Korjausrakentaminen Seppo Mölsä 8 kommenttia

Luotettava tieto homeoireista puuttuu – tutkijoiden riitely jatkuu

Suurin homeongelma on se, ettei kosteusvaurio-oireilun syistä ole luotettavaa tietoa. Näin arvioi tukholmalaisen Karoliinisen instituutin immunologian professori Harri Alenius.

Tiede-lehti nosti esiin tutkijoiden pitkään jatkuneen kiistelyn homeoireiden syistä ja ongelman vakavuudesta.

Aleniusta oli haastateltu toukokuun Tiede-lehteen jutussa (kirjoittaja Mari Heikkilä), jossa aiheena on tutkijoiden jo pitkään jatkunut riitely home-oireista.

Suurin erimielisyys vallitsee jutun mukaan siitä, altistuvatko ihmiset kosteusvauriorakennuksissa niin merkittävästi, että se selittäisi oireita. Tutkijat eivät tiedä, mikä on vaikutusmekanismi ja mikä altiste. Tutkijat eivät myöskään ole pystyneet kehittämään verikoetta tai muuta laboratoriotestiä, jolla voitaisiin todeta, että ihminen on altistunut kosteusvauriolle.

Äänekkäintä kiistaa on käyty toksiineista ja niiden mittaamisesta. Emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen on esitellyt kiistellyn menetelmän, jossa sian siittiöt menettävät liikkuvuutensa, kun ne kärsivät myrkyistä. Bikokemisti Janne Atosuo Turun yliopisto puolestaan on professori Tuula Putuksen kanssa esittänyt colibakteeriin perustuvan tunnistuskeinon. Bakteerin perimää on käsitelty siten, että se tuottaa vihreää valoa. Kun se altistuu myrkyille, bakteeri kuolee. Huonepölyn myrkyt vaikuttavat bakteeriin niin, että joidenkin valo on himmentynyt tai kokonaan sammunut.

Laboratorio-olosuhteissa kosteusvauriomikrobit ja niiden toksiinit aiheuttavat tulehduksia soluissa ja koe-eläimissä, mutta tämä tilanne on Aleniuksen mukaan keinotekoinen.

”Haasteena on saada laboratorio-olosuhteet vastaamaan altistumista kosteusvauriokohteissa, joissa mikrobien ja toksiinien pitoisuudet ovat lähes poikkeuksetta erittäin pieniä”, Alenius sanoo.

Kukaan ei toistaiseksi ole hänen mukaansa osoittanut, että mikrobien tai toksiinien ja ihmisten oireilun välillä vallitsisi syy-seuraussuhde. Tähänastisten tutkimusten perusteella Alenius katsoo, että kosteusvauriot aiheuttavat lähinnä ärsytysoireita ja josain määrin pahentavat astman oireita.

Psykologisilla tekijöillä saattaa hänen mukaansa olla suurempi merkitys kuin on kuviteltu.

Aleniuksen mukaan ei ole ihme, että oireilu Suomessa on niin laajaa, sillä asia on jatkuvasti esillä mediassa. On luonnollista, että ihmiset huolestuvat.

”Syytä vakavan sairauden pelkoon ei ole. Potilaiden oireet pitää kuitenkin hoitaa asianmukaisesti, ovat ne seurausta mistä tahansa – ja kosteusvauriot pitää korjata.”

Lisää vettä myllyyn kätilöiltä

Lääkärilehden nettisivulla on samaan aikaan käyty keskustelua siitä onko Kätilöopiston sairaala niin kosteusvaurioitunut, että se olisi syy kätilöiden oireisiin ja talon toiminnan lopettamiseen. Joidenkin lääkärien mielestä kyse on ylireagoimisesta, kun taas Tehy olisi julkilausumansa mukaan halukas sulkemaan monta muutakin sairaalaa.

”Julkisuudessa esillä ollut Kätilöopisto on jäävuoren huippu isosta ongelmasta, joka aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia niin työnantajille kuin koko yhteiskunnalle. Sisäilmaongelmat aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja ja jopa työkyvyttömyyttä. Homesairaalat ja hometerveyskeskukset ovat aivan yhtä iso ongelma kuin homekoulut”, sanoo tiedotteessa Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.

Tehy vaatii kansallista korjausohjelmaa sosiaali- ja terveydenhuollon tilojen korjausrakentamiseen.

 

 

 

Keskustelu artikkelista: 8 kommenttia

  • Hyvä sieltä rapakon takaa huudella. Tulisi tänne selvittämään asioita.

