasi.
Olen toki jutussani yrittänyt esittää asiat mahdollisimman selvästi, mutta ilmeisesti en ole siinä onnistunut. Tarkoitukseni oli Tilastokeskuksen ja Euroopan komission tilastoja samaan juttuun yhdistämällä antaa mahdollisimman kattava kuva rakennusalan t&k-menoista, mutta ehkä tätä yhdistämistä ei olisi pitänyt tehdä, vaan tehdä näiden tilastojen perusteella erilliset jutut.
Euroopan komission julkistaman Suomen suurimpien t&k-investoijien taulukon perusteella olen laatinut tämän jutun rakennusalaan liittyvien yhtiöiden taulukon itse. Olen siis subjektiivisella otteella poiminut mielestäni rakentamiseen liittyvät yhtiöt. Antamasi palautteen perusteella tämä ilmeisesti olikin oikea valinta.
Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut Tilastokeskuksen toimialaluokitus. Olen tässä käyttänyt rakennusalan t&k-menoina pelkästään Tilastokeskuksen toimialaluokituksen rakentamisen toimialaa. Heidän luokittelussaan rakentaminen on määritelty hyvin kapeasti, sillä se jättää mainitsemallasi tavoin esimerkiksi rakennustuoteteollisuuden rakentamisen ulkopuolelle. Mielelläni olisinkin yhdistänyt tuoteteollisuuden luvut rakentamisen lukuihin, mutta valitettavasti niitä ei ole saatavilla. Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa rakennustuoteteollisuus ei esiinny omana toimialanaan. Rakennustuoteteollisuuden t&k-menot menevät linkiksi laittamassani Tilastokeskuksen julkistuksessa luokkiin puunjalostusteollisuus ja muu teollisuus. Toisaalta taas nämä luokat sisältävät myös muuta kuin rakennustuoteteollisuutta, joten en ole voinut myöskään itse yhdistää näiden luokkien t&k-menoja rakentamisen luokan menoihin.
Toimittaja joutuu aina painimaan sen ongelman kanssa, mitä sanoja hän käyttää kuvaamaan jotain asiaa. Totesit, että Tilastokeskuksen mainitsema 57,8 miljoonaa euroa olisi pelkästään urakoitsijoiden lukema. Pääasiassa näin varmasti onkin, mutta Tilastokeskuksen rakentamisen luokka sisältää kyllä myös esim. rakennuttajat, hissien huoltoyhtiöt ja lvi-asennustöitä tekevät. Näin ollen urakoitsijoista puhuminenkin voisi antaa terminä jollekin lukijalle käsityksen puhtaista rakennusurakoitsijoista. Päädyin siis käyttämään Tilastokeskuksen lukujen kohdalla termiä rakennusala ja Euroopan komission lukujen osalta käsitettä rakennusalaan liittyvät yhtiöt. Lisäksi olen kyllä mielestäni aika selvästi todennut tekstissä, että taulukon yhtiöistä ainoastaan YIT sisältyy Tilastokeskuksen lukuihin.
Toivottavasti tämä sepustus toi jonkinlaista selvennystä sekä itse aiheeseen että tekemiini valintoihin jutun rakentamisessa.
Kiinnostava juttu toimittajalta. Jätettäköön tutkijan saivartelut omaan kastiinsa.
Google kertoi Vainion olevan julkisen tutkimuslaitoksen tutkija. Ehkä on hyvä, että T&K -toiminnan painopiste siirtyy yritysten suuntaan….
Esimerkiksi Kone Oy tunnetaan maailmanlaajuisesti alansa teknologiajohtajana. Koneelle riittää, että se käyttää hiukan yli 1 %:n liikevaihdosta täsmäytettyyn ja pitkälti omatoimiseen T&K -toimintaan. Ehkä koko Suomen osalta olisi perusteltua uudelleen suunnata T&K -rahojen käyttöä perustanaan todellisten menestysyritysten hyvät käytännöt. Miten paljon konkreettista tämäntyyppiset yritykset ovat saaneet tutkimuslaitosvetoisista tutkimuksista, jotka kerta toisensa jälkeen lupaavat julkisesta tutkimuksesta liiketoimintaa? Tämäntyyppiset tilastot kiinnostaisivat.