Parempi kilpailutus toisi säästöjä kunnille – vaatimusten keventämisellä pyritään parantamaan pk-yritysten osallistumista infraurakoiden kilpailutukseen

Tiukoille vaatimuksille on edelleen paikkansa vaativissa urakoissa. Jyväskylässä pyritään kiinnittämään huomiota siihen, että vaatimukset olisivat paremmin suhteessa urakaan.

Jyväskylän kaupunki on tänä keväänä kokeillut kevennettyjä vaatimuksia infraurakoidensa kilpailutuksessa. Vaatimuksia on kevennetty esimerkiksi asuntokatujen saneerauksissa.

”Edelleenkin on olemassa paljon vaativia urakoita, joissa tiukat referenssivaatimukset ovat paikallaan. Olemmekin pyrkineet kiinnittämään huomiota siihen, että vaatimukset olisivat paremmin suhteessa urakkaan”, Jyväskylän kaupungin rakennuttajapäällikkö Jari Lohi sanoo.

Osassa kilpailutuksista on luovuttu jopa kokonaan vähimmäisliikevaihdon vaatimuksesta. Myös referenssivaatimuksia on kevennetty.

”Tiedämme, että meillä on paljon hyviä urakoitsijoita, jotka ovat toimineet aliurakoitsijoina isoissa hankkeissa. Kilpailutuksessa on kuitenkin vaadittu referenssejä pääurakoitsijana toimimisesta”, Lohi sanoo.

Vastaus pienten yritysten huoleen

Lohi edusti Jyväskylän kaupunkia työryhmässä, joka pyrki kehittämään infrahankkeiden yhteistyökäytäntöjä. Lisäksi tilaajaosapuolta edustivat Väylävirasto, urakoitsijoita Maajukka ja Destia sekä rakennuttajakonsultteja Welado ja Ramboll CM. Mukana olivat myös järjestöistä Koneyrittäjät, Skol ja Infra.

Alun perin osapuolet haluttiin saman pöydän ääreen ratkomaan tiedonkulun ja johtamisen ongelmia, joita on syntynyt, kun rakennuttajakonsulttien käyttö on lisääntynyt ja sitä kautta urakoiden osapuolten määrä on kasvanut.

”Jos näihin asioihin kiinnitetään huomiota, yhteiset pelisäännöt ja tavoitteet voidaan sopia. Kaikilla on ollut tahtotila siihen”, Infra ry:n jäsenpalveluiden ja aluetoiminnan johtaja Kari Muhonen sanoo.

Tässä yhteydessä nousi esiin pienten ja keskisuurten infrarakentajien antama palaute. Yritykset haluaisivat osallistua kilpailutuksiin mutta kokevat liian tiukkojen kriteerien muodostavan esteen sille.

Pk-urakoitsijoiden kilpailumahdollisuuuksia halutaan parantaa joustamalla referenssi- ja liikevaihtovaatimuksista ja Rala-todistuksesta

Tuloksia arvioidaan syksyllä

Siihen, miksi vaatimukset koetaan liian koviksi, on useita syitä. Joissain tilanteissa voi olla, että tarjouspyynnössä on käytetty ajan säästämiseksi vanhaa pohjaa, toisissa on laitettu tiukat vaatimukset ikään kuin varmuuden vuoksi. On myös mahdollista, että tiukoilla resursseilla operoivissa kunnissa ei ole tarpeeksi hankintaosaamista eikä henkilöstöä ole ehditty kouluttaa.

”Olemme valmistelemassa Rakennustiedon vetämässä hankkeessa pienille ja keskisuurille kunnille ohjekorttia yhdyskuntateknisten rakennusurakoiden kilpailutuksesta. Yksi siihen kirjattava asia on juuri se, että vaatimukset mietittäisiin tarkoituksenmukaisiksi”, Muhonen sanoo.

Kunnissa on vahva tahto siihen, että urakoissa voitaisiin hyödyntää enemmän paikallisia yrityksiä. Hankintalaki ei mahdollista sellaisen kriteerin käyttöä, mutta vaatimusten tarkastelu ja keventäminen mahdollistavat paikallisten yritysten osallistumisen tarjouskilpailuihin.

”Kun vaatimukset asetetaan tarkoituksenmukaisesti, kilpailu lisääntyy. Se tuo säästöjä kunnille”, Muhonen sanoo.

Jyväskylä aikoo arvioida syksyllä, toiko vaatimusten keventäminen lisää tarjoajia. Lohen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten lisääntynyttä aktiivisuutta ei vielä ole näkynyt.

”Toisaalta emme myöskään ole saaneet valituksia siitä, että ylilyöntejä olisi tullut. Haluamme kuitenkin testata, lisääkö tämä kilpailutusten osallistujien määrää”, Lohi sanoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Parempi kilpailutus toisi säästöjä kunnille – vaatimusten keventämisellä pyritään parantamaan pk-yritysten osallistumista infraurakoiden kilpailutukseen”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat