Amerikkalainen Newsweek-lehti oli syyskuun numerossaan analysoinut meilläkin julkistetun koululaisten matematiikan taitoja testanneen Pisa-tutkimuksen. Analyysin mukaan ne maat, joissa on paras laskutaito selvisivät parhaiten velkakriisistä ja päinvastoin.
Vastaavassa lukutaitoa mittaavassa testissähän maamme (suomenkieliset) koululaiset ovat toistuvasti maailman parhaita. Yksi syy tähän tietenkin on, että nuorena kielenä suomea luetaan, kuten kirjoitetaankin, mutta ei kerrota tätä ulkomaalaisille vaan otetaan kehut vastaan.
Kun me Suomessa lehdistössä tyydyimme päivittelemään erinomaista menestystämme myös laskutaidoissa heti Aasian (pikku)jättiläisten Shanghain, Singaporen, Hong Kongin ja Etelä-Korean perässä, niin amerikkalaiset ripottelivat tuhkaa yllensä ja hämmästelivät sijoittumistaan vain puoliväliin 65 maata käsittäneessä testissä. Sijoitus ei heillä noussut parhaiden eurooppalaisten maiden tasolle, vaikka aineistosta olisi karsittu pois köyhin väestönosa eli mustat ja latinot ja mukaan olisi otettu vain vauras Massachusetsin osavaltio. Heikoin alue eli Washington DC oli vain Meksikon tasolla.
Amerikkalaisten katkeruutta lisäsi se, että naapurimaa Kanada ylsi Hollannin ja Japanin tasolle. Ilmeisesti kanadalaisten hyvin valikoiva ja pelkkään rahaan ja koulumenestykseen perustuva maahanmuuttopolitiikka alkaa näkyä myös kouluissa. Toisin kuin jenkit kanadalaiset välttivät pahimman asuntokuplan.
Newsweek oli euroalueen osalta tehnyt mielenkiintoisen havainnon. Parhaiten vertailussa menestyivät velkakriisissä parhaiten pärjänneet maat Suomi ja Hollanti. Belgia, Saksa, Itävalta, Viro ja Ranska tulivat seuraavina, edellä jopa Skandinavian maita. Kuriositeettina voi mainita, että sukulaiskansamme Viro oli selkeästi muita Baltian maita ja Venäjää edellä.
Heikoiten euromaista pärjäsi Kreikka. Se samoin kuin Irlanti, Italia ja Espanja olivat USA:nkin alapuolella ja Portugal vain pykälän edellä. Tämä ei kai ole enää mikään yllätys, kun katsoo miten näiden maiden talouksia on hoidettu. Ja vielä, jos kansalaiset eivät osaa laskea, niin silloin käy niin, että asuntovelkaa otetaan yli varojen silloin, kun rahan saannille ei ole mitään esteitä.
Listaan voisi lisätä vielä Englannin, joka oli matematiikassa vain yhden sijan Portugalia parempi. Vaikka maa ei olekaan eurossa, talouden säästöohjelma on ollut lähes yhtä kova kuin naapurimaassa Irlannissa ja kansalaisten ymmärtämys sitä kohtaan on ollut vielä heikompi. Sekä Englannin että Portugalin erityispiirteenä on ppp-mallien suorastaan yletön käyttö julkisissa hankinnoissa. Nyt rahoittajat ovat heränneet kauhuissaan laskemaan näiden mallien tuomia kustannusvastuita.
Pisa-tutkimus näyttäisi vahvistavan ainakin sen, että jos maassa on hyvä koulutustaso ja kansalaiset osaavat laskea, pysyy valtion taloudenpito jollakin tavalla kurissa ja kansalaiset ymmärtävät ehkä keskimääräistä paremmin, mikä on kestävää ja mikä vain kansansuosiota tai vaalivoittoa tavoittelevaa talouspolitiikkaa. Hyvästä laskutaidosta kertonee myös suomalaisten haluttomuus lainata rahaa omat rahansa tuhlanneille maille.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Parhaat laskijat pärjäävät Euroopassa”