Kainuusta mallia soteen ja allianssiin

Kainuun Uusi Sairaala toteutetaan Suomen ensimmäisenä allianssimallilla rakennettavana sairaalakohteena. Skanskan projektijohtamassa allianssissa luodaan toivottavasti sairaalarakentamisen ja -korjauksen jo meneillään oleviin sesonkivuosiin jotain uutta. Tavoitteet ovat kovat, sillä tilaaja Kainuun Sote haluaa uudella tehokkaammalla tavalla toimivalla sairaalalla saada aikaan vähintään noin viiden miljoonan euron tuottavuussäästöt vuodessa.

Kun sairaalan toimintamallit ovat tehokkaammat, siellä on vähemmän vuodepaikkoja ja ote esimerkiksi kuntoutukseen on täysin erilainen kuin perinteisemmässä sairaalassa. Kainuussa nähdään todennäköisesti kehittyneempi versio tanskalaisten toteuttamasta seinättömästä sairaalasta, jossa potilaiden vointia voidaan seurata etänä uuden teknologian avulla.

Suunnittelussa hyödynnetään käyttäjien eli sairaalan henkilökunnan, potilaiden ja omaisten sekä esimerkiksi potilasjärjestöjen antamat kehitysideat. Mallia haetaan syvemmistä kokemuksista ja esimerkiksi sairaalan henkilökunnan jo vuosia työstetyistä ryhmätöistä. Uudenlaisia näkökulmia suunnitteluun tuo varmasti myös projektiarkkitehdin kokemukset syöpäpotilaan ”varjona” hänen ensimmäisellä hoitokerrallaan.

Kainuun mallissa sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa sama, elämänkaarimallin mukaisesti järjestetty organisaatio. Kainuun sote sisältää sairaanhoitopiirin, perusterveydenhuollon, erityishuoltopiirin, vanhuspalvelut, sosiaalipalvelut ja ympäristöterveydenhuollon. Malli on ollut käynnissä Kainuussa jo kymmenisen vuotta.

Elvytystä julkisilla hankkeilla

Kainuun tai Sotkamon tai Kajaanin on pitänyt viime vuosina otsikoissa Talvivaaran kaivos. Kaivoksen työllistämismerkitys on valtava, sillä se työllistää alueella noin 500 työntekijää.

Kajaanin kaupunki ei ole jäänyt odottelemaan esimerkiksi Talvivaaran lopullista kohtaloa vaan on rohkeasti päättänyt panostaa julkiseen rakentamiseen. Kun sairaalan rakennustyöt todenteolla alkavat muutaman vuoden kuluessa, Kajaanin kaupunki tarjoaa työtä rakennushankkeissaan jo ennen sitä ja uskoo vahvasti vetovoimaansa. Laman kourissa ei hyydytä vaan jatketaan tarmokkaasti eteenpäin.

Kaupunki investoi noin 60 miljoonaa euroa rakentamiseen vuosina 2015–2017. Sillä ei ole omaa rakentajaorganisaatiotaan, joten työllistävä vaikutus ulottuu suoraan kainuulaisiin yrityksiin.

Jo tämän kevään aikana kaupunki käynnistää Seppälän alueelle nousevan uuden logistiikkakeskuksen ja Hauholan-Lehtikankaan koulukeskuksen rakentamisen. Hanke on kaupungin historian suurimpia investointeja. Kouluhankkeen arvo on noin 25 miljoonaa euroa. Omia tilojaan kaupunki korjaa noin 5,6 miljoonalla eurolla.

Yksityisiä investointeja kerää erityisesti UPM:n entisen paperitehtaan alue Rehnforsin ranta, jonne esimerkiksi energiayhtiö ST1 rakentaa 40 miljoonan euron bioetanolitehtaan ja Herman IT kahdeksan miljoonan euron palvelinkeskuksen. Alueella on jo työpaikkoja enemmän kuin paperitehtaan aikoina. Rehnforsin alueelle on sijoittunut esimerkiksi S-ryhmän talous- ja henkilöhallinnon palvelukeskus. Uusia työpaikkoja on syntynyt jo noin 600.

Kainuun soten johtaja Maire Ahopelto toivoi sairaalarakentamisessa hyödynnettävän tiukkasyistä eli sitkeää ja kestävää Kainuun puuta. Sellaisia taitavat kainuulaisetkin olla. He eivät taivu tiukassakaan lamassa vaan kehittävät uutta, josta muu Suomi voisi ottaa mallia.