Rakennusten korjaaminen on lähes aina kannattavaa
Melkein mikä tahansa rakennus voidaan korjata, ja useimmiten se on sekä kannattavaa että järkevää kaikkien osapuolten kannalta. Kannattavuuden laskennassa on hyvä huomioida myös epäsuorat hyödyt, kuten parantunut tuottavuus ja käyttäjien tai asukkaiden terveys.
Artikkeli tiivistettynä
- Rakennusfysiikka-seminaarissa Tampereella esiteltiin sata uusinta tutkimusta ja käytännön ratkaisua, ja seminaari keräsi yli 460 osallistujaa. Professori Juha Vinha korosti avauspuheessaan, että seminaarissa on vuosien saatossa käsitelty 700 esitelmää rakennusfysiikan ajankohtaisista aiheista.
- Professori Ulla Haverinen-Shaughnessy toi esille, että rakennusten korjaamisella on merkittäviä kansantaloudellisia hyötyjä, kuten säästöjä terveydenhuollossa ja parantunut työntuottavuus.
- Rakennusten korjauksissa keskitytään yhä enemmän terveyshyötyihin ja energiatehokkuuteen, mutta korjauksilla on suora vaikutus myös ilmastopäästöjen vähentämiseen ja rakennusten käyttöiän pidentämiseen.
Tämä on tekoälyn luoma ja toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Rakennusfysiikka-seminaarissa kuultiin sata esitystä uusimmista tutkimustuloksista ja käytännön ratkaisuista. Kiinnostavat aiheet puhuttivat ja seminaari kokosikin yli 460 osallistujaa Tampere-taloon lokakuun lopulla. Joka toinen vuosi järjestettävä Rakennusfysiikka-seminaari onkin tänä päivänä tärkeämmässä roolissa kuin koskaan aiemmin.
Uusimpien tutkimusten ja julkaisujen valossa moni eilinen ongelma on selätetty ja lähes kaikkiin tilanteisiin – liittyvät ne sitten uudis- tai korjausrakentamiseen – löytyy tai on kehitetty jo ratkaisu. Tampereen yliopiston Rakennusfysiikan tutkimusryhmän professori Juha Vinha nostikin avauspuheessaan esille, että yhdeksän kertaa järjestetyssä seminaarissa on ollut jo 700 esitelmää rakennusfysiikassa pinnalla olevista teemoista.
Myös aikanaan suurta kohua herättäneisiin kosteus- ja homevaurioihin osataan suhteutua jo järjellä tunteen sijaa eikä sen enempää tutkijoiden kuin kuulijoidenkaan, saati kadunmiesten keskuudessa vallitse enää tarpeetonta hysteriaa. Ongelmia esiintyy vieläkin, eikä niistä ikinä rakennusalalla saati rakennuksissa päästä kokonaan eroon, mutta tutkijoiden ja tutkimusten ansiosta toimenpidevälineistö on varsin hyvässä kunnossa.
Rakennusfysiikan piiriin liittyvissä tutkimuksissa pitääkin ottaa nyt etukenoa tulevaan: miten suunnittelemme ja rakennamme sekä käytämme rakennuksia, jotka joutuvat vuosisadan loppupuoleen mentäessä paljon totuttua suuremman sääkuormituksen armoille. Myös ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyvä rakennusten viilennys voi aiheuttaa rakennuksille vaurioita, mikäli viilennyksen vaikutuksia rakenteisiin ei tunneta tai niitä ei ymmärretä.
Kun vuosikymmeniä Suomessa on totuttu rakentamaan energiatehokkaasti ja energiapihejä rakennuksia, olisi hyvä alkaa laatia ohjeita myös vaativamman ilmaston kestävään rakentamiseen. Osaamme torjua hyvin kylmää ja lämpöä, mutta se ei tulevaisuuden ilmastorasituksessa enää riitä.
Korjausvelka jatkaa kasvamistaan, vaikka korjaamisella olisi iso vaikuttavuus
Suomen rakennuskannan korjausvelka kasvaa lineaarisesti ja viimeisin arvio vuodelta 2023 on 94 miljardia, mistä voi äkkiseltään laskea summan kohonnen jo lähelle sataa miljardia euroa. Lisäksi vuotuinen korjaustarve kohoaa seuraavan vuosikymmen aikana 9,4 miljardista 11,3 miljardiin euroon, mikä johtuu 1980-luvulla rakennettujen talojen korjaustarpeen kasvusta.
VTT:n ja TAMK:n tekemän selvityksen mukaan pelkästään asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään vuosittain noin 400 miljoonaa euroa. Tämä on viisi prosenttia korjausrakentamisesta.
Kosteusturvallisen rakentamisen kilpa veti kiitettävästi ehdotuksia
- Rakennusfysiikka-seminaarin ohessa järjestettävään Kosteusturvallisen rakentamisen kilpailuun saapuu kymmeniä hakemuksia, joista kilpailun raati valitsee viisi finalistia. Esittelemme tässä itse voittajaa lukuun ottamatta muut finalistit siinä järjestyksessä, missä ne olivat kisaan ilmoittautuneet.
- Sokkelin vierustan kestävä ja stabiili salaojitusjärjestelmä Solaka on perusmuuriin stabiilisti määrätylle etäisyydelle kiinnitettävä menetelmä, joka täyttää määräysten ja ohjeiden vaatimukset. Solakan rakennekokonaisuuden avulla suunnittelija voi määrittää perusmuurin vierustan salaojituskerroksen selkeästi stabiiliksi ja rakennuksen elinkaaren kestäväksi.
- Turvalliset rakenteet -hanke: Päivitetyt rakenteiden suunnitteluohjeet 2024
- Turvalliset rakenteet -ohjeisto on päivitetty laajasti uudisrakentamisen näkökulmasta vastaamaan nykyisiä vaatimuksia ja hyvää rakentamistapaa. Hankkeen tulosaineisto tarjoaa rakennesuunnittelijoille rakennusfysikaalisesti hyvin toimivien rakenteiden suunnitteluperiaatteita.
- Kastuneen mineraalivillaeristeisen kermikaton tutkiminen ja kunnostaminen
- Loivan katon lämmöneristeet voivat päästä kastumaan rakennustyön aikana tai myöhemminkin esimerkiksi katevuotojen seurauksena. Toteutetuissa kuntotutkimusprojekteissa onkin löydetty toimivia menetelmiä kastuneiden alueiden laajuuden kartoittamiseen ja kosteusmäärän mittaamiseen.
- Tiiliverhotut puurunkoiset ulkoseinät tulevaisuuden ilmastossa Tiiliverhoillun puuseinärakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan on syytä kiinnittää erityishuomiota sekä nykyisiä että tulevia ilmasto-olosuhteita silmällä pitäen. Rakennusten jäähdytystarpeen sekä homehtumiselle otollisten ulkoilman olosuhteiden arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa, ja kumpikin tulee ottaa huomioon tiiliverhoillun puuseinärakenteen toteutuksessa.
Keskiviikon avauspuheenvuoron pitänyt professori Ulla Haverinen-Shaughnessy Oulun yliopistosta ottikin esityksessään kantaa siihen, onko rakennusten korjaaminen terveelliseksi kannattavaa rakennusten käyttäjien, omistajien ja kansantalouden näkökulmasta? Aihepiiri ylipäätään herättää useita kysymyksiä, kuten mitä ja miten pitäisi korjata, mitä korjaaminen maksaa ja kuka maksaa, sekä mitä hyötyä korjaamisesta, kuka siitä hyötyy ja miten korjausten onnistumista lopulta mitataan.
Hän haluaa korostaa, että korjaaminen ei ole pelkkä kulu, vaan siihen liittyy usein energiatehokkuuden parantaminen, millä saavutetaan puolestaan merkittäviä ilmastohyötyjä. Rakennusten energiakorjaukset ovatkin käytännöllisin tapa pienentää rakennusten energiankulutusta ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjä.
”Esimerkiksi kerrostalojen energiaparannukset voivat vähentää energiankulutusta jopa yli 50 prosenttia. Tämä vaikuttaa jo merkittävästi myös kansallisten ilmastotavoitteidemme saavuttamiseen”, Haverinen-Shaughnessy toteaa.
Korjausten yhteydessä voidaan suosia vähäpäästöisiä ja kierrätettäviä materiaaleja, mikä osaltaan vähentää ilmastovaikutuksia. Ja kun rakennus on energiatehokas sekä terveellinen, sen käyttöikäkin pitenee, mikä vähentää uudisrakentamisen tarvetta.
Kiinteistön omistajan kannalta tarkasteltuna korjaaminen nostaa kiinteistön arvoa, ja hyvin ylläpidetyt sekä terveelliset rakennukset houkuttelevat vuokralaisia ja ostajia. Terveellisissä tiloissa vuokralaisten vaihtuvuus on alhaisempaa, minkä lisäksi pienemmät ylläpitokustannukset johtavat parempaan sijoitetun pääoman tuottoon.
Kansantalouden kannalta korjaamisen vaikutus tuottaa Haverinen-Shaughnessyn mukaan pitkällä aikavälillä merkittäviä säästöjä terveydenhuollossa. Terveelliset rakennukset vähentävät työpoissaoloja ja työkyvyttömyyttä, mikä parantaa talouskasvua ja johtaa myös tuottavuuden nousuun.
Sisäilmaongelmissa kannattaa keskittyä olennaiseen
Sisäilmaongelmat ovat usein yksi ajava voima rakennusten saneeraukseen. Koska ihmiset viettävät jopa 90 prosenttia elämästä sisätiloissa, on sisäilman laadulla suuri merkitys myös hyvinvoinnille.
Ilman epäpuhtaudet ovatkin edelleen suurin ympäristö- ja sisäilman terveysriski niin muualla Euroopassa kuin Suomessakin. Ulkoilman laatu paranee jatkuvasti, mutta Suomesta puuttuu näyttöä sisäilman vastaavasta kehityksestä.
Julkisessa keskustelussa sisäilman laatuongelmia pidetään kuitenkin yleisinä ja erityisesti homeongelmat ovat johtaneet vilkkaaseen julkiseen keskusteluun. Haverinen-Shaughnessyn tutkimusryhmän julkistaman katsauksen: Altistuminen sisäympäristössä: yleisyys Suomessa ja Pohjoismaissa perusteella Suomessa sisäilma on kansainvälisen mittapuun mukaan puhdas, radonia lukuun ottamatta.
”Eniten terveyshaittaa aiheuttavat ympäristöaltisteet Suomessakin ovat ilmansaasteet, eli ulkoilman hiukkaset ja sisäilman radon sekä pienhiukkaset. Kotien kosteusvauriot ovat tällä listalla vasta sijalla 9”, Haverinen-Shaughnessy huomauttaa.
Hän pohtiikin, osataanko Suomessa korjaamisen resurssit kohdistaa oikein. Hän esittää uutena lähestymistapana korjaamiseen rakennuskannan ylläpidon oheen myös terveyshyötyjen huomiointia, sillä integroitu lähestymistapa auttaisi kohdentamaan korjauksia paremmin ja vertailemaan myös korjausmenetelmiä.
Haverinen-Shaughnessy itse suosisi tehokkaimpia toimenpiteitä ja pyrkimystä tekemään toimenpiteitä, joilla mahdollisimman pienillä kustannuksilla saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty. Esimerkiksi asuntojen korjauskustannuksissa on valtava haitari, jonka toisessa päässä korvausventtiilien asentaminen maksaa satoja euroja ja pahimmillaan kosteusvaurioiden korjaus jopa 100 000 euroa.
”Ilmanvaihdon optimointi on kustannustehokkain tapa parantaa sisäolosuhteita. Oppimistulokset paranevat sekä tuottavuus kasvaa lineaarisesti suorassa suhteessa ilmanvaihdon parantuessa.”
Haverinen-Shaughnessyn mukaan kaikesta edellä mainitusta voi tehdä johtopäätöksen, että niin rakennusten käyttäjien, omistajien kuin kansantaloudenkin kannalta terveellinen ja kestävä korjaaminen antaa rakennuksille lisäarvoa. Korjausten onnistumista voidaan mitata yhtä lailla asukastyytyväisyydellä, rahalla tai jollain muilla arvoilla, kuten terveydellä ja tasa-arvolla, mutta tätä ei Haverinen-Shaughnessyn pidä aina edes tarkoituksenmukaisena.
Rakennusten pitäminen terveinä ja käyttökelpoisina on joka tapauksessa järkevää sekä perusteltua, ottaa se tarkasteluun miltä kulmalta tahansa.
”Talous sujuu hyvin, kun ihmiset ovat terveitä”, päätti Haverinen-Shaughnessy esityksensä.
Kosteusturvallisen rakentamisen palkinto deltapalkki-rakenteen kuivumisen tehostamiselle
Rakennusfysiikka-seminaariin liittyy olennaiselta osin Kosteusturvallisen rakentamisen palkinto. Palkinnolla halutaan korostaa rakennusaikaisen kosteudenhallinnan ja rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden keskeistä roolia turvallisen, terveellisen ja pitkäikäisen rakennuksen toteutuksessa.
Kosteusturvallisen rakentamisen kilpailun voitti tänä vuonna deltapalkki-rakenteen kuivumisen tehostaminen. Palkitussa ideassa palkkeihin tehtaalla asennettavilla kuivatusratkaisuilla on mahdollista saada lisävarmuutta deltapalkki–ontelolaatta-liittorakenteen kosteustekniseen toimintaan, mikäli betonin kuivumisen perusedellytykset ovat kunnossa.
Tilaisuudessa palkittiin Peikko Finlandilla palkin kehitystyöstä vastanneet liiketoimintapäällikkö Tuomas Harmaala, myyntijohtaja Juuso Salonen ja toimitusjohtaja Esa Rusila sekä rakenteen laskennallisista ja kokeellisista tutkimuksista vastanneet Tampereen yliopiston rakennusfysiikan tutkimusryhmän jäsenet Antti Mikkonen; rakenteiden laskennalliset mallinnukset, Tuomas Raunima; rakenteiden kokeelliset tutkimukset, Ilkka Valovirta; kirjallisen yhteenvedon laadinta, Eero Tuominen; tutkimushankeen projektipäällikkö sekä hankkeen vastuullinen johtaja, professori Juha Vinha.
Tänä vuonna kilpailun raati päätti myöntää myös kunniamaininnan. Se myönnettiin kilpailuehdotukselle: Jäähdytettyjen asuinrakennusten tiiliverhotut puurunkoiset ulkoseinät nykyisessä ja tulevaisuuden ilmastossa. Perustelu kunniamaininnalle oli, että ilmastonmuutoksen myötä jäähdytys yleistyy rakennuskannassa. Tutkimus selvittää teoriatasolla ansiokkaasti, kuinka tiiliverhoillut puurunkoiset ulkoseinät toimivat tulevaisuuden ilmastossa, kun rakennusten sisäilmaa jäähdytetään.
Aihe on merkityksellinen, koska kyseinen rakenne on yksi yleisimpiä pientalojulkisivuja Suomessa ja sitä käytetään myös kerrostaloissa ei-kantavissa ulkoseinissä. Tutkimus nostaa uutuusarvoisesti esiin sen, kuinka rakenteen eri osat vaikuttavat kosteustekniseen toimivuuteen.
Työn tekijöitä ovat Ramboll Finlandista suunnittelija Maiju Hyötyläinen ja Tampereen yliopistosta, väitöskirjatutkija Anssi Laukkarinen, Väitöskirjatutkija Ilkka Valovirta ja professori Juha Vinha.
Kosteusturvallisen rakentamisen kilpailun tuomaristossa olivat toimitusjohtaja Jyrki Jalli IdeaStructura oy:stä, Vuoden 2025 Rakennusalan DI, toiminnanjohtaja Elina Yli-Luukko Pohjois-Suomen Rakennusklusteri oy:stä ja toimittaja Heikki Heikkonen Rakennuslehdestä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakennusten korjaaminen on lähes aina kannattavaa”