Vain Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen ennustetaan kasvavan selvästi vuoteen 2040 mennessä.

Ennuste vuodelle 2040: Suomessa on vain kolme kaupunkiseutua, jotka kasvavat – muu maa näivettyy

Syntyvyyden nopea heikkeneminen muuttaa aiemmin kasvukeskuksiksi ennustettujen alueiden tulevaisuudennäkymiä. Vain Helsingin, Tampereen ja Turun seudut kasvavat selvästi vuoteen 2040 mennessä, kertoo uusi ennuste.

Harvoissa kasvukeskuksissa, kuten Helsingin seudulla, on lisäksi syytä varautua samanaikaisesti ikääntyvän väestön suhteellisen osuuden rajuun kasvuun, jonka aiheuttaa syntyvyyden väheneminen.

Virallisessa tarkastelussa tuoreimmat tiedot ovat tähän asti perustuneet Tilastokeskuksen vuoden 2015 lukuihin.

MDI:n ennusteen mukaan 67,1 prosenttia suomalaisista asuu kymmenen kaupunkiseudun alueella vuonna 2040. Osuus on 1,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa.

Asuntorahoitukseen keskittyneen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen, Kuntarahoituksen, kiinteistöalan yhteistyöjärjestön Raklin ja ympäristöministeriön tilaaman selvityksen yksi keskeinen havainto on, että väki valuu pääkaupunkiseudulle aiemmin oletettuakin nopeammin.

Samalla ikääntyneen väestön osuus erityisesti Helsingissä kasvaa huomattavasti rajummin kuin on aiemmin arveltu. Pääsyynä näihin muutoksiin on syntyvyyden ripeä heikkeneminen. Kun runsasväkisen Helsingin väestö vanhenee, ikääntyneiden suhteellinen osuus kasvaa lasten määrän vähetessä.

Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Helsingin seudulla vuoteen 2040 mennessä ennusteen mukaan noin 136000 hengellä, yli puolitoistakertaiseksi nykyisestä. Helsingin kehysalueen kunnissa vanhusten suhteellisen osuuden määrän kasvu on vielä rajumpaa, kertoo MDI:n asiantuntija Timo Aro.

”Esimerkiksi Siuntiossa kasvu on 190 prosenttia.”

Helsingin seudun ”pelastusrenkaana” on kuitenkin Aron mukaan se, että myös työikäisten määrä kasvaa. Vastaavaa työikäisen väestön positiivista kehitystä on Suomessa vuoteen 2040 mennessä enää viidellä kaupunkiseudulla, raportti ennustaa.

Oulussa kohtalaista väestönkasvua

Selvityksen mukaan pääkaupunkiseudun väestö kasvaa peräti 270000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Kun koko Suomen väestö kasvaa samaan aikaan vain 90000 asukkaalla, tämä merkitsee, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevan maan väki vähenee 180000 asukkaalla.

Vaikka Helsingin seudun väki vanhenee, sen väestörakenne on selvityksen mukaan ”ylivertainen muuhun maahan verrattuna sekä kasvudynamiikan että väestö- ja ikärakenteen kilpailukyvyn näkökulmasta”.

Vuonna 2040 Helsingin seudulla asuu suurin piirtein saman verran ihmisiä kuin tarkasteltujen kymmenen kaupunkiseudun ulkopuolella muualla Suomessa yhteensä, raportti havainnollistaa.

Tarkasteltujen kymmenen kaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa väestö vähenee ennusteen mukaan vuosien 2017–2040 aikana 13 prosentilla eli 276454 asukkaalla.

Selvää kasvua tapahtuu pääkaupunkiseudun lisäksi lähinnä Tampereen ja Turun seuduilla. Tällöin monella tähän asti kasvukeskuksina pidetyillä seuduilla nähdään odottamatonta kehitystä, raportti ennustaa. Selvityksen mukaan myös Oulun ja Jyväskylän seudut saavat kohtalaista väestönlisäystä vuoteen 2040 mennessä.

Kuopion seudun väestönlisäys jää maltilliseksi. Sen sijaan Lahden, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan seutujen väestö vähenee. Tosin näiden seutujen keskuskaupungit sinnittelevät edelleen osan kasvaessa.

Lahden, Joensuun ja Vaasan väestö vähenee maltillisesti, ja Seinäjoki kasvaa edelleen.

Selvitys ennustaa myös kaupunkien väestörakenteiden muuttuvan niin, että niiden keskukset vetävät yhä enemmän väkeä lähiseuduilta. Tämä tarkoittaa sitä, että myös kaupunkiseutujen sisällä nähdään jatkuvaa keskittymistä.

”Keskeistä muutoksessa on syntyvyyden romahdus ja sen aiheuttamat kerrannaisvaikutukset”, selvityksessä todetaan.

Toisaalta syntyvyyden ennustaminen on vaikeaa. Jokainen uusi tieto syntyvyyden muutoksista muuttaa laskelmat eri asentoon.

Samoin tilannetta voivat muuttaa esimerkiksi muutokset maahanmuuttopolitiikassa. MDI:n ennuste perustuu oletukseen, että kansainvälinen muuttoliike pysyy vuosien 2010–2018 tasolla.

Kaupunkiseudut jakautuvat neljään kasvuluokkaan, Turku hätyyttelee Tampereen asemaa maan kakkosena

”Syntyvyyden muutokset ovat ehdottomasti se suurin tekijä”, selittää Timo Aro tuoreen, vuoteen 2040 ulottuvan väestöselvityksen parin prosenttiyksikön eroa edellisiin Tilastokeskuksen ennusteisiin.

Tuoreessa ennusteessa väestönsiirtymä kolmeen kaupunkikeskukseen kiihtyy ja väki keskittyy kasvukeskusten ytimiin.

”On mahdotonta ennustaa, onko kysymys pitkä- vai lyhytaikaisesta muutoksesta.”

Aro kertoo tutkijaryhmän tutkineen alueellisesti kokonaishedelmällisyyden muutosta vuodesta 2010 kolmella eri ennustemallilla.

Jos parin vuoden päästä alkaisi suuri lastensaantibuumi, se vaikuttaisi ennusteeseen piikkinä.

Aro muistuttaa kuitenkin, että syntyvyyden heikkenemisen vaikutukset näkyvät väestömuutoksissa nimenomaan kerrannaisvaikutuksina.

Tämän takia monen kaupungin suunnitelmat voivat mennä uusiksi, koska kehitys on kulkenut toiseen suuntaan kuin aiemmin ajateltiin.

Kun tiettynä ajanjaksona lapsia syntyy vähän, tällöin parikymmentä vuotta myöhemmin muuttovalmiita nuoria aikuisiakin on paljon vähemmän, joten se vaikuttaa kaupunkien kehitykseen, Aro selittää.

Suomen alueellinen eriytyminen alkaa Aron mukaan pian näkyä paitsi maakuntien ja kaupunkiseutujen välillä myös kaupunkiseutujen sisällä.

”Väestö siirtyy reunoilta kohti keskuskaupunkia ja sen ydinkaupunkiseutua.”

Toinen selvityksen suuri havainto on se, että kymmenestä kasvavasta kaupunkiseudusta puhumisen sijaan pitäisi puhua neljästä kovin eri vauhtia kasvavista kaupunkikeskuksista.

”Helsingin seutu on ihan ylivertainen, ja toisessa korissa ovat Tampereen ja Turun seudut.”

Tamperetta on perinteisesti pidetty Suomen itseoikeutettuna kakkoskasvukeskuksena, mutta uusien tietojen valossa tilanne on muuttumassa vuoteen 2040 mennessä. ”Selkeästi näyttää, että Turun seutu saavuttaa Tampereen seutua.”

Tampereen ja Turun seudut ovat puolestaan Aron mukaan selvästi karistamassa kannoiltaan kolmannen kasvukorin eli Oulun ja Jyväskylän ja jossain määrin Kuopion seudun. Neljännen kasvukorin kaupunkiseuduilla Joensuussa, Vaasassa, Lahdessa kehitysnäkymät vaihtelevat.

Kiinteistösijoittajat ovat viime vuosina huokailleet, että Suomessa on pitkäaikaisen aluepolitiikkamme johdosta miljoona asuntoa väärässä paikassa. ”Tämä kaikki on ollut todella pitkään nähtävissä, mutta Suomessa on vaikeaa keskustella vaikeista asioista. Me voimme olla kaikki siihen syyllisiä”, Aro vastaa.

Kun asuntojen hinnat jatkavat halpenemistaan syrjäseuduilla, osaavan työvoiman saaminen näille seuduille ainakin omistusasuntoihin on Aron mukaan haastavaa. Hän vertaa harmitellen tilannetta Ruotsiin, jossa yhdyskuntarakenteen isot muutokset on toteutettu ajat sitten poliittisesti yhdessä keskustellen ja ratkaisuja hakien.

Viime vuosinakin Ruotsi on tehnyt määrätietoista suurkaupunkipolitiikkaa samalla kun maassa on tehty alueellistamista ja kehitetty harvaan asuttuja seutuja, Aro sanoo. ”Suomessa asiat tapahtuvat aina voimakkaiden sykäysten kautta.”

Esimerkiksi Joensuussa työttömyysaste on noin 14 prosenttia, mutta samaan aikaan avoimia työpaikkoja on runsaasti. Niihin ei vain saada osaavaa työvoimaa.

Aron mukaan ainoa ratkaisu Joensuun kaltaisten seutujen työvoimapulaan on työperäinen maahanmuutto. ”Se on niin iso itsestäänselvyys kuin joku voi olla. Se on välttämätöntä, sitä [työvoimaa] on ihan pakko etsiä.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Ennuste vuodelle 2040: Suomessa on vain kolme kaupunkiseutua, jotka kasvavat – muu maa näivettyy”

  1. Rakennusliikkeiden ja pankkien paniikki on kova, ostajia ei läöydykään enään kasvu-orja keskuksiin. Nyt aletaan esittämään epätoivoisia tulevaisuus tutkimuksia. Tämä Uusliberaalien (Kok, Kesk, Sdp, Vihr) Neuvostoliiton 3 kaupungin aluepolitiikka on tullut tiensä päähän.

    Kaupunkikeskukset ovat epäekologisia ja jättävät valtavan hiilijalanjäljen, maalle ihmisten pitää muttaa, jotta ilmasto säästyy.

    Nuoriso haluaa asua nykyään edullisesti ja säästäen talven Balin matkaa varten, se ei onnistu ylikalliissa kasvu-orja keskuksissa, pienet kunnat alkavat kasvamaan, joissa tarjota oma poliisi, terveyskeskus, uimahalli, kuntosali ja kauppa, se riittää.

  2. Kasvukeskusten asukas Tekesin tutkimuksen mukaan menettää vapaa-aikaa ajallisesti lähes 3,5 viikkoa vuodessa, työmatkoihin ja harrastematkoihin.

    Minun vapaa-aikani maksaa, siksi asuminen kasvukeskuksissa ei sovi, käytän mieluummin tuon 3,5 viikkoa omiin hommiini ja harrastuksiin, asuen pienessä kunnassa, jossa palvelut lähellä.

    Jos muuttaisin esim pääkaupunkiseudulle, joutuisin laskuttamaan Helsingin kaupunkia 3,5 viikon edestä menetettyä vapaa aikaa ruuhkissa, mikä olisi oikea laskutushinta?

    1. Kai sinä nyt hyvä ihminen tiedät mitä itse laskutat omasta vapaa-ajastasi. Jos et tiedä niin parempi olla hiljaa ja mennä kalaan. Tästä vinkistä saat 70 laskun. Laitappa laskutusyhteistiedot tulemaan, niin saadaan tämä lisätyö hoidettua.

      1. Jaahas, ensimmäinen lähiön kasvukeskusorja ottanut herneen. Oma on syy jos haluaa tuhlata vapaa-aikansa työpaikka sukkulointiin.

        Samainen MDI tutkimus myös lisää että kasvukeskusten väestöllinen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti tulevaisuudessa, eli muuta pois kasvukeskuksesta vielä jos mahdollista.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi