Kokeile kuukausi maksutta

Palo-osastoinnin puutteet merkittävä syy vuoden 2014 kerrostalopaloon Turussa

Kahden ihmisen kuolemaan johtanut puisen pienkerrostalon tulipalo Turussa marraskuussa 2014 paljasti puutteita viranomaisten yhteistyössä ja tiedonvaihdossa. Talossa asui muiden asukkaiden ohella päihderiippuvaisten yhteisö, jonka elämäntyyli oli riskialtis. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksen mukaan viranomaiset eivät kuitenkaan tunnistaneet taloa paloriskikohteeksi.

Kahden ihmisen kuolemaan johtanut puisen pienkerrostalon tulipalo Turussa marraskuussa 2014 paljasti puutteita viranomaisten yhteistyössä ja tiedonvaihdossa. Talossa asui muiden asukkaiden ohella päihderiippuvaisten yhteisö, jonka elämäntyyli oli riskialtis. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksen mukaan viranomaiset eivät kuitenkaan tunnistaneet taloa paloriskikohteeksi.

Yhteisön elämäntavan vuoksi ensihoidolla ja poliisilla oli ollut paljon tehtäviä talossa. Osa asukkaista oli myös sosiaalitoimen asiakkaita. Sosiaalitoimi kuitenkin valvoi päihderiippuvaisten asumisturvallisuutta löyhästi, eikä viranomaisyhteistyötä edistävää ilmoituskäytäntöä paloriskistä hyödynnetty.

Viranomaisten yhteistyön tärkeys paloturvallisuuden kohottajana on noussut esiin jo aiemmissa tulipaloja koskevissa tutkinnoissa. Vuonna 2003 valmistuneessa kuolemaan johtaneiden palojen teematutkinnassa havaittiin, että tulipaloissa kuolee paljon alentuneesti toimintakykyisiä ihmisiä. Viranomaisilla on usein kontakti heihin, mutta sitä ei hyödynnetty paloturvallisuuden parantamiseksi. Sama havainto tehtiin 2008 Espoossa tukiasumisen käytetyn pientalon tulopalon tutkinnassa.

Merkittävä syy Turun palokuolemiin oli se, että noin satavuotiaan rakennuksen palo-osastointi oli huono. Palo sai alkunsa liedeltä päihtyneiden laittaessa yöllä ruokaa ja levisi nopeasti muualle. Liesien huolimaton käyttö aiheuttaa noin viidenneksen rakennuspaloista tai niiden vaaratilanteista. Palokunta lähtee vuosittain sammuttamaan noin tuhatta liesipaloa tai sen alkua.

Puutaloon oli vuosien kuluessa tehty muutoksia, joiden seurauksena siinä oli kaikkiaan 17 asuntoa. Ainakin viimeisin niistä oli tehty ilman lupaa ja rakennusvalvontaa. Talossa ei ollut tehty palotarkastusta pitkään aikaan, eikä siellä ollut riittävästi palovaroittimia. Pelastussuunnitelmassa ei ollut huomioitu rakennuksen rakenteita ja asukkaiden toimintakykyä. Talosta pelastui yhdeksän ihmistä. Pelastautumista auttoi se, että puolet ihmisistä oli palon aikaan hereillä.

Onnettomuustutkintakeskukselta neljä suositusta

Tutkinnan perusteella Onnettomuustutkintakeskus antaa neljä suositusta.

Suomen Kuntaliiton halutaan hyödyntävän viranomaisten yhteistyömenettelyjä siten, että paloriskistä osataan ja myös tehdään ilmoituksia. SESKO ry:n on puolestaan oltava aloitteellinen ja edistää sähköliesien turvallisuusvaatimuksia koskevien standardien uusimista.

Ympäristöministeriötä Onnettomuustutkintakeskus suosittaa määrittämään Kuntaliiton ja sisäministeriön kanssa keinot löytää ja saattaa turvalliseksi vanhat, useiden asuntojen rakennukset, joissa paloturvallisuus on heikko. Selvityksen kohteena voisivat olla esimerkiksi ennen vuotta 1960 valmistuneet puutalot, joissa on enemmän kuin kolme alle 50 neliömetrin asuntoa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi Kuntaliiton kanssa kehittää käytännöt, joilla kunnan toimijat huolehtivat yhdessä toimintakyvyltään rajoittuneiden sosiaalitoimen asiakkaiden paloturvallisuudesta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Palo-osastoinnin puutteet merkittävä syy vuoden 2014 kerrostalopaloon Turussa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat