Uudenlainen rakennusvalvonta lisäarvon tuottajana

Pääväittämä: Suomen rakennusvalvonnat voisivat tuottaa toimintansa tavoitteellisen kehittämi-sen jälkeen arviolta miljardiin euroon vuodessa nousevaa erityistä lisäarvoa hankkeille ja lopulta yhteiskunnalle. Mukana ei ole vielä elämänlaatua, estetiikkaa ja rakenteellista kestävyyttä.

Rakennusvalvonnan poikkeuksellisen mahdollisuuden lisäarvon tuottamiseen luo maankäyttö- ja rakennuslaki, yksinkertaistettuna; Talonrakentaminen on lakisääteisesti luvanvaraista, ja lähes kaikki rakennushankkeet menevät rakennusvalvonnan ohjaus-, lupa- ja valvontaprosessien läpi. Toista operatiivista tahoa vastaavalla herkällä ja kattavalla vaikuttamismahdollisuudella ei ole.

Arvioidaan Oulun rakennusvalvonnan jo vuosia käyttämistä laadunohjauksen keinoista lähtien, mitä ja mistä lisäarvoa olisi hankkeille tuotettavissa, ja millä edellytyksillä rakennusvalvonnat saisivat lisäarvon tuottamisen laajasti käyntiin mittarina eurot ja hyvä elämänlaatu.

Väittämä 2: Lisäarvon tuottamiselle on olemassa lähes ehdoton kynnysehto. Rakennustuotannon onnistumisen ja laadun kannalta tärkein kehittämishaaste kohdistuu rakennusvalvontaprosessin sujuvuuteen ja ennakoitavuuteen sekä naapuriristiriitojen ja valitusten sovitteluun. Lupaehtojen ja päätösaikataulujen epätietoisuudella ja turhalla viivästymisellä on kova hintansa. Muihin tuotta-viin lisäarvo- ja laatukohtiin päästään vain positiivisen palveluasenteen kautta.

Ratkaistavia laatuvajeita tai osaamispuutteita esiintyy varsinkin rakennusten kosteus-, home- ja sisäilma-asioissa. Ne ovat suomalaisen rakentamisen suurin ja kallein ongelma. Niiden vaurioi-den seurannaiskustannus on vuodessa jopa miljardeja euroja. Ja kääntäen, rakennusvalvonnan lisäarvon tuottamismahdollisuus on suurinta juuri niiden vaurioiden torjunnassa.

Väittämä 3: Kuivaketju10:llä päästään läpimurtoon rakentamisen ja rakennusten kosteudenhal-linnassa. Toimintamalli on kehitteillä Oulun rakennusvalvonnan ja ympäristöministeriön yhteis-hankkeena. Sen alustava vastaanotto alan isoissa yhteisöissä ja rakennusvalvonnoissa on ollut kannustava. Kuivaketju10 tulee laajaan jalkautukseen ja käyttöön v.2016 aikana.

Osaamispuutteiden kimppuun

Ilmastonmuutoksen hillintätoimet nostavat esiin osaamispuutteet energiansäästössä, energia-lähteiden valinnassa ja vaurioriskien hallinnassa. Puutteiden parempi hallinta rakennusvalvonnan ohjauksen keinoin tuottaa selvää lisäarvoa hankkeille.

Suunnitelmallisen korjaamisen määrä sen tarpeeseen ja korjausvelkaan nähden on riittämätön, lisäystavoite on velan kasvun taittava 4-5 mrd/v. Työvoimavaltaisena sen lisääntyminen rakennus-valvonnan myönteisten toimien ja motivoinnin vaikutuksesta olisi miljardilisä koko yhteiskunnan talousaktiviteettiin.

Selvää lisäarvoa voidaan tuottaa myös rakennusvalvonnan ohjauksella, joka kohdistuu turhien laajuusneliöiden karsimiseen tilasuunnittelua tehostamalla ja vanhusväestön kotona-asumisen mahdollistamiseen tilojen esteettömyyttä parantamalla.

Johtopäätös 1: Jos lisäarvoa halutaan tuottaa koko valtakunnan alueella, on yhdistyneiden tai yhteistyössä toimivien rakennusvalvontayksiköiden koon oltava vähintään 10 hlöä, väestöpohja tällöin noin 60000 as. Henkilöstö olisi puoliksi ns. erikoisalojen asiantuntijoita ja rakennusval-vonnan laaja-alaisia moniosaajia, joita pienet yksiköt yksin toimiessaan edellyttävät.

Johtopäätös 2: Rakennusvalvontojen, varsinkin isojen, pitäisi kohdistaa erityinen laatutyönsä oman osaamisensa rajoissa yhteen tai korkeintaan muutamaan vaikuttavimpaan laadun vajeeseen. Näin hankkeille voisi syntyä säästö- tai tuottavuuspotentiaalia moninkertaisesti laadun tuottamis-kustannuksiin ja lupamaksuihin verrattuna. Jos tavoitteellisessa työssä onnistutaan pitkäjännit-teisesti, yksin kosteusvaurioiden jälkikustannuksissa säästöä voisi lopulta kertyä jopa yli miljardi euroa vuodessa. Kaksikymmentä suurinta kaupunkia kattaa n. 80% rakentamisesta. Diat 21, 22

Kaiken perusta: On asetettava tavoitteet ensin rakennusvalvonnan oman asenteen, osaamisen ja yhteistoiminnan kehittämiselle ja sitten lisäarvon tuottamiselle sekä toteutettava niiden seuranta.

Toimintakentän voimakas murros tukee lisäarvon tuottamista

Rakentamisen kenttä on voimakkaimmassa murroksessa vuosikymmeniin. Se koettelee osapuolia.

Talonrakentamisen määrä Suomessa vaihtelee vuosittain ollen nyt alhaisella runsaan 20 miljardin euron tasolla. Siitä runsas puolet on korjausrakentamista. Luvuista puuttuvat pienet korjaukset.

Ilmastonmuutoksen eteneminen on tunnustettu tosiasia. Sitä yritetään hillitä rakennusten energia-asioiden jyrkillä muutoksilla. Niitä ei vielä hallita. Sääilmiöiden nopeat vaihtelut yleistyvät. Ne edellyttävät uudenlaisia rakenteita ja työmenetelmiä. Niitäkään ei vielä riittävästi osata.

Rakennusten kosteus- ja homevauriot ja niistä johtuva huono sisäilma ovat seuraamuksiltaan miljardiluokkaa, tietolähteestä riippuen 1,5 – 9 mrd euroa vuodessa. Iso vaihteluvälikin heijaste-lee hallitsematonta tilannetta. Ongelma on kärjistynyt viime vuosina äärimmilleen. Kysymys on ensisijaisesti ihmisten terveydestä ja työkyvystä, niiden kustannuksista ja inhimillisestä hädästä.

Rakennusten korjausvelka on kasvanut lähes 50 miljardiin euroon ja on lisääntynyt vuosittain 2-4 miljardilla. Määrä ja sen kasvu johtuvat merkittävästi kosteusvauriokorjausten lykkääntymisistä.

Määrältään kasvavan vanhusväestön asuminen pitkään kotona on kuntatalouden ja myös inhimil-linen tavoite. Hyvä asumisolosuhde edellyttäisi heille lisää esteettömiä asuntoja, enemmän kuin koko lähivuosien uudistuotannon määrä. Korjausrakentaminen ja jälkiasennushissit tarvitaan avuksi. Energian merkittävä säästökeino, tilatehokkuus, pitää toteuttaa asuttavuuden kärsimättä.

Murrostilanteessa asiantuntevalla, riippumattomalla ja palvelevalla rakennusvalvonnalla täytyy olla kysyntää. Jos rakennusvalvonnan palvelua kohdennettaisiin lakisääteisestä sinänsä tärkeästä lupa- ja valvontatyöstä myös lakisääteiseen ohjaus- ja neuvontatyöhön, syntyisi selvää lisäarvoa. Ohjaustyön kohdistaminen laatuvajeisiin edellyttää yksiköltä riittävää kokoa ja erikoisosaamista.

Tämän esityksen painopiste on rakennusvalvonnan uudenlaisessa ennakko-ohjaus- ja neuvonta-työssä, ei perustyössä. Työn pyrkimyksenä on tuottaa hankkeille ja yhteiskunnalle selvää mitatta-vaa lisäarvoa. Kysymys on rakennusvalvontatyön vaikuttavuudesta asiakasrajapinnan takana.   Sen työn tuottavuus voi olla kymmen- tai jopa monisatakertainen rakennusvalvonnan ylläpito-kustannuksiin nähden. Sitä tukee myös Hallitusohjelma 2015, liite 3, Kuntien ohjaus ja valvonta: ”Palvelujen sisältöjen normittamisesta siirrytään palvelujen tulosten seuraamiseen.”

Rakennusvalvonnalla valtava operointialue ja ylivertainen suhde kenttään

Rakennusvalvontatoimen operointi kohdistuu lakisääteisesti erittäin suureen omaisuus-massaan ja arvolataukseen. Kansallisvarallisuudesta noin 400 mrd euroa on rakennuksissa. Rakennusvalvonnan vuosittaisten päätösten rahallinen arvo, rakennusten tuotantohinta, on noin 20 mrd euroa, kunnassa usein koko budjetin suuruinen. Kun rakentamisajan valinnat määräävät osaltaan rakennusten elinkaaren aikaiset kustannukset, nousee vuotuisten lupapäätösten arvo noin kolminkertaiseksi, eli 60 mrd euroon. Ja luvussa on huomioitava vielä rakentamisen laadun huonojen tai hyvien seurannaisvaikutusten aiheuttama kustannusosuus. Esimerkiksi; kastunut rakennus – lisäkuluja sairastavista käyttäjistä, tai päinvastoin, toimivat tilat – lisätuloja tilojen mahdollistamasta tehokkaasta toiminnasta ja korkeasta käyttöasteesta. Kuntaorganisaatiossa ei liene toista virastoa tai yksikköä, jonka päätösten rahallinen arvo on samaa luokkaa.

Rakennusvalvonnalla on halutessaan ylivoimaiset vaikuttamismahdollisuudet luvan-varaisessa rakentamisessa. Se on jo lakisääteisellä tavalla mukana koko tuotantoprosessissa, suunnittelusta aina valmistumiseen asti. Rakennustarkastajilla on vaikutusvaltainen yhteys valtakunnan jokaiseen työmaahan, niiden rakennuttajiin, rakentajiin ja suunnittelijoihin. He tulevat työssään, myös laadun ohjaustyössään, erittäin helposti kuulluiksi. Rakennustarkastajilla on ammattirakentajien ja suunnittelijoiden kanssa toistuva yhteistyösuhde. Se luo mahdollisuuden tehdä laatutyötä suunnitelmallisesti toimijoiden kanssa. Vastaavaa suoraa, tarvittaessa velvoittavaakin suhdetta rakentamiseen ei ole millään muulla taholla, ei korkeakouluilla, tutkimuslaitoksilla eikä rakennusteollisuudella. Vuorovaikutussuhteen herkkyyden ymmärtää, kun huomaa, että hankkeissa on kysymys isosta taloudesta, ja toteutuksen ehdot ja aloitusaika-taulu riippuvat rakennusluvasta. Velvoittavuuden käytössä valvonnan pitää olla hienovarainen.

Uusi rakennusvalvonta; asenne ja ennakko-ohjaus tärkeimpiä

Rakentamisen kenttä on murroksessa. Monet asiat ovat epäselviä varsinkin pienrakennuttajille. Myös ison rakentamisen ammattilaiset ovat usein epätietoisia muuttuvien rakentamismääräysten tilasta. Riippumattomalla rakennusvalvonnalla on nyt kysyntää. Palvelu mm. energia- ja kosteus-asioissa edellyttää ajantasaista erityisosaamista. Palvelun sujuvoittaminen vaatii puolestaan hy-vää työnhallintaa ja asennetta. Rakennustarkastajan on oltava mukana hankkeen hallintaketjussa.

 Visio vuodelta 2005 on toteutunut Oulussa

Oulun rakennusvalvonta alkoi kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen kosteudenhallintaan v. 2000 IT-teknologian huippusuhdanteen ”pikarakennusbuumissa”. Noin 400 seudun ammattilaisen nopea reagointi rakennusvalvonnan ensimmäiseen kosteusseminaarikutsuun yllätti rakennus-valvonnan ja motivoi jatkamaan positiivisen vuorovaikutuksen linjalla. Siitä alkoi Oulun ”erityinen laatutyö” ja ”ennakko-ohjaus” sekä ”Oulun Mallin” kehittyminen.

Oulun rakennusvalvonnan syttymistä uudenlaiseen rakennusvalvontatyöhön kuvaa sattuvasti visio Oulun ”Uudesta Rakennusvalvonnasta” vuodelta 2005. Siinä nähdään ja määritellään rakennus-valvontatoimi avoimena, lisäarvoa tuottavana yksikkönä. Kyseinen visio vuodelta 2005 on Oulussa toteutunut jo vuosia sitten. Se lienee vähäisin lisäyksin käypä määrittely toiminnan kehittämiselle nytkin. Vision tarkastelussa on syytä huomata, että energia-asiat eivät olleet kriittisiä vielä vuonna 2005, vasta vuodesta 2008.

”Uudenlaisen rakennusvalvontatoimen 8 keskeisintä periaatetta / Mäkikyrö 1.8.2005

Oulun Uusi Rakennusvalvonta….

 1) tuottaa selvästi todettavaa lisäarvoa rakennushankkeille. Se tarkoittaa useimmiten euroissa mitattavaa teknistä, toiminnallista tai esteettistä lisäarvoa. Tällöin rakennusvalvonta vaikuttaa suunnitellusti rakennusten elinkaareen ja sen kustannukseen. Elinkaariajattelu alkaa ohjata rakentamisen valintoja entistä kattavammin, eikä ole nähtävissä sen kehityksen taittumista.

 2) palvelee ja auttaa kuntalaisia rakennusasioissa ja on siinä työssä viitseliäs. Tällöin kuntalaiset saavat vaivattomasti riippumatonta tietoa ja opastusta. Palvelutyö muokkaa samalla tehokkaasti rakennusvalvonnan ulkoista kuvaa.

 3) uskaltaa neuvoa ja ottaa kantaa asioihin eikä välttele sitä työtä omien työvirheidensä pelossa. Rakennusvalvonta kiinnittää huomiota osaamisensa tasoon ja ottaa tarvittaessa vastuuvakuutukset turvakseen.

 4) on yhteistyöhaluinen ja -hakuinen ja jopa hakee itselle markkinoita.

 5) menee mukaan julkisuuteen yleisin keinoin, ts. tiedotuksen, mainonnan ja osallistumisen keinoin. Rakennusvalvonta pyrkii tietoisesti muokkaamaan imagoaan ja profiiliaan sekä kuntaorganisaatiossa että asiakkaiden keskuudessa.

 6) tekee pitkäjännitteistä ja tavoitteellista yhteis- ja kehitystyötä suunnittelijoiden ja ammattirakentajien kanssa.

 7) verkottuu muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötahoja voivat olla ympäristöministeriön ja alueellisten ympäristökeskusten lisäksi esimerkiksi VTT, Rateko, (ammatti)korkeakoulut, SAFA, RIL, SKOL, asiakasyhteisöt, rakennusteollisuus ja rakennustarvikekauppa.

 8) ei pelkää työnsä jonkin osa-alueen, esim. katselmustoiminnan, avaamista ulkopuolisille toimijoille. Ulkopuolinen taho voisi kirittää ja kehittää rakennusvalvontaa, tuoda siihen uusia työskentelytapoja, mutta ennen kaikkea se voisi tuoda lisäresursseja sesonki- ja suhdanne-huippujen hoitamiseen.

 Esitetyt linjaukset kohdistuvat pääosin lakisääteisen perustyön ulkopuolelle. Siellä ovat rakennusvalvonnan mahdollisuudet. Mutta perustyötä ei tietenkään saa laiminlyödä. Se on ehdoton edellytys. Sillä juuri sen mukana tulevat rakennusvalvonnalle lukuisat loistavat avut.”

Rakennusvalvontayksikön riittävä koko ja asiantuntemus edellytyksenä ohjaukselle

Rakennusvalvonnan laaja palvelutarjonta ja lisäarvon tuottaminen vaativat erikoisosaamista. Se voisi tarkoittaa ennakko-ohjausta esimerkiksi kaupunkikuvassa (perustellut ympäristöön soveltuvat ratkaisut), rakenteiden kestävyydessä (isojen kattojen kestävyys), rakennusfysiikassa (kosteuden ja homeen hallinta, haittojen vähentäminen), energia-asioissa (energiansäästön turvalliset valinnat), talotekniikassa (energialähteiden järkevä yhdistäminen, sisäilmaongelmien vähentäminen), asuttavuudessa ja esteettömyydessä (vanhusväestön kotona asumisen tukeminen, tilatehokkuus) ja juridiikassa (riitojen ja valitusuhkien ennakkosovittelu, vähemmän valituksia).

Edellä mainittuja tavoitteita tai ainakin joitakin niistä voidaan rakennusvalvonnan ohjauksella tukea lisäarvoa tuottavasti, jos yksikössä on riittävä asiantuntemus kyseisiin tehtäviin.

Kun pienet kunnat yhdistävät rakennusvalvontojaan, ei syntyvästä suurestakaan henkilöstöstä sellaisenaan voi muodostaa edellä kuvattua täyden palvelun asiantuntijajoukkoa. Pienissä yksiköissä tarvitaan yleensä rakennusvalvonnan moniosaajia, ”yleislääkäreitä”. Rakentamisen ongelmaisen nykytilan edellyttämässä täyspalvelussa puute on todennäköisesti erikoisosaajista, ”erikoislääkäreistä”. Yhteisen henkilökunnan määrä on yleensä riittävä, mutta henkilöiden osaamista pitää kohdentaa asetettujen lisäarvotavoitteiden mukaisesti lisä- ja erikoistumis-koulutuksilla ja uuden osaamisalueen asiantuntijoilla. Katso dia 11 toiminnan yhdistämisestä.

Rakennusvalvonnan ohjaustyöllä lisäarvoa ja säästöä hankkeille

Rakennusvalvonnalla tulisi olla rakennuksiin liittyvissä valinnoissa, ainakin teknisissä ja käyttöön liittyvissä, täysin ajantasainen tilannenäkemys. Kehityksen voimakkaassa murroksessa, kuten tällä hetkellä, näkemyksen pitäisi olla kehitystä ennakoiva, jos mahdollista. Rakennuksen elin-kaari rakentaessa toteutetuilla tekniikoilla ja valinnoilla on kymmeniä vuosia, perusrakenteen osalta jopa satoja vuosia. Kehityksen ennakointi tuottaa merkittävää etua rakennuksen käytössä ja myynnissä jo muutaman vuoden kuluttua. Erityisesti etua voi syntyä energia- ja esteettömyys-ratkaisuista sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Energiaratkaisuihin sidoksissa ovat kosteus- ja sisäilma-asiat.

Rakennusvalvonnan ohjauksen tehokkain ajankohta on ennakko-ohjaus ennen hankkeen suunnit-teluratkaisuiden tekemistä. Se tapahtuu rak.valvonnan resurssien mahdollistamassa laajuudessa ensisijaisesti isoissa ryhmissä ja aiheittain jaoteltuna eri kokoontumiskerroille; esim. tontinkäyttö, tilasuunnittelu, energia, kosteus, sisäilma ja ympäristövaikutukset. Jaottelu sopii niille pienrakentajille ammattilaisineen, jotka ovat samanaikaisesti aloittamassa suunnittelua ja rakennustyötä. Isoissa hankkeissa jaottelun korvaa 1- tai 2-osainen suunnittelun aloituskokous. Siinä rakennuttaja, pääsuunnittelija (ja erikoissuunnittelijat) sekä kaavoittaja rakennusvalvonnan johdolla sopivat päätavoitteista.

Ennakko-ohjauksen tarkoitus on ”hoksauttaa” rakennuttajaa tarjolla olevista vaihtoehdoista, niiden ominaisuuksista ja soveltumisesta omaan hankkeeseen. Tällöin avataan myös oletettua kehittymissuuntaa ja elinkaarinäkökulmaa sekä säästöjä ja kustan-nuksia. Valinta jää aina rakennuttajan tehtäväksi. Määräystenmukaisuus on valinnan tason hyväk-sytty alaraja. Ryhmäennakko-ohjauksen jälkeen ohjaus jatkuu henkilökohtaisena lupavalmistelu-prosessina. Sen eteneminen ja tulokset riippuvat osapuolten asenteista ja yhteistyötaidoista.

Oulussa ennakko-ohjauksen työkaluina ovat aiheittain esivalmistellut luentoaineistot sekä laajat ohjeistot, sähköiset ja manuaaliset. Ohjeistoja on kehitetty vuodesta 2001 alkaen. Aineisto ja ajantasanäkemys perustuvat myös rakennusvalvonnan tekemiin jatkuviin kehityshankkeisiin, usein yhteistyönä eri tahojen kanssa, esim. Tekes, Sitra, YM, EU, AMK, Teollisuus. ”Ohjeiston” keskeinen osa on myös noin 15 vuotta jatkunut ammattilaisten koulutus, yli 20000 hlö-koulutus osallistumista. Hyödyllinen sivutyö on osallistuminen omaa aihealuetta tukevaan opetustyöhön ammattikorkeakoulussa. Oulun rakennusvalvonta on hankkinut/hankkii näkemystä ennakko-ohjaamiensa aihealueiden kehityssuunnista ja riskeistä järjestämällä ja koordinoimalla erityisesti pientaloteollisuuden kanssa laajoja, tavoitteellisia kehitysalustoja, kymmeniä pientaloja / hanke.

Edellä lyhyesti kuvattu Oulun ennakko-ohjausmalli ei ole tarkoitettu eikä mahdollinenkaan raken-nusvalvontojen normaaliksi toimintamalliksi. Kuvauksella vain avataan näkemystä asiaan. Paljon sitä vähemmällä aktiviteetilla voidaan rakennuttajia ja ammattilaisia ohjata lisäarvoa tuottavasti!

Seuraavassa esitetään keskeisiä lisäarvoa tuottavia ohjausmahdollisuuksia, niiden edellytyksiä ja hankkeille tuottamaa säästöpotentiaalia. Monia mahdollisuuksia jätetään tarkastelematta, kuten esim. vaikuttavuutta elämänlaatuun, estetiikkaan ja kantaviin rakenteisiin. Vertailukohtana mainittakoon koko Suomen rakennusvalvontojen ylläpitokustannus noin 70 milj.€.

Lupapalveluun sujuvuutta ja ennakoitavuutta, valitusuhkiin reagointia ja sovittelua

Rakennusvalvonnan kannattaa ensimmäisenä laatuasianaan kiinnittää huomio asiakkaidensa palveluun ja lupa-asioiden sujuvuuteen. Se ei yleensä ole resurssikysymys, vaan työnhallinta- ja asennekysymys, jossa tarvitaan ihmissuhdetaitoa. Sitä kautta avautuu rakennusvalvonnalle portti muulle sellaiselle laatuun vaikuttamiselle, jonka hyödyn asiakaskin ohjauksessa tunnistaa.

Lupavaiheen sujuvuus ja valitusuhkien hallinta ovat varsinkin isoille rakennuttajille jopa hankkeen sijoituspaikkakuntaan vaikuttava tekijä. Sujuvuus tarkoittaa luvan käsittely- ja päätös-aikataulujen ja lupaehtojen riittävää ennakointia. Päätösvalta pitää olla riittävän lähellä ja varhain linjaamassa mahdollisuuksia ja hyväksyttäviä vaihtoehtoja. Rakennustarkastajan pitää asettua auttavasti rakennuttajan tehtävänhallinnan ketjuun. Tämä ei tarkoita rakentamisen laillisuus-tarkastelun tai muun tarpeellisen laiminlyöntiä. Rakennuttajan on vaikea suunnitella hankettaan ja sen käyttöönottoa sekä kallista varata miljoonien rahoitusta ja isoja henkilö- ja laiteresursseja, jos lupakäsittelyn aikataulusta (1kk…1v) ja luvan ehdoista ei voida riittävästi sopia ennakkoon.

Yhteistyö ei päätykään lupakäsittelyn ennakoimiseen. Samoissa pöydissä keskustellaan rakenta-misen laatukysymyksistä, mm. kosteudesta, energiasta ja sisäilmasta. Rakennusvalvonta nostaa esiin näkemyksiään ja perustelee niiden hyödyllisyyttä. Hyvässä yhteistyössä sovitaan keskeiset tavoitteet ja laatuasiat. Kaikki saavat jotakin toisiltaan. Edellä mainittu asioista sopiminen hieman täydennettynä tarkoittaa ”Suunnittelun aloituskokousta”. Tehokkaampaa keinoa ja ajankohtaa vaikuttaa isojen hankkeiden laatuvalintoihin ja sopia kipupisteistä ei rakennusvalvontatyössä ole.

Kaavoihin ja lupiin liittyvät valitukset luovat kallista epävarmuutta rakennustyön aloittamiseen. Rakennusluvista valittamiseen voidaan vaikuttaa viitseliäällä valmistelutyöllä. Lupahakemuksesta huomauttaville on annettava runsaasti tietoa hankkeesta ja hakemuksesta. Henkilökohtaiset keskustelut mahdollisen valittajan kanssa on käytävä esittelijä- tai päättäjätasolla. Kysymys on ”sovittelusta”. Pitää olla aikaa, halua sekä asennetta, jos ns. turhia valituksia halutaan välttää.

Lupapalvelun sujuvuuden parantaminen; lupaehtojen ja päätösaikataulujen ennakointi

• Sujuvuuden saavuttamisen edellytykset à osapuolilla hyvä ja ratkaisuja hakeva asenne, rakennusvalvonta kokee itsensä hankkeen hallintaketjun osana, lupapäättäjä organisaatiossa lähellä ja käytettävissä jo valmisteluvaiheessa, hyvä työnhallinta, käsiteltävien asioiden hyvä osaaminen, esiin nostettavan laatutavoitteen hyvä yleisosaaminen, aktiiv. suunnittelijat
• Työkalut à ei edellytä erityisiä työkaluja, laatutavoitteen ohjauksessa valmistelijan ja asiakkaan tukena tavoitteiden sähköiset/manuaaliset laatukortit, esim. Oulun Mallin kortit
• Henkilöresurssit à ei lisää mainittavasti resurssitarvetta, vaatii ihmissuhdetaitoja, vaatii esiin nostettavien laatutavoitteiden hyvää yleisosaamista

Valitusuhkien tunnistaminen; reagointi oikealla tiedottamisella ja osaavalla sovittelulla

• Valitusuhkien tunnistaminen jo valmistelun yhteydessä à naapurikuulemisiin ja -yhteyden-ottoihin reagointi runsaan oikean tiedon toimittamisella, lupapäättäjän tai esittelijän osallistuminen tarvittaessa tiedottamiseen ja neuvotteluihin, kunnolliset päätösperustelut
• Valitusuhkien ja valitusten ammattitaitoinen hoitaminen à rakennusjuristin osallistuminen, osapuolien erilaisten näkemysten ”sovittelu” oikeudenmukaisia ratkaisuja korostamalla

Lisäarvoa hankkeille; kuluarvio lupavalmistelun ja valituskäsittelyn pitenemisestä

• Lisäkustannusta muodostuu hankkeen aloittamisen/valmistumisen epävarmuudesta ja enna-koimattomasta muutoksesta joko valituksen tai lupavalmistelun päätöksenteon epävarmuu-den takia. Niiden parempi hallinta ja aikataulun ennakointi laskee hankkeen rahoitus-, työvoima- ja konekustannuksia ja pitenemän ajalta menetetään investoinnin käytöntuottoa ja tilalle tulee vuokraushäiriön kulut, edellä mainitut yhteensä esim. 7 %.
• Lisäkulun eräs mittasuhde vain investoinnin tuotolla arvioituna; em. tuottotavoite 7 %, viitteell. viivästymä 3,6 vrk, vuosi-investointi 20 mrd à 0,07 x 0,01 x 20 mrd = 14 milj. €.

Kosteusvaurio – home – huono sisäilma; ohjauksella lopulta jopa mrd-säästöt

Kosteusvauriot ja niistä johtuvat home- ja sisäilmahaitat ovat suomalaisen rakentamisen vakavin ja kallein ongelma. Ne aiheuttavat laajoja terveysuhkia ja -haittoja sekä tilojen käytön häiriöitä. Kosteudenhallinnassa ei ole vuosikymmeniin onnistuttu riittävässä määrin, ei nytkään. Kysymys ei ole pelkästään osaamattomuudesta, vaan myös asenteesta ja motivaatiosta. Niistä huolehtimi-nen on johtajien ja päälliköiden työnkuvaan kuuleva asia. Rakentajissa on myös paljon onnistujia.

Rakennusvalvonta on lakisääteisesti mukana hankkeissa suunnittelusta käyttöönottoon asti. Sille olisi tarjolla kosteudenhallinnassa ohjaajan, koordinoijan ja tukijan rooli sekä lopulta työn kumu-loituvana lisäarvona jopa mrd-säästöt vuoden työlle.

Kosteuden aiheuttamat home- ja rakennusvauriot ja niiden seurauksena huono sisäilma aiheut-tavat Suomessa vuositasolla miljardiluokan kustannukset, lähteestä riippuen 1,5 – 9 mrd euroa. Jo kustannushaarukan tavaton vaihteluväli osoittaa ongelman laajaa hallitsemattomuutta. Vuosikustannus kohdentuu pääosin terveydellisiin seuraamuksiin; 3-5 mrd:n osin sairaanhoitoon ja menetettyyn työpanokseen. Rakenteiden korjaus muodostaa vähäisen osan kulusta, alle 1 mrd.

Tarkastusvaliokunnan 14-kohtainen mietintö eduskunnalle keväällä 2013 ja sen toimeksianto hallitukselle edellytti mietinnön ensimmäisessä kohdassa hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin rakentamisen ohjauksen ja neuvonnan uudistamiseksi.

Oulun rakennusvalvonnan ja ympäristöministeriön yhtäläiset tavoitteet johtivat yhteishankkeen sopimukseen v. 2014 tavoitteena tehostaa rakennusvalvonnan keinoin kosteusasioiden hallintaa. Nyt Oulun johdolla kehitetään kosteudenhallintaan uudenlaista Kuivaketju10 -toimintamallia.

 Kuivaketju10 kohdistuu rakentamisen ja rakennusten kosteudenhallintaan. Toimintamallin käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen, kenties myös liiketoimintaetuun. Siinä on kolme perusideaa:

Toimenpiteet kohdennetaan vain vaikuttavimpiin noin 10 kosteusriskikohtaan 20/80-periaatteella.

Valittuja riskejä torjutaan ohjelmoidusti prosessin kaikissa vaiheissa tilaamisesta käyttöönottoon.

Onnistuminen todennetaan, tarkemitataan luotettavasti, tulokset kirjataan, jatkotoimet sovitaan.

Rakentamisen kosteudenhallinta on ollut kahteen kertaan, v.2001- 2005 ja v.2009 -, Oulun rakennusvalvonnan massiivisen ohjauksen kohteena; satojen ammattilaisten useat seminaarit, sertifioinnit, sähköiset mallipohjat, ohjauskortit ja energiatehokkuusriskien tietoinen torjuminen.

Kosteudenhallintaan kuuluu tärkeänä osana vaipan ilmatiiviys. Se on saanut äärimmäistä huolenpitoa ja kehittämistä rakennusvalvonnalta yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Oulun seudun tuotanto on noussut valtakunnan tiiviyskärkeen noin v.2010. Uudisrakennusten ilmatiiviys mitataan kattavasti, ja esim. lähes koko pientalotuotanto on jo vuosia alittanut vuotoluvun 1,0.

Kosteusvaurioiden ehkäiseminen rakennuslupa- ja valvontavaiheessa

         Vaatii rakennusvalvontaa tehostamaan ennakko-ohjaustaan ja rakentamisaikaista tukeaan!

• Työkalut à ei edellytä erityisiä työkaluja, kosteusasiassa ohjeet, kortit ja toimintamallit
• Henkilöresurssit à kokonaisvaltainen kost.ohjaus edellyttänee n. 10% lisäresurssia, vaatii ihmissuhdetaitoa ja esiin nostettavan kosteusasian/Kuivaketju10:n hyvää yleisosaamista

 Lisäarvoa hankkeille; eräs säästöarvio kosteusvaurioiden seuraamusten vähenemisestä

         Haarukoidaan rak.valv.työn lisäarvoa kosteusvaurion rajakustannuksilla 1,5 ja 9 mrd/v.

• TerveTalo-hankkeen (RIL250) kosteusvauriokustannus 9 mrd/v; sairauksien hoito 5 mrd, työpanoksen menetys (poissaolot, työtehon lasku) 3 mrd, rakennusten vauriokorjaus 1 mrd
• Ohjauksen ja rakennustyön tehostumisesta syntyvä vuosisäästö kumuloituu eli kasvaa; uudisrakennuksiin ei juuri uusia vaurioita, vanhoja vaurioita korjaan à kun oletetaan, että 20 v. kuluttua jäljellä on 50 % kustannuksista, on vuosisäästö silloin 4,5 mrd €.

Oletetaan, että siitä 50 % on rakennusvalvonnan tuottamaa eli vuosisäästöä 2,25 mrd €.

Vuosisäästö 2250 milj.€, lisäresurssi 0,10 x 70 = 7 milj.€ à tuottokerroin 2250/7 = 320

• Tarkastusvaliokunnan kosteusvauriokustannus noin 1,5 mrd à tuottokerroin 375/7 = 54
• valvontatyön lisäarvo on ensimm. vuodesta lähtien moninkertainen lisäkuluun nähden. Rak.valvonnan lisäkustannuksen rahoitus tulisi omavaraisesti joko lupataksasta, jolloin korotus <10 %, tai todennäköisemmin työn tehostumisesta digitalisoinnin seurauksena.

Energiajärjestelmät ja riskienhallinta; ennakko-ohjauksella yhä vaikuttavuutta

Oulussa rakennetaan normaalivuonna noin 400 – 500 omakotitaloa, koko maassa lähes 10000. Oulun ok-talot maksavat noin 175 milj. euroa, koko maan vajaat 3,5 mrd euroa. Tällä hetkellä Oulun koko rakentaminen maksaa noin 1 mrd ja koko maan rakentaminen noin 20 mrd euroa. Luvut antavat mittasuhteen rahankäytölle ja energia-asioiden ohjaukselle. Varsinkin ok-talojen osalta kyse on ”maallikkorakentajien” käyttäytymisen ennakko-ohjauksesta kalliissa asioissa.

Euroopan päämiehet nostivat v.2008 ilmastonmuutoksen agendalle. Muutoksen torjuminen nostettiin talouden jälkeen kakkosasiaksi. Rakentamisessa alkoi välittömästi ennen kokematon energiamurros, myös Suomessa ja Oulussa. Rakentamisen ja rakennusten osuus on noin 40% koko energiankulutuksesta. Kehityksen suunta lukittiin vuosikymmeniksi. Syntyi rakennus-valvonnalle tuloksen tekemisen paikka, profiilin noston paikka. Oulun rakennusvalvonta meni heti täysillä mukaan energia-asioiden ennakko-ohjaukseen, selvitti perusteet ja on asettanut talousarviossa energiatyön tuottavuudelle tulostavoitteet (säästöpotentiaali) vuodesta 2008 alkaen. Vuosittain on tuotettu uutta säästöpotentiaalia asiakkaille yleensä yli 20 milj. euroa, kun rakennut-tajan lisäinvestointi sen saavuttamiseksi on saanut olla korkeintaan 3 milj. euroa. Tehdyt energia-valinnat ovat aina käytössä vuosikymmeniä (50 v). Niiden taso vaikuttaa talon myyntiarvoonkin.

Energiamääräysten kiristyessä lähes vuosittain Oulu on ollut aina määräystasoa edellä pari vuotta. Ero määräystasoon eli säästöpotentiaali on synnytetty järkevästi. Tehostamisen aiheuttamia kosteusriskejä on tietoisesti vältetty, vain riskittömiä ratkaisuja on ohjeistettu. Ulkovaipan ilmatiiviys on sekä energiankulutukseen että kosteusriskeihin tehokkaasti vaikuttava tekijä.

Tällä hetkellä ei työssä mennä energiatehokkuus edellä. Ohjattavia asioita ovat nyt: talotekniikan kasvanut rooli ja suunnittelutarve, suunnitteluryhmän tiimityö ja pääsuunnittelijan tehtävät, tilasuunnittelun tehokkuus, passiivinen varjostus, energialähteiden järkevät hybridit, lähteiden yhdistäminen niin ettei jouduta tulevina vuosina kehityksen pussinperään, liian isot aurinko-sähköyksiköt (ei hyötyä tuotannosta, jopa paloriskit), lämpimän käyttöveden (lämmitysenergian) säästäminen, valaistus- ja laitesähkön säästäminen. Monia asioista on selvitetty Oulun rakennus-valvonnan ulkopuolelta osittain rahoitetuissa kehityshankkeissa v. 2008 alkaen. Niiden tuloksena menettelyt on ohjeistettu sekä asiakkaita että ennakko-ohjaajia varten laajoilla ohjekortistoilla.

Arvio energia-asioiden ennakko-ohjauksen hankkeille tuottamasta lisäarvosta

Oulun energiaohjauksen lisäarvon tuotolle on asetettu vuosittain talousarvioon tavoitteet. Taso on ollut jo vuosia 20 – 30 milj.euroa, ja se on saavutettu. Vuodelle 2014 tavoitteet / tulokset olivat;

Energiansäästöpotentiaalia yhteensä 22/28 milj. euroa/v: lämpöhäviöt 12/18, tilatehokkuus 5/4,2, lämmin käyttövesi 2/2,2, taloussähkö 3/3,6 milj. euroa. Tavoite ylittyi. Rak.valv. kulu n. 3 milj.€.

Jos Oulussa tuotetun lisäarvon määrällä (50 v:n säästöpotentiaali) arvioitaisiin koko Suomen rakentamisesta saatavaa lisäarvo, energian säästöpotentiaalia voisi syntyä n. 20-kertaisesti eli luokkaa 500 milj. euroa/v. Suomen rakennusvalvonnan koko kulu on n. 70 milj.€/v.

 Edellytykset lisäarvon tuottamiselle

Rakennusvalvonnoissa energia-asioiden osaamista pitää keskimäärin parantaa. Se edellyttää riittäviä resursseja, isompia rakennusvalvontayksiköitä ja niihin rakentamisen energia-asioiden erityisosaamista. Lisäksi se edellyttää työn uudenlaista tavoitteenasettelua vaikuttavuuden ja lisäarvon näkökulmasta ja viitseliäisyyttä toimia isojen asiakasjoukkojen kanssa. Rakennus-valvonta tavoittaa rakennuttajat kattavasti ja ohjaa riippumattomasti. Heitä pitää ”hoksauttaa”.

Korjausrakentamisen määrä nousuun; talouteen merkittävää lisäaktiviteettia

Suomessa rakennusten korjausvelka on v. 2013 arvion mukaan lähes 50 mrd euroa. Se on kasvanut viime vuosina 3-4 mrd:n vuosivauhtia. Velka on pääosin aiheutunut kosteus- ja homevaurioista sekä kiinteistönhoidon ja kunnossapidon laiminlyönneistä ja liian myöhäisistä korjauksista. Sitä on myös epäonnistuneiden korjausyritysten jäljiltä. Korjausrakentamisen määrä on ohittanut uudisrakentamisen määrän hankintakustannuksella mitattaessa. Molemmat ovat tässä suhdanteessa noin 10 mrd euroa vuodessa, kaikkea korjaamista ei tosin ole saatu tilastoihin. Uudisrakentamiseen verrattuna keskimäärin korjaamisen suunnittelu on vähäistä ja epämääräistä, korjaaminen huonosti hallittua sekä korjaustoimien kohdentaminen enemmän sattumanvaraista. Rakennusvalvonnalla on mahdollisuus kehittää korjaamisen ohjauksesta asiakkaille lisäarvoa tuottava palvelu, ja itselle uusi tuloksentekemisen paikka.

Iso korjaustarve (-velka) tekee työvoimavaltaisesta ja osin pienimuotoisesta korjaamisesta kan-santalouteen vaikuttavan tekijän. Seuraavassa tarkastellaan rakennusvalvonnan keinoja vaikuttaa korjaamisen määrään ja sen lisääntymisen merkitystä. Kohdissa 4.2 ja 4.3 tarkastelu kohdistuu rak.valvonnan vaikuttavuuteen korjaamisen osa-alueilla, energia- ja kosteusasioiden ohjauksessa.

Rakennusvalvonta voi vaikuttaa korjaamisen määrään menemällä asiassa vahvasti julkisuuteen. Yhteys toimijoihin on luonteva, koska rakentaminen on luvanvaraista. Esim. Oulussa työkaluja ovat: laaja ohjekortisto eri korjaus-/uusimisaiheista, seminaarit, koulutukset, puheenvuorot, artikkelit, opetus ammattikorkeakoulussa ja korjaamisen ennakko-ohjaus lupavalmistelussa. Niissä tiedotetaan korjaustoimien suorittamisesta keskeisinä teemoina energia- ja kosteusasiat, oikea-aikaisuuden merkitys ylläpidon hintaan ja talon arvon säilymiseen, korjattavien kohtien valinnat, korjaamisen järkevä etenemisjärjestys, kunnollisen suunnittelun edut ja korjausavustus. Kysymys on motivoinnista ryhtyä järkevään korjaamiseen. Oulun rakennusvalvonnalla on hyviä kokemuksia asiantuntijaohjauksen kysynnän lisääntymisestä edellä mainittujen toimintojen vaikutuksesta. Se taas edellyttää rak.valvonnan riittävää resursointia. Kontaktien lisääntyminen ennakoi korjaamisen lisääntymistä.

Rakennusvalvonnan korjausrakentamisen ohjauksen tuottama mahdollinen lisäarvo

Korjausvelan kasvu 3-4 mrd eurolla vuodessa osoittaa tilanteen kestämättömyyden. Korjaamisen määrä ei kata edes syntyvää korjaustarvetta. Myös korjaamisen määrä suhteessa rakennuskantaan on Suomessa selvästi alhainen moniin Keski-Euroopan maihin verrattuna. Suomen olisi lisättävä korjaamista 4-5 mrd määrällä/v, jotta velan kasvu taittuisi, eli noin 15 mrd euroon vuodessa.

Kasvun synnyttämistä myös rakennusvalvonta voisi tukea nykyistä laajemmin ja selvillä ohjelmil-la ja tavoitteilla. Sillä olisi asemansa puolesta selvästi mahdollisuuksia tiedottaa, rohkaista ja motivoida kenttää ryhtymään järkeviin korjaustöihin. Työvoimavaltaisena 4-5 mrd lisäys korjaus-rakentamisessa aiheuttaisi seurannaisvaikutuksineen kunnissa merkittävän taloudellisen aktivitee-tin lisäyksen. Rakennusvalvonnan ohjauksen ja motivoinnin osuus tuosta lisäyksestä voisi olla merkittävä. Syntynyt lisäarvo voisi olla moninkertainen toimen kuluihin (70 milj.€/v) verrattuna. Jo 5 %:n lisäys korjaamisessa rak.valvonnan toimilla vastaisi noin 10-kert. toimen käyttökuluja.

Tilatehokkuus ja esteettömyys asumisessa; poikkihallinnollinen tavoite säästää

Rakennuksen tilojen ja pihan toimivuus ovat rakennusluvan keskeistä sisältöä. Niitä tarkastellaan ja ennakko-ohjataan lupavalmistelun yhteydessä yleensä arkkitehtien toimesta. Kyseiset ohjaus- kohteet tarjoavat ohjaajalle mahdollisuuden avata rakennuttajalle tilasuunnittelun tehokkuuden ja tilojen käytettävyyden merkitystä. Tällöin esille otetaan vaikutukset mm. rakennuksen energia- ja elinkaarikustannukseen sekä käyttö- ja myyntiarvon säilymiseen eli soveltuvuuteen monenlaisiin elämäntilanteisiin, myös toimintarajoitteisille. Oulun rakennusvalvonnassa on tehty laaja pohjatyö v. 2008 – 2012 tilatehokkuuden, asuttavuuden ja esteettömyyden ohjaamisen tueksi. Ohjekortistot (manual./sähk.) ovat kaikkien osapuolien käytössä, näin ne parhaiten huomioidaan.

Tilatehokkuuden ohjauksen vaikuttavuus; turhien neliöiden investointi ja ylläpito jää pois

Tilatehokkuuden ohjauksen vaikuttavuutta on Oulussa arvioitu ok-talojen osalta. Arviossa 500 ok-taloa/vuosi, keskimääräinen lattiapinta-alan vähennys 2 m2, elinkaarihinta 3×2000 euroa/m2, vaikuttavuus/v = säästöä investointiin 500x2x2000= 2 milj.€, elinkaarikustannukseen= 6 milj.€.

Koko maan tasolla vastaavat säästöt/v olisivat 40 milj.€ ja 120 milj.€.

Esteettömyyden ohjauksen vaikuttavuus; kotona asuminen laitoshoitoa halvempaa

Oulussa ja monessa kaupungissa on asetettu samansuuntaiset sote-tavoitteet, esim; 75 vuotta täyttäneistä 92 % asuu kotona. Tavoitteen toteutuminen edellyttää esteettömiä asuntoja olevan riittävästi. Asiantuntija-arvion mukaan vanhusväestö kasvaa niin, että v. 2030 heille ei riitä esteettömiä asuntoja, vaikka koko tuleva uudisasuntotuotanto rakennettaisiin esteettömäksi. Tarvitaan vanhojen asuntojen korjaamista. Hissien rakentaminen on tehokas perustoimenpide. Sen piiriin tulisi tehdä esteettömiä asuntoja. Katso Oulun esteettömyyskortisto.

Rakennusvalvonta voi sekä uudis- että korjausrakentamisen ennakko-ohjauksessaan korostaa esteettömyyden merkitystä ja ohjata toimivaan esteettömyyteen. Näin on mahdollista aikaan-saada riittävä määrä hyvät asumisolosuhteet omaavia asuntoja kunkin kunnan vanhusväestölle.

Erään arvion mukaan laitoshoito olisi tilanteesta riippuen keskimäärin 5000 – 10000 €/v kotona-asumista kalliimpaa kunnalle. Jos rakennusvalvonta vuodessa ohjaa 40 asuntoa esteettömäksi, tuottaa se kunnalle noin 0,8 milj.€ säästön, mikäli asuntoja käyttää 60 ihmistä 2 v. ajan laitoksen sijaan. Se voidaan laskea rakennusvalvonnan tuottamaksi lisäarvoksi. Oheinen esimerkki sopii Oulun kokoiseen kaupunkiin. Koko maan mittakaavassa säästöä kunnille voisi kertyä 20 milj.€.

 Yhteenveto

Esityksessä arvioidaan rakennusvalvonnan erityistä laatutyötä, ei kaiken taustaa eli perustyötä.

Rakennusvalvonnan lisäarvotarkastelun lukuarvot (ohessa) perustuvat toiminnan kehittymisen oletuksiin ja ovat likimääräisiä, mutta varmasti oikean suuntaisia. Niitä tukee Oulun rakennus-valvonnan yli 10-vuotinen kokemus ja vaikuttavuuden arviointi useassa lisäarvolajissa. Niistä voidaan tehdä riittävät johtopäätökset. Osapuolien tulee huomata, että Oulun Mallin mukaiseen monipuoliseen ja laajaan kehitystoimintaan ei rakennusvalvontojen ole tarvetta lähtökohtaisesti pyrkiä. Ennakko-ohjauksen taustojen selvittämistä Oulun määrin ja intensiteetillä ei tarvita mer-kittävän lisäarvon tuottamiseksi. Polun avaajan rooli, osin ulkoisen rahan turvin, on ollut toinen.

Rakentamisen laatuvajeiden syynä on vain osittain tiedonpuute. Laatu tai sen puute lähtee osa-puolien asenteista ja motivaatiosta. Niistä huolehtiminen kuuluu johtajuuteen. Tiedon lisäksi pitää olla palava halu tuottaa laatua. Yhteistyöasenne on tärkein laadun tae ja kehittämisen alue myös rakennusvalvontatyössä. Uusi elinkaarirakentaminen pakottaa esiin oikeita laadun elementtejä.

Rakennusvalvonnalla on muita toimijoita parempi mahdollisuus tulla kuulluksi ja halutessaan tuoda esiin rakentamisen laadun valintoihin liittyviä näkökohtia eli ohjata ja neuvoa rakennuttajia laadun vapaaehtoisissa valinnoissa. Hoksauttamisen pitää tapahtua ennen suunnitteluratkaisujen tekemistä ennakko-ohjauksena. Oulun kokemus rakennusvalvonnan tavoitteellisessa laadun-ohjaustyössä on, että tarvitaan julkinen tavoitteiden asettaminen ja tulosten mittarointi.

Perustellusti kohdennetuilla tavoitteilla, osaavalla ohjauksella ja kokeilluilla toimintamalleilla voidaan rakennushankkeille tuottaa merkittävää lisäarvoa monella toiminnan tai laadun alueella; sujuva lupapalvelu sekä valitusten ja niiden uhkien hoito, kosteusasiat seuraamuksineen, muuttu-vat energiamääräykset valintoineen, hallitun korjausrakentamisen määrän saaminen nousuun sekä tilatehokkuus ja esteettömyys asumisessa. Rakennusvalvontatyön tuottamaksi erityiseksi lisäar-voksi, säästöpotentiaaliksi, voitaisiin tavoitteellisesti ja erikoistuneella henkilöstörakenteella toimien arvioida Suomessa jopa yli 1 mrd euroa vuodessa. Rakennusvalvonnan kustannus olisi 10 %:lla lisätyillä resursseilla noin 77 milj. euroa. Loppuosan mahdollisen lisäresurssin tarpeesta kompensoisi toiminnan tehostuminen digitalisoinnin seurauksena. Toiminta olisi omavaraista.

Uudenlainen rakennusvalvonta edellyttäisi osaamisen päivittämistä erikoisosaamisen suuntaan. Se toimisi vaikuttavuustavoittein ja työn tuottavuutta asiakasrajapinnassa mitaten. Toiminnan käynnistymistä tukisi rakentamisen energia-, kosteus-, korjaus- ja esteettömyysasioiden voimakas murros ja oman asiantuntijuuden lisääntyminen pienten rakennusvalvontayksiköiden yhdistyessä vähintään 10 hlön yksiköiksi. Lisäarvotyö kohdistuisi auttavasti myös rakentamisen inhimillisten ongelmien/hädän alueelle. Rakennusvalvonta ottaisi vastaan uusia haasteellisiakin tehtäviä pitäen aina huolta omavaraisuuden, riittävän resurssin ja riippumattomuuden säilymisestä.

On olemassa valmis rakennusvalvontaorganisaatio Suomen talonrakennustöitä varten. Kaikkien yksiköiden perustyöllä on tuottavuus ja monet myös jossain määrin tuottavat edellä kuvattua lisä-arvoa erityisessä laatutyössään. Sen työn osuus pitää saada nykyistä laajemmaksi ja tavoitteelli-semmaksi. Kaksikymmentä suurinta kaupunkia/yksikköä kattaa n. 80 % Suomen rakentamisesta.

Rakennusvalvonnan rooli ja merkitys ulospäin hankkeille ja yhteiskunnalle on merkittävästi vaikuttavampi, kuin sen yksikkökoko henkilömäärällä tai talousarviolla mitattuna antaa olettaa.

Tapani Mäkikyrö, diplomi-insinööri, Oulun kaupungin hiljattain eläkkeelle jäänyt rakennusvalvonnan johtaja

Vilamon rahaston tilaisuus 5.11.2015