Vuoropuhelu parantaisi laatua ja energiatehokkuutta

Rakennuslehden numerossa 5.6.2015 oli aiheena Rakennuslehden laatuselvitys. Laatua käsiteltiin monipuolisesti rakennusliikkeiden ja rakennusteollisuuden näkökulmasta, vähemmän tilaajien näkökulmasta.

Kumpi määrää laadun, ostaja vai myyjä? Ostaja on kuningas, on tapana sanoa. Kuten tunnettua, on hyviä ja huonoja hallitsijoita. Hyvä hallitsija on oikeudenmukainen. Kaikkien kannalta on eduksi, jos ostaja osaa määritellä tarpeensa riittävän yksityiskohtaiseksi ja kertoa millä edellytyksillä hän tulee olemaan tyytyväinen lopputulokseen. Tämä on normaali käytäntö teollisuuden alihankkijoiden ja ostajien suhteessa, ja saatava käytännöksi myös rakentamisessa.

Asiakas keskiössä

Yritysten toimintajärjestelmien keskeinen mittari on asiakastyytyväisyys. Hyvä lopputulos edellyttää, että myös tilaajalla/asiakkaalla on oma toimintajärjestelmä, joka taas mittaa omien asiakkaidensa, esim. vuokralaisten, tyytyväisyyttä.

Rakentamisessa on kyse kahden toimintajärjestelmän rajapinnasta. Jotta toimintajärjestelmien rajapinta toimisi molempia osapuolia hyödyntävällä tavalla, täytyy laatuvaatimusten todentamismenetelmät olla yhteneväisiä niin tilaajan ja kuin urakoitsijan näkökulmasta.

Tampereella haetaan energiatehokkuutta

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE)-hankkeessa tähän laatuasiaan paneuduttiin energiatehokkuusmielessä. Hankkeessa luotiin energiatehokkuuden dokumentaatio- ja projektitoiminnan periaatteet. Hanke koski rakennusten suunnittelua, urakointia/toteutusta ja rakennusten käyttöä. Oli sitten kyse mistä rakennuksen elinkaaren vaiheesta tahansa kaksi asiaa tulee määritellä:

1. Energiatehokkuusvaatimus mahdollisimman yksityiskohtaisesti, esim. pumpun ottoteho mitoituspisteessä.
2. Tapa miten urakoisijan tai palvelun tuottajan suoritusta arvioidaan suhteessa energiatehokkuusvaatimukseen.

Kun urakka- tai palvelusopimusta tehtäessä on selvillä, mitä vaaditaan ja miten se todennetaan, tietää urakoitsija ja palveluntuottaja mihin sitoutuu ja voi rakennushankkeen aikana tehdä omavalvontaa, jossa käyttää sopimuksessa kuvattuja todentamismenetelmiä. Jos jo omavalvonta osoittaa, että vaatimus täyttyy, kiistat tilaajan kanssa saadaan minimiin. Molemmin puolin säästyy valvonnan aikaa, vältetään turhaa kinaamista ja säästetään kustannuksissa.

Kolmivuotisessa  ja 2014 lopussa päättyneessä Tapre-hankkeessa on ollut mukana yli 30 pirkanmaalaista tahoa julkishallinnosta urakointi- ja huoltoliikkeisiin. Hankkeessa valmisteltiin Tapre-energiatehokkuusohjeistusta rakennuksen elinkaaren eri vaiheisiin. Kaikkiaan ohjeita on 13. Hankkeen aikana Tapre-osapuolille järjestettiin useita kymmeniä koulutustilaisuuksia.

Tapre-dokumentit ovat ladattavissa Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen sivuilta http://www.tampere.fi/tilakeskus/kehityshankkeet/tapre.html. Pilotointivaihe on menossa