Jos suunnitelmat toteutuvat, tältä parvekkeelta tuijoteltaisiin uuden talon seinää puiden sijaan. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Lisärakentaminen uhkaa tuhota näkymän – Oikeusoppineet: Jos asunnon arvo laskee, osakas voi estää taloyhtiön tontille rakentamisen

Jos osa osakkaista menettää näkymän asunnostaan, taloyhtiö tarvitsee osakkaan suostumuksen rakennushankkeeseen.

Kirjoittaja(t) Sami Takala / HS

Käynnissä oleva lisä- ja täydennysrakentamisen buumi huolettaa Helsingin Laajasalossa asuvaa osakasta: vanhoihin väljästi rakennettuihin lähiöihin nousee uusia kerrostaloja.

Aihe on kuuma keskustelunaihe monessa taloyhtiössä. Helsingissä noin 40 prosenttia uusista asunnoista valmistuu täydennysrakentamisena vanhoille asuinalueille.

Itä-Helsingin Laajasalo on yksi kaupunginosista, jotka ovat myllerryksen keskellä. Eräässä taloyhtiössä kaavaillaan lisäkerroksia kerrostaloihin ja lisärakennuksia talojen väliin.

Asia tuli ilmi, kun talossa asuva osakas otti yhteyttä Helsingin Sanomiin. Taloyhtiö aloitti toukokuussa selvityksen lisärakentamisesta, kerrotaan talosta parhaillaan myytävänä olevan asunnon ilmoituksen tiedoissa. Kesällä asukkaille ja osakkaille esiteltiin arkkitehdin hahmotelmia tiedotustilaisuudessa.

Täydennysrakentamisella paikataan pääkaupunkiseudun asuntopulaa. Taloyhtiöitä taas houkutellaan lisärakentamiseen muun muassa rahallisella hyödyllä: sillä voidaan rahoittaa esimerkiksi isoja ja kalliita remontteja.

Kaupungin tiivistämisellä on kuitenkin hintansa, ja lisärakentamisen vaikutus tavallisten asukkaiden arkeen helposti unohtuu: maisemat muuttuvat, varjostus lisääntyy, viheralueita katoaa ja liikenne lisääntyy.

Jos lisärakennussuunnitelmat toteutuvat laajasalolaisessa taloyhtiössä, osa asukkaista voi menettää nykyiset maisemat parvekkeiltaan.

Toimitukseen yhteyttä ottanut osakas uskoo, että hänen asuntonsa puistomainen näkymä vaihtuisi uuden talon seinäksi, mutta saman talon toisessa päässä asuvilla näkymät säilyisivät. Hän pelkää myös asunnon arvon laskua.

Lisärakentaminen saattaa loukata osakkaiden yhdenvertaisuutta, eivätkä suunnitelmat siksi aina toteudu, sanovat HS:n haastattelemat oikeusoppineet.

Yhdenvertaisuus on yksi asunto-osakeyhtiölain periaatteista. Sen mukaan esimerkiksi yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa päättää tai tehdä sellaista, joka voisi tuottaa yhdelle osakkaalle etua toisten kustannuksella.

”Lisärakentamishanke voi olla yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, jos esimerkiksi rakennus sijoitetaan huoneiston eteen niin, että näkymä peittyy ja huoneiston arvo alenee”, sanoo oikeustieteen tohtori Martti Häkkänen Helsingin yliopistosta.

Hän on tutkinut muun muassa kiinteistönomistajan oikeutta rakentamiseen.

Samaa mieltä on Helsingin yliopiston oikeustieteen dosentti Ville Pönkä. Hänen mukaansa lisärakentaminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita yhdenvertaisuusrikkomusta.

Yhdenvertaisuusperiaatteen merkitystä joudutaan arvioimaan talo­yhtiössä korostuneen tapauskohtaisesti, Pönkä sanoo.

”Osakkaalla on tietynasteinen sietämisvelvollisuus, koska absoluuttisen yhdenvertaisuuden tavoittelu ei ole taloyhtiössä mahdollista.”

Sekä Häkkänen että Pönkä puhuvat yleisellä tasolla eivätkä ota kantaa yksittäistapaukseen: lisärakentamiseen liittyvät hankkeet ovat monimutkaisia, eikä heidän tiedossaan ole kaikkia asiaan vaikuttavia yksityiskohtia.

Lisärakentamisesta päätetään yhtiökokouksessa, mutta yhtiökokouksen päätöksellä osakkaita ei saa siis asettaa eriarvoiseen asemaan.

”Osakkaan pitää tällaisessa tapauksessa antaa suostumuksensa rakennushankkeeseen. Jos osakas ei anna suostumustaan, hanketta ei voida toteuttaa ainakaan sellaisena, että rakennus häiritsisi osakasta”, Häkkänen sanoo.

Jos päätös lisärakentamisesta tehdään taloyhtiössä ja se vaikuttaa olennaisesti asunnon arvoon, asiaa ei saa piilotella huoneiston mahdollisessa myyntitilanteessa.

Osakkaan täytyy kertoa hankkeesta avoimesti ostajaehdokkaille.

”Ostajalla voi olla oikeus saada hinnanalennusta. Esimerkiksi merinäkymien menettäminen laskee kiistatta asunnon arvoa”, Häkkänen sanoo.

Hänen mukaansa osakkaalla ei ole oikeutta korvaukseen silloin, kun talo rakennetaan naapuritontille ja arvokas merinäköala menee.

Jos taas tontin omistaa kaupunki ja tontilla on tilaa, kaupunki voi maanomistajana päättää rakennuttaa tontille toisen talon, kun vuokrasopimus taloyhtiön kanssa päättyy, Häkkänen sanoo.

”Silloin kaupunki ei tarvitse taloyhtiön lupaa.”

Kaupunki voi myös maksaa tonttia vuokraavalle taloyhtiölle täydennysrakentamisen korvauksena osan lisärakentamisen tuomasta arvonnoususta.

Jos vanha talo puretaan, uudesta ei ehkä saa samankokoista asuntoa

Mutta voiko purkavassa lisärakentamisessa olla riskinä, että taloyhtiön asukkaat eivät saa uudesta talosta samankokoista asuntoa kuin heillä on purettavassa talossa?

Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli sanoo, että uuden huoneiston tulisi vastata vanhaa huoneistoa esimerkiksi pinta-alaltaan ja huoneiden lukumäärältään.

”Tilavuuden, ikkuna-alan ja sijainnin osalta muutosta voi tulla jonkin verran. Käyvän arvon on säilyttävä vähintään samalla tasolla. Poikkeamista tulee sopia, ja niiden vaikutuksia tasataan tarvittaessa korvauksin.”

Huplin mukaan osakas voi vaatia osakkeidensa käypähintaista lunastusta ja hankkia uuden huoneiston haluamastaan kohteesta, jos hän ei halua ryhtyä hankkeeseen.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Lisärakentaminen uhkaa tuhota näkymän – Oikeusoppineet: Jos asunnon arvo laskee, osakas voi estää taloyhtiön tontille rakentamisen”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi