Pk-urakoitsijoiden kilpailumahdollisuuuksia halutaan parantaa joustamalla referenssi- ja liikevaihtovaatimuksista ja Rala-todistuksesta

Rakennuslehti on syksyn aikana kertonut useista tapauksista, joissa pk-yritys on suljettu ulos kilpailusta, kun sen liikevaihto ei ole ollut riittävä tai referenssit ovat vanhentuneet. Esimerkiksi Kemi-Tornio-alueen lähes kaikki koulut rakentanut Rakennusliike Mikko Kurtti ei ole nykyisillä hankintakriteereillä pätevä tarjoamaan kouluja, jotka kysytään kvr-hankkeina tai elinkaaritoimituksena. Elinkaarihankkeet ovat karsineet jopa monia suuria yrityksiä tarjoajien joukosta. Myös allianssiurakat keskittävät rakentamista.

Kuopiolaisen infra-alan yrityksen Ykkös Infran toimitusjohtaja huomasi, että kun peräkkäiset konkurssit, kesken jääneet työt ja maksurästit aliurakoitsijoille veivät luottamuksen, tilaajien oli helppo sulkea epätoivottu yrittäjä ulos kilpailusta hylkäämällä henkilöiden edellisissä yrityksissä tekemät referenssit tai hylkäämällä Rala-pätevyyden vaihtoehdoksi esitetyt pätevyystiedot.

Itä-Suomen talonrakennusteollisuus on huomannut laajemminkin samanlaisia kilpailua rajoittavia ja pk-yrityksiä syrjiviä tekijöitä julkisissa hankinnoissa. Se haluaa yhdessä Rakennusteollisuus RT:n kanssa edistää nykyistä vapaampaa kilpailua. Siksi Rakennusteollisuus ry:n Talonrakennusteollisuuden toimitusjohtaja Kim Kaskiaro ja sen hallituksen jäsen, Kumonin toimitusjohtaja Pasi Pitkänen ovat laatineet useita ehdotuksia, joilla hankintalakia voisi soveltaa pk-yrityksiä suosiollisempaan suuntaan.

Kilpailunrajoitukset korostuvat heidän mukaansa pienillä paikkakunnilla.

Hankintalain mukaisesti hankintayksikkö voi julkisissa hankinnoissaan esittää tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta. Ne suhteutetaan hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen.

Talonrakennusteollisuus huolestui kilpailun rajoituksista

Viime aikoina osaamiseen liittyvät arviointikriteerit ja taloudellisen kantokyvyn arviointikriteerit eivät ole mahdollistaneet suurtenkaan yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin. Talonrakennusteollisuus toivoo hankintayksiköiltä malttia ja harkintaa hankinnassa käytettävien soveltuvuuskriteereiden asettamisessa.

”Toivomme, että hankintayksiköt luopuisivat käyttämästä perusteita, jotka käytännössä rajaavat kategorisesti lähes kaikki pk-yritykset pois kilpailusta. Lisäksi toivomme yleisten sopimusehtojen YSE1998 noudattamista julkisissa hankinnoissa. Kilpailu hankinnoissa lisääntyy tarjousedellytyksiä ja tarjousehtoja korjaamalla”, Kaskiaro ja Pitkänen kirjoittavat.

He ovat pyrkineet selvittämään, mitkä kriteerit mahdollistaisivat pk-yritysten osallistumisen julkisten hankintojen urakkakilpailuihin. Koska asiaan ei ole yksiselitteistä vastausta, toiveena on, että yksittäisen kriteerin sijaan tilaaja tarjoaisi useampia vaihtoehtoja suorituskyvyn osoittamiseen.

He suosittelevat myös, että hankintojen yhteydessä esiintyvät komissiomaksut poistettaisiin.

Kim Kaskiaro sanoo, että asiassa on ollut aloitteellinen Itä-Suomen piirin, mutta asiaa pohditaan liitossa nyt laajemminkin.

Taloudelliset kriteerit kohtuullisiksi

1. Liikevaihto

Tarjoavan yrityksen liikevaihdolta voidaan edellyttää esimerkiksi sitä, että sen tulisi olla vähintään 1,0-kertainen tarjottuun urakkahintaan nähden. Tätä suuremmat liikevaihdon minimivaatimukset estävät yleensä pk-yritysten osallistumista kilpailuihin.  Liikevaihtovaatimuksen täyttymistä arvioitaessa tulisi huomioida liikevaihdon keskiarvo, joka lasketaan kolmelta viimeiseltä tilikaudelta.

Korjausrakentamisessa kohtuullisena vähimmäiskriteerinä voidaan pitää 0,75-kertaista liikevaihtoa tarjotusta urakkahinnasta.
Yli vuoden kestävissä hankkeissa on urakkahinta jaettava keston mukaan ja vaadittava enintään yhden vuoden urakkasummaa vastaavaa liikevaihtoa.

Rakennuslehti listas syksyllä, että Helsinki, Espoo, Tampere, Turku, Lahti, Helsingin yliopistokiinteistöt vaativat liikevaihtoa, joka on kaksi kertaa hankkeen arvo. Senaatti edellyttää 1,5-2-kertaista ja Vantaa 1-1,5-kertaista liikevaihtoa.

Rakennusliikkeet ovat voineet hakea isompia muskeleita perustamalla työyhteenliittymiä. Viisi vuotta sitten Kilpailuvirasto linjasi niihin kuitenkin kielteisen kantansa. Kohteeena olivat erityiset isot yritykset, jotka keskinäisillä työyhteenliittymillä rajoittivat entisestään kilpailua. Kilpailuviraston kanta oli, että jos ne pystyvät itse täyttämään tarjoamisen ehdot, ei työyhteenliittymälle ole perustetta kuin poikkeustapauksissa.  Työyhteenliittymää on usein käytetty myös silloin, kun iso yritys on perustanut alueellisen tytäryrityksen, joka ei ilman emonsa liikevaihtoa ylitä tilaajan asettamaa liikevaihtorajaa. Uusi yritys on siten päässyt heti kilpailemaan paikallisia pk-yrityksiä vastaan. Pk-yritykset ovat isoja harvemmin perustaneet työyhteenliittymiä.

Osaamiseen liittyvät kriteerit joustaviksi

1. Referenssit

Taloudellisten soveltuvuuskriteerien lisäksi Talonrakennusteollisuus haluaa kiinnittää hankintayksiköiden huomiota myös siihen, minkälaisia referenssejä tarjouskilpailuun osallistuvilta yrityksiltä julkisissa hankinnoissa edellytetään. Mikäli hankintayksiköt edellyttävät, että tarjoajilla on aina täsmälleen vastaavaa kokemusta hankinnan kohteena olevasta urakoinnista, voivat monet yritykset jäädä tällä perusteella tarjouskilpailusta pois, vaikka heillä aiempien referenssiensä perusteella olisi kaikki edellytykset suoriutua myös hankinnan kohteena olevasta urakasta.

Tarpeettoman tiukkoja referenssivaatimuksia tulisi välttää ja suhteuttaa ne hankintalain edellyttämin tavoin hankkeen luonteeseen ja laajuuteen. Esimerkiksi julkisia palvelurakennuksia tulisi käsitellä yleisemmällä tasolla, eikä vaatia juuri samanlaisen kohteen referenssiä.

2. Referenssien arviointi yritys- ja henkilötasolla

Talonrakennusteollisuus suosittaa, että referensseinä olisi hyväksyttävä sekä tarjoavan yrityksen että sen henkilökunnan edellä kuvatun kaltaiset referenssit viimeiseltä kymmeneltä vuodelta.

Pienille ja uusille yrityksille referenssivaatimukset ovat Rakennuslehden jutun mukaan hankalia. Uuden hankintalain mukaan referenssejä saa kysyä pidemmältä ajalta kuin viideltä vuodelta. Siihen ei ole kuitenkaan velvoitetta. Esimerkiksi Äänekoski edellytti tänä vuonna ydinkeskustan saneerausurakassa kolmea referenssiä, jotka eivät saaneet olla viittä vuotta vanhempia ja kunkin arvon tuli olla vähintään puoli miljoonaa euroa. Destialta nämä referenssit löytyivät helposti, mutta hylätyksi tulleelta toiselta tarjoajalta ei.

3. Laatujärjestelmä

Talonrakennusteollisuuden mukaan yritykseltä tulee voida edellyttää myös RALA-pätevyyttä tai muuta vastaavaa ulkopuolisen tahon tekemää yrityksen laatujärjestelmän arviointia.

Rakennuslehti listasi, että tilaajakohtainen vaihtelu on isoa. Oulussa ja Lahdessa ei vaadita Rala-pätevyyttä. Senaatille ja Espoolle kelpaa Rala-pätevyys tai vastaavaa. Helsingin yliopistokiinteistöt toteaa, että Rala-pätevyys ovat hyvä lähtökohta. Jyväskylässä Rala katsotaan eduksi. Markkinaoikeus linjasi Ykkös Infran valituksessa, että tilaaja voi edellyttää pelkkää Rala-pätevyyttä ja vaihtoehtoiset tavat pätevyyden osoittamiseksi saa hylätä.