Asuntokupla oli euroalueen kriisimaissa selvästi pahin Irlannissa. Siellä sekä nousu että erityisesti lasku ovat selvästi suurempia niin hinnoissa kuin määrissä verrattuna Espanjaan ja Kreikkaan. Portugalissa ei varsinaista asuntokuplaa ollutkaan. Lukumääräisesti Espanjan 650 000 asunnon pudotus on omaa luokkaansa.
Suomen asuntorakentamisen heilahtelut ovat vuoden 1995 jälkeen olleet pieniä kriisimaihin verrattuna. Suomen asuntohinnat ovat kasvaneet noin 2,3-kertaisiksi vuodesta 1995 , kun Irlannissa hinnat nousivat nelinkertaisiksi, jopa yli. Suomen asuntohintojen nousu on ollut koko EU:n keskiarvoa pienempi ja selvästi pienempi kuin muissa pohjoismaissa. Täytyy vielä muistaa, että tarkastelun perusvuosi 1995 oli Suomessa oman lamamme pohja-aikoja asuntojen hinnoissa.
Suomen asuntohintojen kehitys vuoden 2005 jälkeen on mielenkiintoinen. Muutos on parin viime vuoden aikana ollut kriisimaihin verrattuna täysin eri suuntaan. Kehitys kertoo Suomen talouden terveydestä, kuluttajien luottamuksesta ja euroalueen matalasta korkotasosta.
Asuntohintojen nousu on nyt taittunut ja pysynee jatkossa maltillisena. Talouden kiristämistoimet ja palkankorotusten pienuus hillitsevät asuntokysyntää jatkossa. Korkojen nousukin saattaa olla ennakoitua lähempänä, kun inflaatiovauhti on kiihtynyt Euroopassa. Se vaikuttaa väkisin asuntohintoihin ja korkoherkät, lyhyitä viitekorkoja käyttävät maat, kuten Suomi, kärsivät muita maita enemmän.
Myös asuntorakentamisen määrässä Suomen kehitys on ollut rauhallista. Vastaavaa nousua kuin kriisimaissa tai koko Euroopan tasolla ei Suomessa ollut. 2008 syksyn synkistä talousuutisista alkanut alamäki oli kuitenkin Suomessakin suuri. Määrä putosi lähes puoleen, mutta on sen jälkeen palautunut 2000-luvun puolivälin jälkeiselle tasolle.
Suomen tämänhetkinen asuntorakentamisen määrän nousu on poikkeuksellinen Euroopan mittakaavassa. Taustalla ovat sekä elvytystoimet että asuntokysynnän viriäminen. Kun vanhat asunnot on saanut kaupaksi ja hintataso ollut nouseva, on kysyntää ollut uusillekin asunnoille. Tilanne on päinvastainen kuin kriisimaissa.
Rakentamisen näkymät kriisimaissa ovat heikot. Talouden kasvua rajoittaa heikko kilpailukyky, eikä sitä saada euroaikana devalvoimalla kuten Suomessa tehtiin onnistuneesti 1990-luvun alussa. Viro on tehnyt tiukan talouskuurin, mutta muissa kriisimaissa talouden leikkauksia vastustetaan. Onneksi Suomen keskeiset vientimaat ovat muita kuin kriisimaita, sillä niissä kysyntä on vielä pitkään heikkoa, kun palkkoja ja eläkkeitä ajetaan alas osana talouden säästökuuria.
Irlannin ja Espanjan rakennuslama on määrissä mitaten selvästi voimakkaampi kuin Suomen vastaava 1990-luvun alussa. Asuntohinnat eivät ole kuitenkaan ainakaan vielä pudonneet yhtä paljon kuin tuolloin Suomessa ( pudotus oli 40 %). Keskeinen syy on se, että tämän hetken korot ovat paljon matalammat kuin tuolloin Suomessa (12-14 %). Tuolloin rakentajien oli pudotettava rajusti myymättömien asuntojen hintoja ja rakennusalan suuryritysten lista meni konkurssien ja ulkomaille myyntien seurauksena uusiksi. Monet valuuttalainaa ottaneet asuntovelalliset olivat pitkään velkavankeudessa. Nyt kriisimaissa on roskapankit ja pankkikriisit kuten tuolloin Suomessa. Tilanne olisi vielä vaikeampi, mikäli korot olisivat korkeat. Tämä on samalla yksi syy korkojen mataluuteen.
Kriisimaiden ongelmat vaikuttavat Suomen rakentamiseen muun muassa siten, että sieltä tulevat ongelmaviestit vaikuttavat yritysten ja kuluttajien tulevaisuudenuskoon ja päätöksentekoon. Osa rakennushankkeista jää käynnistämättä ja osa asuntokaupoista tekemättä. Suomen välttämättömät leikkaustoimet vaalien jälkeen vaikuttavat myös rakentamisen kysyntään ja kriisimaiden tukitoimetkin ilmeisimmin jatkuvat.
Myönteiseen kehitysuraan johtavaa ratkaisua kriisimaiden ongelmiin ei ole vielä saatu. Se olisi tärkeää niin EU:n kuin Suomen talouden epävarmuuden vähentämiseksi ja poistamiseksi.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Suomi vältti nyt asuntokuplan”