Energiatehokkuus

Suomeen tuotiin vuonna 2012 energiaa 8,5 miljardilla eurolla, mikä vastaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajetta. Energiapolitiikan päivityksellä rahasta voitaisiin pitää Suomessa 20 prosenttia vuoteen 2020 ja jopa 100 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomeen voisi syntyä 30 000 energia-alan työpaikkaa vuoteen 2020 ja 90 000 vuoteen 2050 mennessä. Tiedot käyvät ilmi suomalaisen professorityöryhmän raportista ”Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla”.

Helsingin rakennusvalvonnan seurannan mukaan Helsingin uusien asuinrakennusten energiatehokkuus on kasvanut selvästi viimeisten neljän vuoden aikana. A-energialuokan osuus on tuona aikana noussut 21 prosentista 68 prosenttiin. Kuitenkin uudelleen määritellyn A-luokan energiatehokkuustason saavutti viime vuonna vain yksi Helsingissä rakennusluvan saanut hanke.

Salossa sijaitsevan Astrum-keskuksen katolle on valmistunut Suomen suurin aurinkovoimala. Voimalan huipputeho on 322,56 kWp, jonka tuottamiseksi tarvitaan 1 344 aurinkopaneelia. Aurinkovoimalan vuotuinen tuottoarvio on 300 megawattituntia. Uuden voimalan on suunnitellut ja rakentanut Areva Solar Oy.

Suomi on toimittanut Euroopan komissiolle suunnitelman toimenpiteistä, joilla tavoitellaan energiatehokkuusdirektiivin mukaista sitovaa kumulatiivista energiansäästöä vuosina 2014–2020. Komissiolle toimitetun suunnitelman keskeisenä toimena on Suomen laaja energiatehokkuussopimusjärjestelmä.

Vantaan kaupunki on valinnut Schneider Electric Buildings Finlandin energiansäästökumppanikseen hankkeessa, jossa parannetaan yli kymmenen kiinteistön energiatehokkuutta seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Sopimusajan tavoitteena on saavuttaa jopa 30 000 megawattitunnin säästöt lämpö- ja sähköenergiassa. Tämä tarkoittaa yli 200 000 euron vuosittaisia säästöjä Vantaan energiakuluissa.

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda ja suunnitteluyhtiö Sweco ovat tehneet esisopimuksen Helsingin Ilmalaan toteutettavasta toimistohankkeesta. Sponda rakennuttaa kolmesta rakennuksesta muodostuvan noin 15 000 kerrosneliön toimistokokonaisuuden Swecon käyttöön. Rakentaminen käynnistyy keväällä 2014, ja hankkeen arvioidaan valmistuvan joulukuussa 2015. Hankkeen investointi on noin 57 miljoonaa euroa, ja toimistokokonaisuuden ennakkovuokrausaste on 83 prosenttia.

Ikkunoiden valmistajat ovat tänäkin syksynä saaneet asiakkailtaan palautetta siitä, että uusien ikkunoiden ulkopintaan tiivistyy kosteutta ja ne huurtuvat. Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n mukaan huurtuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ikkunoissa tai niiden eristävyydessä olisi mitään vikaa, vaan ilmiö kertoo ikkunoiden olevan hyvin eristäviä ja energiatehokkaita.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto Stul ry:n hallituksen puheenjohtaja Juha Lounatvuori vaatii muutoksia vasta säädettyyn energiatodistuslakiin ja sen taustalla oleviin energiakertoimiin. Lounatvuori piti Sähköurakoitsijapäivien avauspuheen 21. marraskuuta Hämeenlinnan Aulangolla.