Toteutusmuoto ei ratkaise vaan osaavat ihmiset

Vuoden työmaa -kilpailuista kulki aikaan sellaisia juttuja, että työmaille piti palkata lisäinsinööri tekemään lippu-lappuja kilpailun raatia varten. Osittain tällaisen palautteen vuoksi työmaakilpailuja päätettiin muuttaa siten, että raati painottaa huomattavasti enemmän kokonaiskäsitystä mikä työmaasta jää kohdekäyntien perusteella. Tämän vuoden työmaakierroksilla heränneitä ajatuksia kokosin tähän kahdeksaksi väittämäksi.

Ensimmäinen kohdekäynti tehtiin Constin Hilton-hotellin korjaustyömaalle Helsingin Hakaniemenrantaan. Meitä vastassa oli sekä pääurakoitsijan että käyttäjän edustaja. Kohde toteutetaan siten, että osa rakennuksesta on käytössä ja osa korjattavana. Kohteessa oli varsin paljon toistuvia työvaiheita, joten työsuunnittelu on avainasemassa. Rakentamista olikin pääurakoitsijan toimesta suunniteltu perusteellisesti ennen töiden aloitusta. Lisäksi työmaalla oli hyvin nähtävissä jatkuva havainnollinen työsuunnittelu. Apuna käytettiin Last Planner menetelmää sekä erilaisia havainnollistamiskeinoja kuten pohjapiirustusta, josta oli nähtävissä työvaiheiden eteneminen eri kohteissa.

Ensimmäinen väittämä on: ”työnsuunnitteluun kiinnitetään aikaisempaan nähden enemmän huomiota ja se on kenties syynä siihen, että käyttäjän edustaja on tyytyväinen pääurakoitsijan toimintaan”.

Toinen kohdekäynti tehtiin Järvenpäähän NCC:n sairaalatyömaalle, jota toteutetaan allianssimallilla. Työmaatoimistolla meille esiteltiin 3D-simulaatiota, jolla käyttäjä pääsee aidon tuntuisesti sisään suunniteltavaan rakennukseen. Työmaakierroksella esiteltiin testihuoneita, joiden avulla useita toistuvia ratkaisuja oli kehitetty paremmin toimiviksi. Tässä kohteessa todella panostettiin hyvän lopputuotteen aikaansaamiseen käyttäjänäkökulmasta.

Toinen väittämä on: ”käyttäjille tulee ratkaisuja havainnollistaa 3D-simulaatioilla ja testihuoneilla. Ne eivät ole rahan tuhlaamista, vaan säästöä.”

Kolmas kohdekäynti tehtiin Vantaan Kivistöön Rakennusliike Reposen puukerrostalotyömaalle. Integrointi on termi, joka on monien rakennusalan toimijoiden ”lempisana” tänä päivänä. Kohdetta meille esitellyt rakennusliikkeen edustaja ei maininnut esitelmässään meille kertaakaan sanaa integrointi. Tarkemmin, kun asioita tiedusteltiin, niin meille kerrottiin, että tietenkin rakennesuunnittelija, asentajaporukka ja elementtitehdas ovat hyvissä ajoin ennen asennusta keskustelleet elementtien asentamisesta ja ratkaisseet asiaan liittyviä ongelmia yhdessä työpajassa.

Kolmas väittämä on: ”pienemmissä rakennusliikkeissä toimitaan paljon maalaisjärjellä järkevästi tekemättä yksinkertaisista asioista suurempaa numeroa hienoja sanoja käyttäen.”

Neljäs kohdekäynti tehtiin Espoon Tapiolaan YIT:n parkkitalotyömaalle. Kohteen nuoret avainhenkilöt esittelivät määrätietoisesti meille työmaan toimintoja. Erityisen vaikutuksen teki nuori työmaapäällikkö, joka mm. selvitti hankkeen aikana työmaan toimihenkilöiden työhyvinvointia ja valvojan asiakaspalautetta sekä teki näiden perusteella korjaavia toimia. Jotenkin taustalla oli nähtävissä suuren rakennusliikkeen onnistunutta johtamiskoulutusta yhdistettynä nuorten sosiaalisuuteen, avoimuuteen ja ennakkoluulottomuuteen.

Neljä väittämä on: ”tulevaisuus työmaajohdon osalta näyttää nuorten esiinmarssin kautta varsin positiiviselta”.

Viides kohdekäynti tehtiin Lahteen Päijät-Hämeen sairaalan korjaustyömaalle, jota urakoi Salpausselän Rakentajat. Tälle kierrokselle osallistuneet raatilaiset kertoivat seuraavana päivänä, että tämä esitys olisi kaikkien raatilaisten pitänyt nähdä. Koko koulutusketjun käynyt mies veti kuulemma uskomattoman shown.

Viides väittämä on: ”kehä kolmosen ulkopuolella rakennushankkeita osataan johtaa (ainakin yhtä hyvin kuin sisäpuolella)”.

Kuudes kohdekäynti suuntautui Koivusaareen Espoon ja Helsingin rajalla olevalle SRV:n metroasematyömaalle. Merenpinnan alle oli rakentumassa hieno asema. Kohteen työsuunnitteluun oli kiinnitetty huomiota. Kohteessa oli maanalaisen rakentamisen erityishaasteiden lisäksi monimuotoisen metroaseman ”ulkorakennuksen” ominaispiirteitä.

Kuudes väittämä on: ”Vuoden työmaa -kilpailun osallistujatyömaat ovat hienoja kohteita, joilla laatuajattelua saadaan vietyä eteenpäin”.

Seitsemäs kohdekäynti tehtiin Helsingin Arabianrantaan Skanskan asuinkerrostalotyömaalle. Kosketusetäisyydelle Arabian tehtaista oli valmistumassa asuntoja logistisesti haastavalle paikalle. Pääurakoitsijan suhtautui vakavasti laatuongelmien välttämiseen. Keinoina olivat mm. aikaisempien laatuongelmien analysointi sekä tämän perusteella pääurakoitsijan palkkaaman konsultin tekemät suunnitelmatarkistukset painottuen erityisesti aikaisemmin ongelmia aiheuttaneisiin kohteisiin.

Seitsemäs väittämä on: ”laatuongelmia voidaan välttää tehokkaasti suunnitelmien ulkopuolisella tarkastuksella”.

Vuoden 2015 kierrokselta itselleni jäi ”hankala” olo. Kaikilla työmailla oli jotain hyvin positiivista joita halusin tällä kirjoituksella välittää rakennusalalle laajemmin.

Kokonaisuutena kilpailuun osallistuneet työmaat osoittivat, että yhteistyö eri osapuolten kesken ei ole toteutusmuoto vaan ennemmin henkilökysymys. Lisäksi johtopäätöksenä voi todeta, että usein allianssimuotoihin yhdistetyt ”Leanin” työkalut kuten Last Planner ja työpajamainen Big Room työskentely sopivat käytettäväksi toteutusmuodosta riippumatta.

Kahdeksas väittämä onkin: ”toteutusmuoto ei ratkaise vaan työkalut ja ihmiset”.