Kiinteistötyönantajat ja PAM: Veronumero kiinteistöpalvelualalle

Kiinteistötyönantajat ja Palvelualojen ammattiliitto PAM vaativat, että rakennusalalla käytössä oleva työntekijöiden veronumeropakko on laajennettava koskemaan myös kiinteistöpalvelualaa.

Kuvituskuva. Siivooja Lyydia Johansson pitää paikkoja puhtaana Hakaniemenranta 6:ssa. Kuva: Jussi Helttunen.

Kiinteistöpalveluala kattaa siivouksen, kiinteistöhuollon, ulkoalueiden hoidon, energianhallinta- ja tekniset palvelut sekä erilaiset toimitila- ja käyttäjäpalvelut.

Veronumerokäytäntö on yksi keino torjua harmaata taloutta ja niin sanottua pimeää työtä.

”Olemme jo vuodesta 2012 lähtien esittäneet yhdessä PAMin kanssa veronumerolainsäädännön ulottamista alalle, mutta valitettavasti asia ei ole edistynyt valtionhallinnossa”, Kiinteistötyönantajien toimitusjohtaja Pia Gramén kertoo ammattiyhdistyksen ja etujärjestön tiedotteessa.

”Sipilän hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2017 kirjattiin veronumerokäytännön laajentaminen siivousalalle, mutta asia on edelleen kesken”, Gramén jatkaa.

Kiinteistötyönantajat on jo vuodesta 2013 lähtien sääntöjensä nojalla edellyttänyt omilta jäsenyrityksiltään veronumerollisten tunnistekorttien käyttöä sekä rekisteröitymistä alihankintaketjuineen Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun. Palvelun tarkoituksena on helpottaa luotettavaa ja vastuullista palveluiden ostamista.

”Tilaajien osto-osaaminen on avainasemassa vastuullisesti tuotettujen palveluiden hankinnassa. Ostajat pystyvät jo nyt omalla toiminnallaan torjumaan varsin tehokkaasti harmaata taloutta. Esimerkiksi Senaatti-kiinteistöillä on erilliset sopimusehdot talousrikollisuuden torjuntaan, joihin sitoutumista se edellyttää sopimuskumppaneiltaan”, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

”Pelkkä työmarkkinayhteistyö ja yritysten omavalvonta eivät riitä tavoitteiden saavuttamisessa, vaan tueksi kaivataan valvovia viranomaisia ja lainsäädäntöä, kuten muussakin harmaan talouden torjunnassa. Lainsäätäjä voi halutessaan turvata yritysten tasavertaisen kilpailun elinkeinotoiminnassa sekä työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun”, Rönni-Sällinen jatkaa.

Yksityinen kiinteistöpalveluala työllistää Suomessa yli 90 000 henkilöä, ja näistä noin 80 prosenttia työskentelee Kiinteistötyönantajien jäsenyritysten palveluksessa.

Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä alalla on kasvanut jatkuvasti etenkin pääkaupunkiseudulla. Ulkomaalaistaustaisten osuus alan työvoimasta valtakunnallisesti on noin 20 prosenttia, pääkaupunkiseudulla lähes 50 prosenttia.

Kaikilla ansiotuloa saavilla työntekijöillä on verokortissaan valmiiksi veronumero. Ulkomaalainen työntekijä saa veronumeron ja henkilötunnuksen verotoimistosta. Veronumeron keskeisin käytännön hyöty harmaan talouden torjunnassa liittyy juuri ulkomaisen työvoiman ”ilmoittautumisvelvollisuuteen” veronumeroa hankittaessa.

”Esimerkiksi rakennusalalla työntekijöiden veronumerorekisterin ja työmailla käytettävien kuvallisten tunnistekorttien kautta on tunnistettu harmaan talouden toimijoita sekä päästy kiinni alihankintaketjuissa ilmenneisiin epäkohtiin”, Rönni-Sällinen kertoo.

Kiinteistötyönantajat ja PAM korostavat tiedotteessaan, että epärehellisesti toimivat yritykset saavat perusteetonta kilpailuetua lakia noudattaviin yrityksiin nähden, ja laskun maksavat toimialan muut yritykset – sekä viimekädessä yhteiskunta ja tavalliset veronmaksajat.

EU4FairWork-viestintäkampanja jakaa tietoa toimista pimeän työn torjumiseksi ja siitä, miksi työn tekeminen virallisesti on kaikkien etu. Euroopan unioni jäsenmaineen toimii yhdessä pimeää työtä vastaan. Suomessa kampanjaan osallistuu kattava verkosto, joka kattaa ministeriöitä, valvontaviranomaisia ja järjestöjä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kiinteistötyönantajat ja PAM: Veronumero kiinteistöpalvelualalle”

Jätä kommentti