Laskenta keskittyy kasvihuonekaasupäästöiltään merkittävimpiin rakennusosiin, kuten perustuksiin, rakennusrunkoon, julkisivuihin, seiniin, päällysteisiin ja piharakenteisiin. Laskuri huomioi myös materiaalien valmistuksen, kuljetukset ja materiaalihukan. Sen avulla voidaan vertailla eri suunnitteluratkaisuja keskenään. Laskuri auttaa myös kustannustehokkaiden ratkaisujen valinnassa.
”Kun materiaalien hiilijalanjäljen rinnalla tarkastellaan myös energiatehokkuutta, voidaan muodostaa kattava käsitys rakennuksen elinkaaren aikana aiheutuvista ympäristövaikutuksista. Täydennämme laskurin taustatietoja sitä mukaan, kun saamme materiaalitoimittajilta tietoja valmistusprosessien ympäristövaikutuksista”, VTT:n johtava erikoistutkija Tarja Häkkinen kertoo.
Pöyryllä Ilmari-laskuria käyttävät elinkaariasiantuntijat, joiden tehtävänä on muun muassa helpottaa eri suunnittelualojen työtä ympäristövaikutusten huomioimisessa.
”Ilmari on ensi askel jokaisen hankkeen rakennusmateriaalien ympäristötiedon hyödyntämiseen. Ennen tehtävämme painottuivat energiatehokkuuden tarkasteluun, mutta nyt myös materiaalien ympäristövaikutuksista saadaan tietoa nopeammin Ilmari-työkalun avulla. Esimerkiksi työkalun kehitysvaiheessa Pöyryllä tehdyssä diplomityössä selvitettiin, miten toimistorakennuksen rungon valinnalla voidaan vaikuttaa materiaalien kautta syntyviin päästöihin. Tarkoituksemme on lisätä kattava ympäristötieto kustannustiedon rinnalle suunnitteluvaihtoehtojen tarkasteluun”, Pöyryn elinkaarikonsultit Jenni Bäck ja Paula Rantanen kertovat.
Ilmari soveltuu uudis- ja peruskorjaushankkeiden suunnitteluun. Peruskorjaushankkeiden hiilijalanjäljen optimointi on uudisrakennushankkeita vaikeampaa, koska tasapaino energiatehokkuuden, kustannusten ja viihtyvyyden välillä on toteutettava olemassa olevien ratkaisujen rajoissa. Korjausrakentamisessa materiaalien osuus hiilijalanjäljestä on vain pieni osa. Ilmari soveltuu silti näihinkin hankkeisiin täydentämään energia-asiantuntemusta ja laajentamaan elinkaariajattelua.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “VTT ja Pöyry kehittivät laskurin rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen arvioimiseen”
Eikös sittenkin ole niin,ettei hiilijalanjälkeä ole tarvis laskea kuin konseptikehityksessä ja konseptien vertailussa,vertaa autot. Mitä käytännön merkitystä on sillä, että puulla on alhaisempi hiilijalanjälki kuin betonilla? Pitäisikö betonikerrostalot korvata puukerrostaloilla? Hiilijalanjäljelle on annettu liian iso painoarvo suhteessa sen merkitykseen ja sen ymmärrykseen.
”Eikös sittenkin ole niin,ettei hiilijalanjälkeä ole tarvis laskea kuin konseptikehityksessä ja konseptien vertailussa,vertaa autot. Mitä käytännön merkitystä on sillä, että puulla on alhaisempi hiilijalanjälki kuin betonilla?”
Olen sinänsä samaa mieltä tarpeellisuudesta/tarpeettomuudesta. Mutta on mahdollista, että tulevassa Ilmastolaissa tullaan sanomaan asiasta jotain, mahdollisesti jopa velvoittamaan että tietynkokoisissa kohteissa pitää määrittää päästöt etukäteen. Siinä vaiheessa laskemiseen olisi tarve, joka tulee politiikan kautta.
Ilmastolain suunnittelu on jo aika pitkällä, katso esim.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=136909&lan=fi
Jos katsoo Ilmarin sivuilla kuvattuja tausta-aineistoja ja lähdeluetteloa, laskentamallissa näyttäisi olevan useita pulmia:
1. Ilmarissa on mukana tuotteen valmistus, kuljetus, työmaajäte ja uusinta elinkaaren aikana. Rakennuksen ylivoimaisesti kaikkein tärkein ilmastovaikutus eli elinkaaren aikana käytetty energia on sivuutettu.
2. Laskentamenetelmänä käytetty ”ISO 15067-1” on hylätty standardointihanke (oikea numero olisi muuten ISO 14067-2), ja sitä ei ylipäätään ole suunniteltu rakennusten laskentaan. Rakennuksille olisi myös ollut olemassa standardoitu laskentamenetelmä, jonka on julkaissut CEN.
3. Laskin tausta-aineistossa noin 20 viittausta (vanhentuneisiin) RT-ympäristöselosteisiin, joiden varassa laskenta toimii. RTS:n sivuilta löytyi neljä ympäristöselostetta, joista viimeiset vanhenevat syyskuussa. Eli tausta-aineistokaan ei ole aivan kunnossa.
Olen yrittänyt löytää päteviä ympäristöselosteita mutta aina törmään vain vanhentuneisiin kyhäelmiin.
Enkö vain osaa hakea vai eikö niitä tosiaan ole?
Hataralla pohjalla tuntuu tosiaan toistaiseksi olevan. Aika paljon duunia edessä, että näistä saadaan mitään hyötyä irti.
Milläköhän hinnalla Pöyry mahtaa myydä tätä ”nykyaikaista” palvelua?