Hertsi rakentuu hybridinä – ”Aikataulu on tiukka, mutta realistinen”

Kauppakeskusten rakentaminen on muuttumassa suuntaan, jossa yhä moninaisemmat tarpeet on kyettävä yhdistämään saman katon alle.

Herttoniemeen 16 vuotta sitten valmistuneen Megahertsin laajeneminen on hyvä esimerkki tästä. Nykyinen Megahertsi saa seurakseen kerrosalaltaan 49000-neliöisen Gigahertsin, ja yhdessä ne muodostavat yli 60000-neliöisen lähipalvelukeskuksen.

Lähipalvelukeskus Hertsi valmistuu ensi keväänä ja sisältää kaupallisten tilojen lisäksi muun muassa kirjaston, päiväkodin ja hoivakodin.

Hoivakoti valmistuu ylimpään eli viidenteen kerrokseen tekniikkakerroksen päälle, muun muassa siksi, että kaavamääräykset velvoittavat rakentamaan liiketiloja alimpiin kerroksiin.

”Siksikin hoivakodin luonteva paikka on ylhäällä, koska kauppakeskuksen lastauspiha sijaitsee alhaalla ja tuottaisi asumista häiritsevää melua. Tämä poikkeuksellinen tilankäyttöratkaisu tuotti niin suunnittelijoille kuin työmaallekin kiperää rakenneteknistä mietittävää. Päädyimme paikallavalettuihin siirtolaattoihin”, TYL Hertsin työpäällikkö Jyrki Haka kertoo.

Hirvittäviä kuormia

Paikallavalutyöt ovat olleet Hakan mielestä toukokuun aikana valmistuvan rungon vaativin osa-alue. Yhteensä 20000 betonikuutiometriä kertyi poikkeuksellisen massiivisista rakenneosista, muun muassa enimmillään 1,8 metriä paksuista siirtolaatoista.

Ne mahdollistavat pilarijaon harventamisen pysäköinti-, myymälä- ja lastaustiloissa ja näin parantavat näiden tilojen käytettävyyttä.”Tästä ratkaisusta seurasi se, että siirtolaattoihin ja siirtolaatoilta siirtyvät kuormat oli ohjattava Äiti Maahan asti”, sanoo vastaava mestari Harri Tanhola TYL Hertsistä.

Vaihtoehtona oli alun perin myös paikallavalurakenteinen vekselipalkisto. Tämä vaihtoehto kuitenkin tuli hylätyksi, koska tällöin olisi pitänyt lyödä lukkoon tulevien, Hertsin päälle rakennettavien tornitalojen tarkat tilaohjelmat ja kantavien seinien tarkat sijainnit.

Siirtolaatasto sen sijaan sallii enemmän vapauksia tornitalojen rakentamisessa. TYL Hertsin osapuolista Hartela rakentaa vuoteen 2021 mennessä kaksi tornitaloa ja YIT yhden, 18-kerroksisena kahta muuta korkeamman.

Pilarikuormat ovat maksimissaan peräti 29 meganewtonia. Tässä on paikallavalurakenteiden projektipäällikkö Valentina Lobutinan mukaan otettu huomioon suurin tulevista tornitaloista aiheutuva pistekuorma.

”Toinen betonirakenteisiin liittyvä suunnittelun haaste on se osa talosta, jossa mennään pysyvän pohjavedenpinnan alapuolelle. Tässä tapauksessa asia ratkaistiin käyttämällä vesitiivistä betonia. Erillistä vedeneristystä ei sen vuoksi tarvita”, Lobutina kertoo.

Pinta-alallisesti suurempi osa yhteensä kuuden hehtaarin laajuisesta Hertsistä tehdään teräsrunkoisena. Teräsrungon yhdistäminen viereisiin betonirakenteisiin oli sikäli helppoa, että väliin jätettiin runsaat 20 millimetriä leveä liikuntasauma.

Vastaava liikevara jätettiin vanhan ja uuden kauppakeskuksen paikallavalubetonirunkojen väliin.

Vaativia pohjarakenteita

Projekti on kokonaisuudessaan vaativa myös pohjarakennusteknisesti; laajennusosa on järeästi porapaalutettu. Maarakennustöiden alussa tontilta löytyi pilaantuneita maita aiemman teollisen toiminnan jäljiltä. Ne poistettiin tontilta viranomaisten valvonnassa.

Porapaalutusten lisäksi hankkeessa tarvittiin myös erityistä teräspontitusta.

Jotta vältettäisiin muutenkin järeiden perustusten massivoittaminen entisestään, syntyi päätös ottaa vastaan Itäväylän puoleiset maanpaineet pysyvällä ponttiseinärakenteella.

”Ponttirakenne piti lisäksi ruiskubetonoida, jotta sadan vuoden käyttöikä täyttyy. Ruiskubetoni toimii tässä tapauksessa korroosiosuojauksen lisäksi myös palosuojarakenteena”, kertoo projektipäällikkö Ilmari Hämäläinen TYL Hertsistä.

Ylärakenteiden painumattomuus on välttämätön, muttei riittävä edellytys moitteettomalle rungolle, koska samalla on pitänyt varmistaa, että vanhan Megahertsin ja uuden Gigahertsin korkeusasemat täsmäävät keskenään.

Paikoin vanhoja lattioita on pitänyt tästä syystä jyrsiä, paikoin taas korottaa korkeusasemia tasausvaluilla.

Vaikka Hertsin geometria on varsin säännöllinen, korkeuseroja ja muita mittayksityiskohtia on paljon. Ja koska jokainen rakennuskuutio maksaa, talotekniikalle on täsmälleen sen verran tilaa kuin se välttämättömästi vaatii.

”Ilman tietomallinnusta hanketta olisi mahdotonta yhteensovittaa ja toteuttaa tässä aikataulussa ja tällä laatutasolla”, Haka kertoo.

Syksyllä sisätöihin

Teräsrungon hallitseva osuus laajennusosassa Gigahertsissä johtuu pääasiassa pitkistä jänneväleistä, joita oli järkevää suosia kauppakeskuskerroksissa. Yli metrin korkuisen WQ-palkiston pisin jänneväli on 22 metriä.

”Jänneväli ratkaisee sen, mikä rakenneratkaisu kulloinkin on edullisin. Näin pitkissä jänneväleissä WQ-palkki on taloudellinen”, Jyrki Haka kertoo.

Julkisivujen rakenne puolestaan riippuu sijainnista: kadun puolella julkisivut koostuvat klinkkerilaatoista, muualla pinta on valkobetonia. Viimeiset julkisivuelementit asennettiin vapun jälkeisellä viikolla. Sen jälkeen painopiste alkoi siirtyä taloteknisiin töihin, jotka ovat intensiivisimmillään syksyllä. Silloin työntekijämäärä nousee toukokuisesta 250:stä runsaaseen 300:een.

”Työmaan työntekijämäärä tulee lisääntymään ja aikataulu on tiukka, mutta realistinen. Paikallavalurakenteiden muotitus ja tuenta oli aikataulullisesti vaativa paikka, kun 500 tonnia tuenta- ja muottikalustoa oli haalittava ympäri Eurooppaa ja kauempaakin. Päiväaikataululla kalustoa sitten saatiin Vuosaaren satamasta”, Haka kertoo.

Talotekniikka-asennukset ovat käynnissä ja sisäpuoliset työt käynnistymässä. Samaan aikaan saatiin ulkopuolella vaippa umpeen ja vieressä jo asennettiin ensimmäisen asuinkerrostalon runkoa.

Vinkkaa kiinnostavasta työmaasta: teppo.kuittinen@sanoma.com