Tilaajat kirittävät tuottavuuden parantamista – ”Jos emme vaadi mitään, niin eikö silloin tehdä kuten on tähänkin asti tehty?”
Tahtituotantoa koskevien vaatimusten ohella tilaajat ovat alkaneet vaatia urakoitsijoilta myös muiden lean-rakentamisen menetelmien, kuten teollisen rakentamisen, lisäämistä.
Tilaajien hankkeissaan urakoitsijoille asettamilla vaatimuksilla on oleellinen merkitys rakentamisen tuottavuuden parantamisessa.
Tämä artikkeli on tilaajille
Kirjaudu sisään
Kirjautuneena luet enemmän
Sinulla saattaa olla lukuoikeus sisältyen jäsenyyteesi tai organisaationne ryhmätilaukseen. Katso kaikki tilausvaihtoehdot ja kysy lisää.
Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa
9 vastausta artikkeliin “Tilaajat kirittävät tuottavuuden parantamista – ”Jos emme vaadi mitään, niin eikö silloin tehdä kuten on tähänkin asti tehty?””
Toteutuksen suurimpana pullonkaulana on usein suunnittelu ja sen ohjaus. Valitettavan vähän tähän kiinnitetään huomiota. Rakennuttajan on helpompi heittää pallo urakoitsijalle kuin kehittää rakennuttamisen menetelmiä.
Miten kuvitellaan johdettavan työmaata, jossa tulee jatkuvasti muutoksia? Johtaminenhan on suurelta osin ennakkosuunnittelua. Muutosten taustalla on yleensä virheelliset lähtötiedot tai sitten suunnittelussa on virheitä. Tilaajapuolen käsitys on, että asiakirjojen maininnat ”urakoitsija on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan virheistä” tai ”mitat tarkistettava työmaalla” kuittaa nämä asiat.
Itse olen huomannut, että mitä vähemmän muutoksia suunnitelmiin urakan aikana tulee, sitä jouhevammin hanke etenee. Oletettavasti myös rakennuttajan budjetti pitää tällöin paremmin.
Tulin juuri sanomaan samaa. Kovasti rakennuttajat ja tilaajat tykkäävät vaatia urakoitsijoilta kuuta taivaalta, mutta oma suunnittelunohjausvastuu ja YSEn mukainen myötävaikutusvelvollisuus tuntuu olevan täysin unohtunut.
Tässä olemme asian ytimessä. Viimetipan muutokset haittaavat työn laadukasta toteutusta ja usein on myös puutteellisia suunnitelmia. ”mitat tarkastettava työmaalla” lause on osittain jätetty pois, mutta niin on mitatkin.
Työmailla työnjohtajat valvovat, että rakennuksesta tulee suunnitelmien mukainen, työnjohtajan tehtävä ei ole etsiä suunnitelmista seitsemää virhettä, ne pitää poistaa ennen työhön ryhtymistä..
Talikko on asian ytimessä. Todellakin oikea analyysi – muutokset aiheuttavat ongelmia ja suunnittelun ohjaus on lapsen kengissä.
TATE puolella PJU hankkeissa tämän speksin noudataminen olisi tuottavuutta auttava asia:
https://teknologiateollisuus.fi/skol/wp-content/uploads/sites/6/2025/05/SKOL_TATE_PJU_suunnittelu_202104.pdf
Mutta betoninvalajat tuskin tuota osaavat hahmottaa
Lauralle ja muille tiedoksi että led-valonauhaa ei saa käyttää kuten kuvassa, kierteellä. Nauha kuumenee niin paljon että alkaa sulamaan ja aiheuttaa paloriskin.
On kyllä erikoiset ongelmat rakennuttajalla. Tuohon voisi vastata, että tehdään juuri kuin tähänkin asti, se riittää mainiosti.
Saksassakin kulutetaan rakentamiseen aikaa enemmän kuin Suomessa ja tuottavuus riittää oikein mainiosti.
Rakentamisen sektorilla pyörä keksitään aika monta kertaa uudestaan. Miten kävi artikkelissa mainitun firman kahden viikon putkiremppojen ? Niin kauan kun tilaajan toimittamien suunnitelmien taso on surkeaa, todellista kehittymistä ei synny. Ainakaan tuottavuuden tiimoilta.
Tilaajatoiminta ratkaisee. Tilaajalla on korkea motivaatiotaso.Tilaajan palveluksessa tulee olla rakennuttamisen perin pohjin hallitseva organisaatio. Tilaajan projektia johtavan on omattava perusteellinen rakentamisen kokemus. Hänen on tunnettava
projektin sisältö hyvin. Tilaaja vastaa suunnittelusta ja sen organisaation on pystyttävä viemään suunnitteluttaminen puhtaasti
läpi. Urakkatarjouksia ei pidä pyytää puutteellisilla tarjousasiakirjoilla.
Viime vuosina yleistyneet allianssi-ja yhteistoimintaurakkamallit ovat suoraan ilmentämässä tilaajien toiminnan puutteita.Olen seurannut viime vuosina merkittävien rakennuttajatahojen johtajien nimityksiä. Niistä paistaa kokemattomuus, tyvestä ei olla noustu puuhun. Rakennuttajan on osattava koko prosessi täysin, on surullista jos johto joutuu hakemaan osaamisapua muilta prosessin osapuolilta, sitä käytetään suoraan hyväksi, sen maksaa tilaaja.
Kun tilaaja ei tiedä mitä tilaa, myyjä aka urakoitsija ei oikein voi tietää mitä pitäisi toimittaa. En muista, että missään olisi sanottu, että epäselvillä ja keskeneräisillä suunnitelmilla kannattaa lähteä rakentamaan ja että näin toimien saadaan aikaiseksi hyvä tuottavuus.
Tilaaja tosiaan heittää tuottavuusvaatimuspalloa hyvin hanakasti rakentajien syliin. Innovaatio syntyy usein juuri rakentaessa, mutta ensimmäisellä kerralla siitä ei välttämättä ole parantamaan tuottavuutta. Vasta, kun sitä voidaan käyttää seuraavaan ja seuraavaan ja seuraavaan hankkeeseen, siitä tulee tuottavuutta parantava oivallus.