Yrityksiltä vaaditaan avoimuutta myös vaikeissa tilanteissa

Koko vuoden aktiivisesti esillä ollut rakentamisen laatukeskustelu sai marraskuussa kolauksen, kun betoniongelmat nousivat julkisuuteen. Asiaa on sen jälkeen käsitelty laajasti niin Rakennuslehdessä kuin muissakin medioissa.

Aiheen käsittelyn yksi erityispiirre on ollut se, että monet asioista tietävät ja osalliset ovat halunneet puhua ainoastaan anonyymisti. On tärkeää, että toimituksilla on nimettömiä tietolähteitä ja voidaan luottaa myös toimituksen lupaamaan anonymiteettiin vaikeissa asioissa.

Nimettömyys asettaa toimituksen lähdekritiikille erittäin kovat vaatimukset. On selvitettävä, että tietojen antajat eivät yritä käyttää tietojen antamista omien tarkoitusperien edistämiseen median kautta. Tämä on ollut tässäkin tapauksessa vaativa tehtävä, kun olemme arvioineet lähteiden luotettavuutta.

On myös tärkeää, että media pysyy asioissa selkeästi ulkopuolisena eikä joudu osalliseksi asioihin ja suhtautuu kriittisesti eri osapuolten viesteihin.

Rakennuslehdenkin uutisoinnissa on varmasti kritiikin varaa, mutta olemme pyrkineet tuomaan asioita esille mahdollisimman tasapuolisesti niiden tietojen varassa, joita on ollut käytettävissä.

Länsimetron uusi toimitusjohtaja Ville Saksi korosti ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa, että julkisessa hankkeessa pitää olla avoin käyttäjille ja maksajille. Tavoite on kunnianhimoinen, ja se vaatii organisaatiolta uutta asennetta.

Yritysten ylimmän johdon on kriisitilanteissa oltava valmiit kommentoimaan asioita sen hetkisen tiedon valossa. Olemme törmänneet siihen, että kieltäydytään kategorisesti edes vastaamasta tieto- tai haastattelupyyntöihin. Tällainen asenne lisää entisestään epäilyjä asioiden oikeasta tilasta. Yrityksen ylin johto on yrityksen tärkein puhemies, ja sitä ei voi ulkoistaa.

Hyvä esimerkki yritysjohdon vastuusta oli viime viikolla esiin tullut Peikon kiinnityslevyjen laatupoikkeama. Yritys tiedotti avoimesti ongelmasta, ja yritysjohto vastasi heti lisäkysymyksiin jutun teossa. Näin toimii vastuullinen yritys. Ongelma nostetaan itse esille ja annetaan myös asiakkaille viesti vastuullisuudesta.

On hyvä muistaa, että ongelmista huolimatta Suomessa rakennetaan tänäkin vuonna kymmeniä tuhansia laadukkaita asuntoja ja moderneja toimitiloja sekä toteutetaan aikataulun ja kustannusten pitäneitä infrahankkeita. Valitettavasti ongelmien keskellä menestystarinat unohdetaan ja ne eivät saa niiden ansaitsemaa huomiota.

Rakennuslehden 50. toimintavuosi on ollut rakentamisen juhlaa, sillä alan kasvuksi arvioidaan tänä vuonna 6–7 prosenttia. Kasvu on kirinyt myös Suomen bruttokansantuotteen kasvun plussalle. Alan veto on näkynyt Rakennuslehdessä, jossa on ollut avoinna yli 2000 alan toimihenkilöiden työpaikkaa. Luku on suurin tällä vuosikymmenellä.

Haluan kiittää lukijoita ja yhteistyökumppaneitamme menestyksekkäästä vuodesta ja toivottaa kaikille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2017.