”Jälleenrakennusteollisuus” vaatii hallitukselta jälleenrakennusohjelmaa ja EU-rahojen käytön linjauksia

Itsensä väliaikaisesti uudelleen nimennyt Rakennusteollisuus RT vaatii hallitukselta toimia budjettiriihessä, jotta talouden toipuminen alkaisi.

Aleksi Randell

RT:n mukaan hallituksen on koottava budjettiriihessä Suomen talouden jälleenrakennusohjelma ja linjattava EU:n elvytyspaketin käytöstä heti alkusyksyllä. Linjaukset tarvitaan, jotta talouden toipuminen voi alkaa mahdollisimman pian.

Investoinneilla korjausrakentamiseen ja liikenneväyliin voidaan lievittää myös kuntien ja vientiteollisuuden ahdinkoa, RT esittää.

Järjestön mukaan EU-rahoitusta on ohjattava aidosti elvyttäviin hankkeisiin, jotka samanaikaisesti ylläpitävät työllisyyttä, parantavat Suomen kilpailukykyä tulevaisuudessa ja vauhdittavat siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Välttämättömien rakentamisinvestointien aikaistaminen lisäisi nopeasti talouden toimeliaisuutta ja verotuloja.

”Kun vientiteollisuuden ympärille on nyt kasaantunut yhä tummempia pilviä ja kuntien talous on kriisiytynyt, on entistä tärkeämpää turvata kotimarkkinasektorin investoinnit”, RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.

Väliaikaisesti jälleenrakennusteollisuus

Yhteistä ponnistusta varten Rakennusteollisuus RT on väliaikaisesti nimennyt itsensä Jälleenrakennusteollisuudeksi.

Se esittää hallitukselle laaja-alaista toimenpideohjelmaa: nopeasti käynnistettäviä elvytystoimia, pitkän aikavälin investointiohjelmaa kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä tuottavuuden kasvua tukevia sääntelymuutoksia.

Valtion tulee RT:n mukaan kohdistaa kunnille määräaikainen investointiohjelma, jolla voidaan laittaa kuntoon kuntien tärkeitä palveluita, kuten kouluja, päiväkoteja, sairaaloita sekä katu- ja pyörätieverkostoja.

Samalla vahvistetaan suomalaisten hyvinvointia, kuntien elinvoimaa ja aluetaloutta sekä vähennetään päästöjä.

Tukemalla ja nopeuttamalla myös taloyhtiöiden sekä kotitalouksien väistämättömiä perusparannuksia voidaan kasvattaa rakennusten energiatehokkuutta ja pidentää elinkaarta.

”Meillä on nyt ennennäkemätön mahdollisuus muuttaa korjausvelka kestävän kasvun alustaksi. Ympäri maata on valmiudessa hankkeita, jotka voitaisiin aloittaa lähes välittömästi”, Randell toteaa.

Liikenneinvestoinneilla luodaan kasvun edellytyksiä

Tavaraliikenteen investoinneilla sujuvoitetaan teollisuuden kuljetuksia ja parannetaan viennin kilpailukykyä.

Henkilöliikenteen raidehankkeilla puolestaan vauhditetaan työvoiman liikkuvuutta sekä asuntotuotantoa ja muuta rakentamista.

Liikennehankkeet edistävät myös Suomen ilmastotavoitteita.

”Hallituksen on sitouduttava isojen ratahankkeiden toteuttamiseen seuraavan vuosikymmenen aikana. Sitovat päätökset rohkaisevat myös yrityksiä ja kuntia investoimaan”, RT:n varatoimitusjohtaja ja infratoimialan johtaja Paavo Syrjö sanoo.

Kansallisesti tärkeitä ratahankkeita ovat tunnin junien rakentaminen Turkuun ja lentoaseman kautta Tampereelle, kaksoisraiteiden rakentaminen Helsingistä aina Ouluun saakka sekä itäisten raideyhteyksien parantaminen.

Elinvoimaiset hankkeet etenemään viivytyksettä

Rakentamisen osuus Suomen investoinneista on lähes 60 prosenttia, ja rakennettu ympäristö ylläpitopalveluineen työllistää joka viidennen suomalaisen. Koronakriisin vaikutuksesta myös rakentamisen näkymät ovat synkistyneet huomattavasti.

”Vähäinenkin investointitason ja työllisyyden lasku rakennussektorilla tekee ison loven koko kansantalouteen ja heikentää Suomen kasvumahdollisuuksia. Jokainen rakentamiseen sijoitettu miljardi puolestaan työllistää 13 000–16 000 henkilöä vuodeksi.”

Investointien tehostamiseksi vaaditaan myös tuottavuuden lisäystä. RT:n mukaan se tapahtuu parhaiten luomalla joustavampi rakennetun ympäristön sääntelykehikko, mikä jättää enemmän tilaa hankelähtöisyydelle, innovaatioille ja kumppanuuksille.

”Kuntien ja valtion tulee pikaisesti nopeuttaa lupa- ja viranomaisprosesseja, jotta kaikki elinvoimaiset hankkeet etenevät viivytyksettä. Nyt on myös viimeinen hetki nostaa käynnissä olevan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen kunnianhimoa”, Randell kehottaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “”Jälleenrakennusteollisuus” vaatii hallitukselta jälleenrakennusohjelmaa ja EU-rahojen käytön linjauksia”

  1. Nyt näyttää siltä, että elvytystoimet eivät tule kohdentumaan liikenteeseen. Ja että elvytysrahana mainostetut rahat jäävät yhteensä vain noin 2 miljardiin euroon, joka sekin vielä hajoaa monen vuoden ajalle. Suuruusluokkaa voi verrata siihen, että valtion budjetissa pelkän alijäämän osuus oli vuoden 2020 budjetissa noin 19 miljardia euroa vuositasolla. Eli ”elvytykseen” on jäämässä vain pikkusumma, joka vieläpä tulee yli 6 miljardin euron suuruisen laskun kera takaisin maksettavaksi myöhempinä vuosina. Summa on niin pieni, että edes valtion omissa laskelmissa sen ei arvioida edustavan kuin tuhannesosan tai viidessadasosan muutosta vuositason bruttokansantuotteeseen. Elvytyspaketiksi asiaa kutsutaan enää lähinnä siksi, että se joskus sellaiseksi nimettiin silloin kun paketin luultiin olevan selvästi isomman. Sellaisia toimia, joiden myötä kokonaistilanteen ei arvioida juuri edes värähtävän, ei yleensä kutsuta elvytystoimiksi.

Vastaa käyttäjälle tuo Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat