Hieno tunnustus suomalaiselle arkkitehtuurille – 13 Aallon kohdetta maailmanperintölistalle

Kolmestatoista arkkitehtuurikohteesta muodostuva Aalto Works -sarja on nimetty osaksi Unescon maailmanperintöä.

Kokonaisuus nostaa keskeiseen rooliin Alvar, Aino ja Elissa Aallon modernin arkkitehtuurin. Päätös maailmanperintöluetteloon hyväksymisestä tehtiin Unescon maailmanperintökomitean tapaamisessa Etelä-Korean Busanissa 26.7.

Lue lisää: Alvar Aallon kädenjälki päätymässä maailmanperintölistalle – ratkaisu heinäkuussa

Aalto Works -sarja koostuu kolmestatoista rakennuksesta tai rakennusryhmästä, joita yhdistää modernismi, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittyminen ja inhimillinen näkökulma.

”Unescon maailmanperintölistalle nimeäminen on selkeä osoitus siitä, että Aaltojen elämäntyö nähdään tärkeänä paitsi kansallisen, myös kansainvälisen arkkitehtuuri- ja muotoiluhistorian jatkumossa ja me saamme olla tästä Suomessa ylpeitä”, Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh sanoo.

Kohteet on tunnustettu merkittäväksi osaksi ihmiskunnan yhteistä kulttuuriperintöä. ”Pitkäjänteinen valmistelutyö on kantanut hedelmää. Aaltojen perintö on saanut arvostetuimman maailmanlaajuisen tunnustuksen, joka arkkitehtuurille voidaan myöntää.”

Aaltojen arkkitehtuurin nimeäminen Unescon maailmanperintölistalle on pitkän valmistelutyön tulos, jonka juuret ulottuvat 40 vuoden taakse. Sunilan tehdasta ja asuinaluetta ehdotettiin Suomen aieluetteloon jo vuonna 1986.

Rakennuksia seitsemällä paikkakunnalla

Arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) arkkitehtuuri ja muotoilu on kansainvälisesti tunnettua. Hänen läheisimmät yhteistyökumppaninsa, Aino Aalto (1894–1949) ja Elissa Aalto (1922–1994), sekä muut Aallon arkkitehtitoimistossa työskennelleet arkkitehdit ja suunnittelijat ovat olleet tärkeässä roolissa mittavan tuotannon luomisessa.

Aalto Works -sarjan 1920–80 -luvuilla suunnitellut rakennukset sijaitsevat seitsemällä eri paikkakunnalla ja edustavat erilaisia rakennustyyppejä. Rakennukset ovat vastanneet asumisen, yhteisöllisen elämän sekä työ- ja perhe-elämän tarpeisiin.

Koulutuksen, kunnallisen demokratian, julkisten palvelujen ja päätöksenteon, sosiaali- ja terveyspalvelujen, hengellisen elämän ja vapaa-ajan kysymyksiä on pyritty ratkaisemaan arkkitehtuurin keinoin.

Aalto Works sarjan -kohteet ovat:
Paimion parantola, 1929–33, Paimio
Sunilan tehtaan asuinalue, 1936–38, 1947, 1951–54, Kotka
Alvar Aallon kotitalo, 1935–36, Helsinki
Villa Mairea, 1938–39, Pori
Säynätsalon kunnantalo, 1949–52, Jyväskylä
Jyväskylän yliopisto, Aalto -kampus, 1951–71, Jyväskylä
Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, 1951–87, Seinäjoki
Muuratsalon koetalo, 1952–54, Jyväskylä
Kulttuuritalo, 1952–58, Helsinki
Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, 1953–57, Helsinki
Alvar Aallon ateljee, 1954–55, 1962–63, Helsinki
Kolmen Ristin kirkko, 1956–58, Imatra
Finlandia-talo, 1962/1967–75, Helsinki