1900-luvun alussa tehdyt paksuseinäiset tiilitalot ovat sekä koti- että ulkomaisten rakennusfysiikan asiantuntijoiden mukaan terveellisempiä ja usein energialoudellisempiakin kuin monet nykyiset. Mikä rakentamisen osaamisessa meni vikasuuntaan?
VTT ja Aalto-yliopisto selvittävät mittauksin hyvän sisäilman edellytykset pääkaupunkiseudun kouluissa ja päiväkodeissa.
Työterveyslaitoksen ja THL:n kannanoton mukaan sisäilmaongelmat eivät selviä solutoksisuustesteillä.
Vaikka ministeri Kimmo Tiilikainen ehdotti vuosi sitten vanhojen koulujen purkutalkoita sisäilmaongelmien yhdeksi ratkaisukeinoksi, niin nyt hän tyrmää ajatuksen valtion tuesta tähän.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laaja tutkimushanke etsii kotien sisäilmasta mikrobeja, jotka joko suojaavat terveyttä tai vaikuttavat siihen haitallisesti.
Mitä tehdä, kun koulussa, toimistossa tai sairaalassa henkilökunta alkaa oireilla? Paineet nopeisiin toimenpiteisiin ovat kovat, mutta kuntien sisäilmaosaaminen on heikko. Hatarat mittausmenetelmät voivat johtaa turhiin purkamisiin tai vääriin korjauksiin.
Valtaosa kunnista arvioi THL:n Avater-tutkimuksessa koulujensa sisäilmatilanteen parantuneen. Samalla painopiste keskusteluissa on siirtynyt homeesta muihin sisäilmaongelmiin.
Ympäristöherkät ovat julkisten rakennusten sisäilmaongelmien avainryhmä. He saavat paljon julkisuutta, mutta rakennusten korjaaminen heidän ehdoillaan ei ole käytännössä mahdollista, todettiin Terveet tilat 2028 -hankkeen asiantuntijakeskustelussa