    Vastaa
  • Merja Sippola

    Jos mistä tahansa muusta tuotteesta olisi näinkin paljon näyttöä, että se aiheuttaa ihmisten sairastumista kuin kosteusvaurioisista ja/tai kiireessä huonosti rakennetuista taloista on, niin se tuote laitettaisiin käyttökieltoon ja vedettäisiin markkinoilta heti, eikä jäätäisi odottamaan tarkkaa mekanismien selvittämistä. Kosteusvaurioiden kohdalla tilanne on aikalailla sama kuin tupakan suhteen jokin aika sitten. Ne tahot, jotka menettäisivät rahaa, tekevät kaikkensa, jotta syyllisyyttä ei osoitettaisi ja sama meno saisi jatkua.

    Vastaa
  • Kunnissa on paljon huonoa johtamista, mikä vie työntekijöiltä työmotivaation. Kunnissa on ollut myös ammattiryhmiä, joissa on vahvat työntekijöiden markkinat ja lähes täystyöllisyys. Töihin on siis päässyt työntekijöitä, joiden työmoraali on kyseenalainen.

    Sisäilmaongelmien ratkomiseen pitäisi käyttää systemaattisesti pakollisia työterveyshuollon sairauslomatodistuksia ja diagnooseja. Tätä keinoa ei kuitenkaan käytetä, koska monet esimiehet ovat selkärangattomia. Tästä syystä kunnissa pitäisi ottaa normaaleihin menettelytapoihin sairauslomatodistukset, kun sairausloman syyksi esitetään sisäilmaongelmia.

    Sisäilmaongelmien väärinkäytöksillä on myös perinteitä: on työntekijöitä, jotka ovat käyttäneet niitä keinona päästä korjausjonojen kärkeen ja on myös työntekijöitä, jotka hakevat niiden avulla sairauslomia, kun työt eivät vain maistu. Molemmista olen omin korvin kuullut esimerkkejä.

    Vastaa
  • Sisäilma-ongelmissa pitäisi ottaa huomioon/tutkia myös alipaineen mukana sisäilmaan vedetty villapöly. Tutkimusten mukaan villapöly aiheuttaa silmien kirvelyä yms. oireita, jotka liitetään usein automaattisesti kosteusvaurioihin ja homeisiin.

    Vastaa
  • Terveys meni ammattitaudin myötä

    Kun sairastuin vakavasti sosiaalialan työpaikassani materiaalinäytteistä löytyi 13 myrkyllistä sisäilmaan kuulumatonta bakteeria, hometta ja muuta mikrobia.
    Ihmiset altistuvat elämänsä aikana erilaisissa ympäristöissä toisiinsa huonosti verattavalla tavalla. Naurettavaa ihmetellä miksi kaikki ei sairastu. Ehkäpä he sairastuvatkin, kun altistus on liian pitkäaikaista ja laaja-alaista. Tällaista testia ei sentään ole vielä tehty.

    Vastaa
  • Heikki Koivula

    Kannattaa tutkia huolella mahdolliset kuitulähteet: ilmanvaihtojärjestelmän kunto, rakenteiden tiiviys ja paikalliset kuitulähteet. Noista voi tulla kuitujen lisäksi myös mikrobeja, ärsyttävää formaldehydiä ja VOCeja, joiden pitoisuus vaihtelee voimakkaasti ilmankosteuden mukaan. Eräässä tapauksessa sisäilmaan liitetyt oireet seurasivat selvästi huoneilman suhteellista kosteutta, kun avoin liikuntasauma toi reilusti alipaineiseen työhuoneeseen ulkoilmaa ulko- ja väliseinäeristeiden läpi.
    https://www.rakennuslehti.fi/2017/04/ilmakanavien-ja-akustoinnin-polisevat-villaeristeet-aiheuttavat-homeen-kaltaisia-oireita/

    Vastaa
  • Heikki Koivula

    Helsinki: ””Noin 95 prosentissa 1970- ja 1980-luvuilla valmistuneista kouluista ja päiväkodeista sisäilmaongelmat johtuvat nimenomaan villakuiduista”, Saukkonen sanoo omana käsityksenään.
    ”Joskus tähän yhdistyy homevaurioita, mutta ilmanvaihtokanavien ja -koneiden villaeristys on kyllä yleisin syy. Kaikkia rakennuksia ei voi eikä edes tarvitse perusteellisesti saneerata, joten on hyvä asia, että ongelma on yleensä korjattavissa muutenkin”, Saukkonen sanoo.”
    https://www.rakennuslehti.fi/2017/04/ilmakanavien-ja-akustoinnin-polisevat-villaeristeet-aiheuttavat-homeen-kaltaisia-oireita/
    Insinööriosaamista tarvitaan:
    https://www.rakennuslehti.fi/2017/04/suomessa-koulujen-sisailma-on-puhtaampaa-mutta-oirehtivia-ihmisia-on-enemman-kuin-muualla-euroopassa/

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia