Energiatehokkuus

Suomen kunnat voivat saada aikaan merkittäviä säästöjä ja päästövähennyksiä, jos energia- ja päästövaikutusten arviointi sisällytetään kaikkeen kaavoitukseen. Jos kaikkien uusien alueiden kaavoitus tehtäisiin kuten energiatehokasta kaavoitusta kehittäneessä Porvoon Skaftkärrissä, kunnat säästäisivät jopa 2 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Päästö- ja kustannushyödyt perustuvat Gaia Consulting Oy:n tekemään arvioon.

Helsingin kaupunki, Helsingin Energia, ympäristöministeriö sekä joukko energia-alan yrityksiä ja rakennuttajia ideoivat yhdessä uusiutuvaan energiaan tukeutuvan Östersundomin uuden kaupunginosan toteuttamisen tavoitteita, haasteita ja mahdollisuuksia. Östersundomissa tavoitellaan aurinkosähköä ja -lämpöä sekä muuta uusiutuvaa energiaa hyödyntävää energiatehokasta rakennettua ympäristöä.

Helsingin rakennusvalvontavirasto kannustaa pientalorakentajia hyvään suunnitteluun ja energiatehokkaaseen rakentamiseen kolmella rakennuslupamaksun alennuksella. Etu myönnetään pientalokohteille, jotka suunnitellaan riittävän aikaisin ennen kesän rakennuskautta ja asuinrakennuksille, jotka ovat matalaenergiataloja. Myös Helsinki-pientalomalliston käyttö oikeuttaa taksa-alennukseen. Alennukset voi yhdistää, jolloin ne voivat olla jopa 75 prosenttia rakennuslupamaksusta

Lappeenrannan teknillinen yliopisto perustaa Suomen ensimmäisen aurinkotalousprofessuurin. Professuuri keskittyy aurinkotalouteen liittyvien markkinamekanismien tutkimukseen ja opetukseen. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka mahdollistaa taloudellisesti tehokkaimmalla tavalla kasvattaa kestävien, suoraan tai epäsuorasti auringon energiaa hyödyntävien energiantuotantomuotojen osuutta.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan mukaan Suomessa on erittäin keskittynyt rakennusala, mikä on osaltaan johtanut rakentamisen heikkoon laatuun. ”Suuret urakat ja hankkeet pilkotaan ja ulkoistetaan kymmenille aliurakoitsijoille, jolloin kukaan ei kanna enää kokonaisvastuuta. Pääurakoitsijaa kiinnostaa vain aikataulu ja tulos, kun puuttuu tahto ja intressi rakentaa hyvin. Nyt kilpailun puute vaikuttaa sekä asuntojen saatavuuteen että rakentamisen laatuun.”

Turun kaupungin ja Siemens Osakeyhtiön yhdessä tekemä tutkimus pikaraitiotien ekologisista ja taloudellisista vaikutuksista on valmistunut. Integroitu pikaraitiotieratkaisu vähentäisi Turun liikenteen hiilidioksidipäästöjä 11 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Samalla sen vaikutusalueella olevien kiinteistöjen arvo nousisi varovaisenkin arvion mukaan yhteensä 480–850 miljoonaa euroa ja enimmillään jopa 1,7 miljardia euroa.

Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakosken mukaan energiatehokkuus nähdään rakennusalalla vielä usein pakkona mahdollisuuden sijaan. ”Energiatehokkaan rakentamisen puolesta puhutaan juhlapuheissa, mutta valitettavasti vielä tuon tuostakin törmää siihen, että käytännön toiminta ei yllä puheiden tasolle.”

Marraskuussa käynnistyvän Nordic Built Challenge -innovaatiokilpailun uudistuskohteiksi on valittu viisi kiinteistöä, yksi kustakin Pohjoismaasta. Ne on tarkoitus uudistaa kestävällä ja kustannustehokkaalla tavalla. Suomesta kilpailu- ja uudistuskohteeksi valittiin Tampereen Kalevassa sijaitseva, valtion virastotalona toimiva Hippostalo.