Puurakentamista Niinistö pitää hyvänä esimerkkinä vihreän talouden mahdollisuuksista, joilla tavoitellaan siirtymistä kestävään kulutukseen. Puurakentamisen lisäämisellä on myös mittava vaikutus ilmastotavoitteiden toteutumisen lisäksi tuotekehittelyyn, vientiin ja työllisyyteen. Ministerin mielestä Suomi voisi tehdä puurakentamisesta modernin kaupunkisuunnittelun näyteikkunoita myös maailmalle ja edistää näin rakentamisosaamisen vientiä.
Aiemmin tänä vuonna julkaistun Suomen ympäristökeskuksen raportin Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa” (SYKEra 16/2011) arvion mukaan rakennusmateriaaleilla on tärkeä merkitys ilmastotavoitteiden toteuttamisen kannalta. Raportin mukaan puu rakentamisen raaka-aineena aiheuttaa selvästi pienemmän energia- ja luonnonvarojen kulutuksen sekä kasvihuonekaasupäästöt kuin betoni ja teräs. Raportissa vertailtiin eri rakennusmateriaaleja ympäristövaikutusten kannalta.
Niinistön mukaan puurakentamisen lisäämisellä on mittava vaikutus myös tuotekehittelyyn, vientiin ja työllisyyteen. ”Sitä voi pitää hyvänä esimerkkinä vihreän talouden mahdollisuuksista, joilla tavoitellaan siirtymistä kestävään kulutukseen”, sanoo Niinistö.
Ministerin mukaan nyt tarvitaan puurakentamisen teollisen tuotannon konseptointia ja yhä enemmän rakentamisen suuntaamista arkkitehtonisesti parempaan suuntaan. Suomalaiset tarvitsevat asukaslähtöisiä asumismiljöitä, nykyajan puutarha-kaupunkeja, joissa vähäinen ekologinen jalanjälki on keskeinen kaupunkisuunnittelun kriteeri. Suomi voisi tehdä puurakentamisesta modernin kaupunkisuunnittelun näyteikkunoita myös maailmalle ja edistää näin rakentamisosaamisen vientiä.
Puurakentaminen edistää vihreää taloutta
Ympäristöministeri Niinistö näkee rakentamisessa sellaisia uusia innovaatioita, jotka edistävät laajemminkin siirtymistä uuteen kestävään talouden järjestelmään. ”Näen puurakentamisen mahdollisuutena myös globaalien tavoitteiden toteuttamisessa. Ensi vuoden Rio 20 plus -kokouksen valmistelussa on asetettu erityistavoitteeksi talouden kasvun irrottaminen luonnonvarojen kulutuksesta.”
Tätä trendiä on vahvistettava, jotta voidaan ylipäätään turvata luonnonvarojen, veden ja ruuan riittävyys globaalisti tulevaisuudessa. Siksi energia- ja materiaalitehokkuuden tavoitteleminen rakentamisessa palvelee tätä isoa globaalia tavoitetta, miettii Niinistö. Rakennusmateriaalien elinkaaren pidentäminen ja elinkaariajattelun tuominen myös rakentamiseen on välttämätöntä.
Julkisiin hankintoihin lisää resurssitietoisuutta
”Olen seurannut todella suurella mielenkiinnolla, mitä puurakentamisessa Ruotsin Växjössä tapahtuu. Nyt kun meillä Suomessakin on pystytty uudistamaan rakennusmääräyksiä ja voitu raivata puurakentamisen esteitä pois, tulee saada rakennuttajat ja rakentajat innostumaan puurakentamisesta”, Niinistö kertoo.
”Kunnilla on julkisten hankintojen tekijänä tässä suuri rooli. Olemme käynnistämässä kunnille suunnattavaa julkisten hankintojen neuvontapalvelua, jolla laajemminkin pyritään edistämään vihreän talouden neuvontaa ja kehittymistä.”
”Meillä on ministeriössä varattu 2,5 miljoonaa euroa ensi vuonna käynnistettävään kokeiluhankkeeseen, joka kohdistuu kuntiin kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi. Julkisilla hankinnoilla on erittäin suuri merkitys siirryttäessä vihreään talouteen ja otettaessa materiaali- ja energiatehokkuus nykyistä paremmin huomioon.”
”Kuntien hankintaosaamista tulee lisätä ja pyrkiä asettamaan sellaisia laatukriteereitä, että pidemmällä tähtäimellä energia- ja materiaalitehokkuus paranisivat”, Niinistö ehdottaa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Ympäristöministeri Ville Niinistö: Rakentamiseen löydettävä materiaalitehokkaampia ratkaisuja”
Liekö ministeri Niinistö oikeassa?
Laskeskelin, että jos kaikki mahdollinen asuinrakentaminen muutetaan Suomessa puurakenteiseksi (esim. väestönsuojia tai perustuksia ei ehkä tehtaisi puusta vastaisuudessakaan), se vähentäisi Suomen CO2-päästöjä saman verran kuin että Suomen autoilla ajettaisiin puoli kilometriä päivässä nykyistä vähemmän. Tällä on eittämättä voimakkaasti ilmastoa viilentävä vaikutus. Uskomatonta, mutta totta(ko).
Se, paljonko asunakentamisen muuttaminen puurakenteiseksi lisää päästöjä johtuen rakennusten enemmästä huoltamisesta ja korjaamisesta, ja suuremmasta lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutuksesta, jää tietysti tarkastelun ulkopuolelle. Sillähän ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä 🙂
Juuri näin. Puu-uskovaiset eivät kuitenkaan yksisilmäisyydessään pysty suhtautumaan asioihin objektiivisesti. Joskus puuvouhottaijien tilaisuuksissa tunnelma on, kuin suviseuroissa, minne armeija-aikaani tahtomattomani jouduin. Puun käytön edistäminen rakenmisessä on hyvä asia, mutta järki pitää siinäkin olla mukana.
Hyvä, Hyvä! Työt ei lopu tekemälläkään!
Niin kotilmaassa kuin EU:ssa poliitikot vievät rakentajia kuin pässiä narussa, ylenpalttinen viherrys tunkee yli kaiken. Kaikkitietäviä ja kaikkeen kantaa ottavia vihertäviä, jotka ovat valmiit heittämään aiemman kokemusperäisen rakentamistaidon romukoppaan, on maailmaa parantamassa joka nurkan takana.
Otetaanpa siis täyskäännös elämäämme ja palataan todella aitoon luomurakentamiseen ja -elämiseen. Siirrytään asumaan luoliin, risu-/olkimajoihin ja nautiskellaan päretuikun valossa nuotiolla paistettuja metsien ja järvien antimia.
Käytönaikainen energiankulutus on dominoivan suuri rakentamisaikaiseen nähden rakennuksen elinkaaren aikana. Betonitalo on tiivis, ja säästää energiaa.
Kun puutalo lahoaa, homehtuu ja palaa vielä pari kertaa siinä ajassa kun betonitalo on ja pysyy, voidaan vain kysyä, kuinka monikertaiset puutalon päästöt ovatkaan?
Puhumattakaan asukkiden terveydestä. Kun tuoreen puun VOC-päästöt alkavat vähetä, alkaa puu lahota ja homehtua, ja siitä taas tulee VOC-päästöjä ja mikrobeja. Mihinköhän allergikot menevät asumaan, jos talot alkavat olla vain puusta?
Yksi vesivuoto puukerrostalossa tai tulipalo yhdessä huoneistossa – koko kerrostalo purkuun. Kuka tuollaisia pommeja edes vakuuttaisi?