Kokeile kuukausi maksutta

Ara-asuntojen aloitukset romahtivat 74 prosenttia pk-seudulla

Pääkaupunkiseudun normaalien Ara-vuokra-asuntojen aloitusten määrä romahti viime vuonna ja jäi kauas tavoitteista. Normaaleja Ara-vuokra-asuntoja aloitettiin vain 340 pk-seudulla, kun vielä vuonna 2011 aloitusten määrä oli 1 300 ja sitä edeltävänä vuonna 1 200. Myös Aran tukemien asumisoikeusasuntojen ja erityisryhmien asuntojen aloitukset vähenivät, mutta eivät yhtä rajusti kuin normaalien vuokra-asuntojen.

Pääkaupunkiseudun normaalien Ara-vuokra-asuntojen aloitusten määrä romahti viime vuonna ja jäi kauas tavoitteista. Normaaleja Ara-vuokra-asuntoja aloitettiin vain 340 pk-seudulla, kun vielä vuonna 2011 aloitusten määrä oli 1 300 ja sitä edeltävänä vuonna 1 200. Myös Aran tukemien asumisoikeusasuntojen ja erityisryhmien asuntojen aloitukset vähenivät, mutta eivät yhtä rajusti kuin normaalien vuokra-asuntojen.

Asumisoikeusasuntoja aloitettiin pääkaupunkiseudulla viime vuonna 665 ja erityisryhmien asuntoja 530. Aso-asuntojen aloitukset vähenivät edellisvuoteen verrattuna 13 prosenttia ja erityisryhmien asuntojen 20 prosenttia. Uudet Aso- ja erityisryhmien asunnot pienentävät osaltaan normaalien Ara-vuokra-asuntojen kysyntää ja niihin muuttavilta myös vapautuu usein Ara-asuntoja, joten myös niiden määrän muutokset vaikuttavat vuokra-asuntojen markkinatilanteeseen.

Ara-asuntojen hakijamäärät ovat kuitenkin ennätysluvuissa pääkaupunkiseudulla. Ara-vuokra-asuntoa jonotti marraskuun 2012 puolivälissä pääkaupunkiseudulla 40 150 kotitaloutta. Hakijajono on tuplaantunut vuoteen 2005 verrattuna. Jonottajien määrä kasvoi vuoden aikana Helsingissä 7,9 prosenttia ja Espoossa 0,7 prosenttia, mutta väheni Vantaalla 10,3 prosenttia.

Aran asuntomarkkinakatsaus löytyy kokonaisuudessaan tästä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Ara-asuntojen aloitukset romahtivat 74 prosenttia pk-seudulla”

  1. Jotenkin tuo oli odotettavissa. Esim. tämän 1,5 vuotta vanhan uutisen pohjalta, jossa kerrottiin aloitusten vähenneen huomattavasti vuokra-asuntotuotantoon taantuman alettua annettujen erityisten elvytystukien päätyttyä:

    https://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/25019.html

    Monet projektit ajoitettiin niin, että ne alkaisivat niin, että ne ehtivät tulla elvytystukien piiriin. Sen jälkeen onkin ollut hiljaista.

    1. ARA valvoo korkotukikohteiden alkuvuokria, periaatteessa
      suhdanneavustukseksi tarkoitettu investointituki hyödyntää edullisemman vuokran muodossa asukkaita.

      15 000 euroa avustusta / asunto on 300 euroa / asuntoneliö tämän summan korot ja kiinteistön arvonalenemisen poistojen osuus keventävät vuokraa.

      Tuki olisi erinomainen muoto lisätä tuotantoa jos esim. asuntoministeri yllättäen kiinnostuisi edistämään PKS alueen asuntopulan ratkaisemista.

      Toisaalta kaupungit eivät anna tontteja kuin omille yhtiöilleen ja joillekkin aattellisille erityisryhmiä asuttaville säätiöille.
      Eli turha muuttaa säännöksiä tai käynnistää avustuksia uudelleen, ennenkuin ministeri vie loppuun tonttien luovutuksia koskeneet vaatimukset

    2. Olipa mielenkiintoinen linkki. Tätä kun peilaa eilisiin uutisiin, Aran Asuntomarkkinatilanne tiedoitteeseen ja Rossilahden Arapäivän puheeseen näkee hänen tuolloisenkin puheen toteutuneen. Nyt PKS valtion tukema vuokra-asuntotuotanto on jäänyt pahasti jälkeen MAL-aiesuunnitelman tavoitteista huolimatta. Tuotantoluvut kertovat karua kieltään laskettiinpa niitä miten tahansa. Muutaman sadan asunnon tuotanto ei yksinkertaisesti riitä tähän PKS krooniseen vuokra-asuntojen hakijoiden ja erittäin kiireellisten asunnontarvitsijoiden tarpeeseen . Tämä vaarantaa myös elinkeinoelämän työpaikkakehitystä. Ara-tuotannon vähäisyyteen syynä ovat mm.arava-ja korkotukijärjestelmän rakenteelliset ongelmat kaikkineen ja tonttipula.

  2. Asunnonhakijoiden asunnontarve PKS korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. Hakijoita yli 40000 joista puolet erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa. Ja kun valtion tukemaa vuokra-asuntojen uudistuotantoa ei ole ja vanhasta vuokra-asuntokannasta ei vapaudu Hgissä kuin 8 % vuodessa asunnottomuus kriisiytyy. Valtion lainojen korkotaso on järkyttävä ja näkyy siis korkeina vuokrina heikoimmin pärjäävien kansalaisten vuokrissa. Tätä karua kertomaa voi katsoa mtv3 ja aran nettisivuilta.

  3. Sato Oyj teki ihan hirvettivän tuloksen. Kuka nyt sellaisesta enää vuokraa asuntoja, jotka on ylihinnoteltu

    1. Niinpä niin…Netistä selaamalla löytää helposti tietoa, että Nuorisosäätiö vuokraa asuntojaan 30% halvemmalla. Miksi kukaan (asuntoministeri tai Rossilahti) ei kerro tätä ääneen?

      1. Voisiko Rakennuslehti tehdä hieman tutkivaa journalismia ja vertailla eri omistajien vuokria pääkaupunkiseudulla. Veikkaan, että kuntaomistajien ja pienten toimijoiden(esim. Nuorisosäätiö) vuokrat ovat halvimpia. Sen jälkeen VVO ja SAto saisivat julkisesti selittää miksi heidän vuokranasa ovat kalleimmat. Löytyykö muuta selitystä kuin suuri volyymi?

  4. Saton tilinpäätöksen mukaan liikevaihto 287 miljoonaa josta ARA kohteiden osuus vain 37 miljoonaa loput vapaarahoitteisia.

    Vuokrasäänöstelu on poistettu suomen lainsäädännöstä 1995 jos ette ole vielä huomanneet.
    Ihme kouhkaamista koko asuntopoliittinen keskustelu.

    Wikipedia väittää seuraavaa:
    ”Yleensä vuokrasäännöstely tuhoaa vanhan asuntokannan tehokkaammin kuin sota”, Osmo Soininvaara kirjoittaa

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat