Puukerrostalon hiilijalanjälki on hiukan pienempi kuin betonielementtitalon
Sitran tilaamassa ja Bionova Consulting Oy:n toteuttamassa PuuEra-tutkimuksessa tarkasteltiin Heinolaan rakennetun puukerrostalon hiilijalanjälkeä kohteessa toteutuneiden todellisten materiaalimäärien kautta ja vertailtiin sitä yleisesti tunnettuun vastaavaan laskennalliseen betonirakenteiseen kerrostaloon. Puu- ja betonikerrostalon materiaalien
päästöissä on peräti 29 prosentin ero hiilijalanjälkien ollessa puulla noin 191 kgCO2/m² ja betonilla 268 kgCO2/m². Käytön aikainen energiankulutus kuitenkin tiputtaa tämän rakentamisvaiheen suuren eron 5–11 prosenttiin koko elinkaaren aikaisista päästöistä rakennuksen energiatehokkuustasosta ja tarkastelujakson pituudesta riippuen.
Sitran tilaamassa ja Bionova Consulting Oy:n toteuttamassa PuuEra-tutkimuksessa tarkasteltiin Heinolaan rakennetun puukerrostalon hiilijalanjälkeä kohteessa toteutuneiden todellisten materiaalimäärien kautta ja vertailtiin sitä yleisesti tunnettuun vastaavaan laskennalliseen betonirakenteiseen kerrostaloon. Puu- ja betonikerrostalon materiaalien
päästöissä on peräti 29 prosentin ero hiilijalanjälkien ollessa puulla noin 191 kgCO2/m² ja betonilla 268 kgCO2/m². Käytön aikainen energiankulutus kuitenkin tiputtaa tämän rakentamisvaiheen suuren eron 5–11 prosenttiin koko elinkaaren aikaisista päästöistä rakennuksen energiatehokkuustasosta ja tarkastelujakson pituudesta riippuen.
Sitran Energiaohjelman johtaja Jukka Noponen pitää tutkimuksen tuloksista kuitenkin keskeisimpänä sitä, kuinka paljon rakennuksen elinkaaren aikana käytetään energiaa ja millä energia on tuotettu riippumatta rakennusmateriaalista.
”Jos rakennus on sata vuotta pystyssä, tippuvat sen vuosittaiset päästöt 60 prosentilla verrattuna siihen, että rakennuksen käyttöikä olisi vain 30 vuotta. Olisi siis tärkeää rakentaa mahdollisimman pitkäikäisiä rakennuksia”, tekniikan tohtori Jarek Kurnitski Sitran Energiaohjelmasta sanoo.
Myös energiatehokkuuden parantamisella on aivan olennainen merkitys.
”Vuoden 2012 määräysten mukaisen talon ja passiivitalon välinen ero on 16–18 prosenttia sadan vuoden elinkaaren kokonaispäästöistä ja 2012 määräysten mukaisen ja lähes nollaenergiatalon välinen ero on jopa 39 prosenttia”, Kurnitski sanoo.
Sekä Kurnitski että Noponen muistuttavat kuitenkin siitä, että puukerrostalon 5–11 prosenttia pienempiä päästöjä suhteessa betonikerrostaloon ei pidä vähätellä.
”5–11 prosentilla on selkeä merkitys, eikä sitä pidä vähätellä. Puu myös toimii hiilivarastona niin kauan kuin sitä ei polteta. Puun hiilivarastovaikutus on 16 prosenttia, betonin 2 prosenttia”, Noponen sanoo. Tutkimuksessa hiilivarastoja ei kuitenkaan vähennetty hiilijalanjäljestä.
Hiilijalanjälkilaskelman tehneellä Bionova Consultingilla oli käytettävissään erittäin kattava materiaali-inventaario. PuuEran tuotantoketju pystyttiin jäljittämään kokonaisuudessaan Rakennusliike Reponen Oy:n, Versowood Oy:n, Koskisen Oy:n ja KLS Laatuseinä Oy:n toimitusten osalta.
Yhtenäisiä laskentatapoja ei vielä ole
Noposen mukaan on hyvä muistaa, että nyt julkistettu tutkimus on kuitenkin vain yksi tutkimus muiden joukossa, ei lopullinen totuus. Yhtenäiset laskentatavat puuttuvat vielä kokonaan.
”Olisi tärkeää, että tällaisia tutkimuksia tulisi lisää ja tulisi yhdessä sovittuja tapoja hiilijalanjäljen laskemiseen. Tärkeintä on kuitenkin se, että lähtötiedot ovat läpinäkyviä”, Noponen sanoo.
”Laskemiseen tarvittaisiin kansallisia ohjeita ja standardeja. Nyt on liian helppoa manipuloida tuloksia muuttamalla lähtötietoja ja laskemalla osakokonaisuuksia. Finnish Green Building Council on aloittanut Värkki-projektin, jossa yhteisiä pelisääntöjä pyritään luomaan”, Kurnitski toteaa.
PuuEra-tutkimuksessa rakennuksen koko elinkaaren tarkastelussa olivat mukana kaikki rakentamis- ja käyttövaiheen osa-alueet ja lisäksi otettiin huomioon energiantuotannon päästöjen tuleva kehitys. Siinä ei kuitenkaan huomioitu esimerkiksi betonin karbonatisoitumista, jolloin se sitoo hiilidioksidia. Myöskään massiivisen rakenteen vaikutusta jäähdytystarpeelle ei huomioitu.
Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela oli teettänyt samasta yrityksen rakentamasta puukerrostalokohteesta jo aiemmin kesällä hiukan suppeamman tutkimuksen samalla konsultilla. Sitra halusi kuitenkin lisätä tutkimukseen tarkastelun useammalla käyttöiällä sekä ensi vuonna voimaan tulevilla energianmääräysten mukaisilla määritelmillä ja energiatuotannon laskevilla päästöillä.
”Tutkimuksen perusviesti ei ole kovin paljon muuttunut, mutta uusi tutkimus on laajempi”, Kurnitski kertoo.
Kurnitskin mukaan tutkimukselle oli tarvetta, sillä keskustelu puun ja betonin eroista on välillä ollut melko tunneperäistä.
”Keskustelut ovat helposti menneet juupas–eipäs-keskusteluksi. Sitä halusimme nyt välttää”, Kurnitski kommentoi.
Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki – Tapaustutkimus kerrostalon ilmastovaikutuksista
Panu Pasanen, Juho Korteniemi ja Anastasia Sipari, Bionova Consulting
Sitran Selvityksiä 63
Tätä artikkelia on kommentoitu 13 kertaa
13 vastausta artikkeliin “Puukerrostalon hiilijalanjälki on hiukan pienempi kuin betonielementtitalon”
Kiitos, nyt voidaan sitten tehdä päätöksiä kerrankin unohtaen tämän ’hiilijalanjälki olkoon ainoa jumalasi’ -mantran.
Mitä tuota turhaan kiistelemään. Tehdään koe. Rakennetaan kaksi samanlaista taloa, toinen puusta, toinen betonista. Poltetaan molemmat. Katsotaan, kummasta nousee enemmän savua. Savun hälvettyä, kävellään tuhkakasan yli ja katsotaan kumman yli kävelystä jää kasaan suuremmat hiilijalan jäljet. Saadaan näin kinastelulle todistettu päätös!
Aika pienistä eroista näyttää olevan kysymys. Taitaa olla niin, että rakennuksen teknistoiminnallinen paremmuus ratkaisee sittenkin myös ympäristöystävällisyyden, kuten Kurnitski toteaa. Rakennus joka palvelee käyttäjiään mahdollisimman tehokkaasti, mahdollisiimman vähillä hukkaneliöillä ja -kuutioilla ja mahdollisimman pitkään ilman suurta huollon ja korjauksen tarvetta, on sittenkin se kaikkien turvallisin ratkaisu.
On se hyvä, että Sitralla on tuota rahaa. Muuten rakentajille olisi tullut aivan ”väärä” tieto puun ja betonin hiilijalanjälkiien eroista. Keväällä nimittäin Rakennusliike Reposen tutkimuksessa ero oli lähes olematon. Entinen betonimies Mika Airaksela nimittäin oli ihan rehellisesti halunnut tietää, onko puurakentaminen edes ympäristömielessä järkevää, jos se ei sitä ole taloudellisesssa mielessä. Sitran mielestä
Reposen tutkimustulos oli puutteellinen, koska se ei vahvistanut rahoittajan ja valtion tavoitetta edistää puurakentamista vaikka sitten ympäristöperusteilla, jos suoranaisesta metsäteollisuuden tukemisesta ei haluta puhua.
Onneksi siis Sitralla oli rahaa ja tutkimuskriteerejä saatiin muutettua niin, että puu saatiin näyttämään edes hieman betonia paremmalta. Tutkijatkin selvisivät tilanteesta säikähdyksellä eli hyviä tilaustutkimuksia on luvassa jatkossakin. Jatkossa on vaan tilaajan ja rahoittajien kansssa sovittava entistä tarkemmin mikä on se tulos, johon tutkimuksella pitää päästä, ettei tule tuollaisia rehellisyyden lipsahduksia.
Huonosti on mesu lukenut aikaisemman julkaisun
https://www.rakennuslehti.fi/uutiset/energiatehokkuus/25336.html
Rakennusaikainen hiilijalanjälki on muuttunut 4% ja käytönaikanen vielä vähemmän.
Energiatehokkuus on tärkein
Mielenkiintoinen vastine materiaaliteollisuudelta: http://www.finnsementti.fi/asiakasfoorumi/suojattu/uploads/Lehdistotiedote_ymparisto_2011.pdf
Luullun ymmärtäminen on kyllä hallussa. Keväällä tutkimuksen ydin oli tämä: ”Rakennuksen energiatehokkuus on hiilijalanjäljen kannalta huomattavasti tärkeämpää kuin rakentamisvaiheen päästöt.”
Tuota ei Sitrakaan pystynyt muuksi muuttamaan.
Jos vielä mukaan otetaan TTY:n Frame-projektin varoitukset siitä, että eristemäärien lisäys yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa lisää homeriskejä erityisesti puukerrostaloissa, niin voidaan päätyä hiilijalanjälkitarkastelussa siihenkin, että puutalo pitää purkaa jo paljon ennen laskennallisen elinkaarensa päättymistä. Siinä sitä hiiltä sitten vasta palaakin.
Framissä käsitääkseni puurunkoinentalo on kriitinen lisäerityksen suhteen, jos se verhoillaan tiilellä.
Puulla verhottuna tuuletuksesta huolehtimalla ei ollut ongelmaa.
Siinä ollaan saamaa mieltä,että energiatohokkuus on tärkein ja saamaa sanotaa Sitran tutkimuksessakin.
Jos sen viitsii lukea.
Oliko(?) laskelma 100 vuotta ”elävälle”. Kyllä kestävän rakentamisen ja talonpidon pitää pystyä n x 100:aan vuoteen. Mitkä ovat tulokset 200, 300, 500 vuotta vanhoille rakennuksille – peruskorjauksineen yms?
Kun vanhat betonimiehet jäävät eläkkeelle rakennuttajien, suunnittelijoiden, professorien ja opettajien riveistä, alkaa puurakentaminen todella yleistymään. Betonituotanto on äärimmilleen viritetty kone, jossa ei ole juurikaan kehitettävää pienen hienosäädön lisäksi. Puurakentamisessa on paljon kehitettävää koko tuotantoketjussa, joka on alun perin optimoitu paperiteollisuudelle. Silloin kun osataan hankkia, suunnitella ja rakentaa puurakenteita tehokkaasti, alkaa suuruuden ekonomia laskemaan hintoja ja hiilidioksidi-päästöjä. Lisäksi saadaan viihtyisämpi ympäristö ja rakentaminen kestävän kehityksen mukaiseksi.
Jos osa betoniteollisuudesta onkin tuotantomielessä huippuunsa viritettyä koneistoa, niin kyllä sielläkin on vielä paljon kehittämisen varaa.
Jahka kyseinen rakennusmateriaaliteollisuuden haara saadaan teknisen puolen lisäksi vastaamaan vielä nykyistä paremmin markkinoiden huutoon, niin hiilijalanjälkikilpailuun pystytään vastaamaan selvästi tämän hetkistä paremmin.
Onhan se nyt tuhannentulimmaista, että vuosikymmenten aikaiset kymmenet ja kymmenet miljoonat eurot sen hyväksi, että esim. VTT kehittäisi yksiselitteisen vertailumenetelmän, ovat valuneet kankkulan kaivoon, Missä ko. menetelmä ja sen tulokset maailmman yksinkertaisimman vertailutilanteen osalta Puu vs. betonielementit?
Materaalien väliset vertailut ovat keinolla millä hyvänsä harhaanjohtavia ellei niitä kytketä vertailukelpoisiin tuotteisiin (joissa ko. materiaaljea käytetty) ja niiden ylläpitoon ja käyttöön. Myymäläss esimerkiksi sisuskalut muuttuvat tiheään tahtiin ja niitä puretaan, kun sijainti ei enää ole paras mahdollinen. Myös materiaalien tuotantotekniikat ja energiantuotanto kehittyvät yhä tehokkaammiksi. Heitettäköön vesilintua vain tehdyillä vertailuilla varsinkin, kun niillä ei ole mitään merkitystä globaaliin kasvavaan ilmakehän hiilidioksipitoisuuteen